FSD1241 Suomi 1999: kulutus ja elämäntapa vuosituhannen vaihteessa

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Erola, Jani (Turun yliopisto. Sosiologian laitos)
  • Räsänen, Pekka (Turun yliopisto. Sosiologian laitos)
  • Wilska, Terhi-Anna (Turun kauppakorkeakoulu. Markkinoinnin laitos)

Asiasanat

elämäntapa, kestohyödykkeet, kulutus, kulutushyödykkeet, kulutustottumukset, lama, menot, palvelut, päivittäistavarat, riskit, sosiaaliset suhteet, tulot, turvattomuus

Sisällön kuvaus

Vastaajilta kysyttiin, kuinka heidän kuluttamisensa painottuu keskivertokuluttajaan verrattuna elämisen kustannuksissa (esim. ruoka, vaatteet) sekä vapaa-ajassa (esim. kulttuuri). Vastaajilta tiedusteltiin, mitkä asiat ja kulutushyödykkeet he kokevat välttämättömiksi sekä mitä he tekisivät enemmän jos heillä olisi siihen varaa. Vastaajien kulutukseen ja elämäntapaan liittyviä asenteita kysyttiin myös väitelausein kuten "Teen heräteostoksia".

Vastaajilta kysyttiin kuinka kiinteästi he katsovat kuuluvansa sosiaalisiin yhteisöihin. Heiltä tiedusteltiin myös kuinka samanlaiseksi he näkevät itsensä muihin nähden esimerkiksi kulutusluottojen ja elämänarvojen osalta. Vastaajilta kysyttiin väitelausein heidän päätöksentekoprosessistaan niin parisuhdepäätöksistä kuin kulutushyödykkeiden ostamisesta.

Vastaajilta tiedusteltiin elämän turvallisuuteen ja laatuun liittyvien asioiden kuten maailmanrauhan ja rakkauden tärkeyttä. Lisäksi vastaajilta kysyttiin kuinka turvalliseksi he kokevat mm. oman elämänsä, lähiympäristönsä ja maailman tilanteen sekä kuinka paljon yhteiskunnalliset muutokset kuten sosiaalipalvelujen ja -etujen vähentyminen aiheuttavat heille turvattomuutta. Vastaajilta kysyttiin, kuinka paljon he kokevat epävarmuutta omaan elämäänsä ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen liittyvien asioiden kuten oman terveydentilan ja yhteiskunnan vakauden vuoksi. Vastaajilta tiedusteltiin myös yhteiskunnallisten riskien suuruutta sekä kuinka paljon riskejä sisältyy eri asioihin kuten pankkisäästämiseen tai satunnaisiin sukupuolisuhteisiin.

Vastaajilta kysyttiin heidän taloudellisesta tilanteesta usein kysymyksin mm. vastaajien ja heidän kotitalouksiensa tulot, menot, lainat, kulutusluotot sekä maksuhäiriö ja luottotietomerkinnät. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin, kuinka paljon he käyttävät eri selviytymiskeinoja, jos heillä on taloudellisesti tiukkaa. 1990-luvun lamasta vastaajilta tiedusteltiin sen vaikutusta vastaajan elämänalueisiin kuten kulutukseen, työhön ja perheeseen. Lisäksi tiedusteltiin työhön ja työttömyyteen liittyviä kysymyksiä koskien vastaajia sekä heidän puolisoitaan.

Taustatietoina olivat sukupuoli, asumismuoto, asuinalue, siviilisääty, kotitalouden jäsenten määrä, lasten määrä, koulutus, pääasiallinen toiminta, yhteiskuntaluokka, vaaleissa äänestys, puoluekanta ja vanhempien ammatit.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.