Aineiston nimi

European Social Survey 2002: Suomen aineisto

Aineiston rinnakkainen nimi

Suomi Euroopassa 2002

Aineistonumero

FSD1303

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1303
https://doi.org/10.60686/t-fsd1303

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Jowell, Roger (City University. Centre for Comparative Social Surveys)
• ESS Central Coordinating Team
• Ervasti, Heikki (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos)

Muut tekijät

• Nieminen, Tarja
• Kiianmaa, Nelli

Sisällön kuvaus

Tutkimus käsitteli useita eri aihealueita, kuten median käyttöä ja sosiaalista luottamusta; kiinnostusta, luottamusta ja osallistumista politiikkaan, poliittista sitoutuneisuutta ja suuntautuneisuutta, tyytyväisyyttä omaan tilanteeseen ja joihinkin erikseen mainittuihin yhteiskunnan palveluihin; koettua hyvinvointia ja ulossulkemista, uskonnollisia mielipiteitä, koettua syrjintää sekä kansallista ja etnistä identiteettiä. Nämä teemat toistuvat ESS-tutkimuskierroksilla.

Vaihtuvien osioiden aiheena tällä ensimmäisellä kierroksella olivat maahanmuuttoa, turvapaikanhakijoita ja maahanmuuttopolitiikkaa koskevat asenteet, käsitykset ja tietämys ja kansalaisosallistuminen, jäsenyydet erilaisissa organisaatioissa, perhe- ja ystävyyssuhteet ja -verkostot, eri elämänalueiden arvostus sekä työelämä ja -olosuhteet.

Itsetäytettävät ns. perävaunulomakkeet sisälsivät vastaajien perusarvoja 21 väitelauseen avulla kartoittavan Schwartzin arvomittarin (Human Values Scale) ja päälomakkeen laatua kontrolloivia testikysymyksiä. Lisäksi esitettiin kysymyksiä tuloeroista ja palkoista.

Haastateltujen sosiodemografisia taustoja kartoitettiin tutkimuksessa hyvin laajasti. Heiltä tiedusteltiin muun muassa perherakennetta, sukupuolta, ikää, asuinalueen tyyppiä, koulutusta ja ammattia, puolison ja vanhempien taustoja, kuulumista ammattiliittoon, kotitalouden tuloja ja siviilisäätyä.

Asiasanat

arvot; eriarvoisuus; etninen identiteetti; hyvinvointi; joukkoviestimet; julkiset palvelut; kansallinen identiteetti; luottamus; maahanmuutto; pakolaiset; perheet; peruspalvelut; poliittinen käyttäytyminen; poliittinen osallistuminen; poliittinen toiminta; siirtolaisuus; sosiaalinen pääoma; sosiaaliset suhteet; sosiaaliset verkostot; syrjintä; tuloerot; turvapaikanhakijat; tyytyväisyys; työelämä; uskonto

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Vähemmistöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

ESS (European Social Survey)

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Alkuperäisarkisto

Sikt - Norwegian Agency for Shared Services in Education and Research. Data Archive and distributor of ESS data for ESS ERIC.

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Ajallinen kattavuus

2002

Aineistonkeruun ajankohta

2002-09-09 – 2002-12-10

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 vuotta täyttänyt väestö

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Otokseen poimittiin Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta 2766 Suomessa asuvaa 15 vuotta täyttänyttä henkilöä. Otos ei kattanut laitoksissa eikä ulkomailla asuvaa väestöä. Perusjoukko lajiteltiin asuinpaikan, sukupuolen ja iän suhteen. Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova esite ja heihin otettiin yhteyttä puhelimitse. Lisäksi suppeampi aineisto kerättiin nk. perävaunulomakkeilla. Haastatteluja saatiin 2000 joten vastausosuudeksi tuli noin 76 %. Suurin katoryhmä olivat kieltäytyneet. Perävaunukyselyyn osallistui 1779 haastateltua kohdehenkilöä. Sen vastausosuus oli noin 89 %.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

76

89

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Lomakkeille jäi muutamia virheitä. Haastattelulomakkeella oli polutusvirhe, jonka vuoksi kysymystä F27 (oliko työttömyysjaksoja viimeisten viiden vuoden aikana) kysyttiin vain niiltä, jotka olivat vastanneet edelliseen kysymykseen kyllä (F26=1) eli joilla oli takanaan vähintään 12 kuukauden työttömyysjakso. Kysymys olisi pitänyt kysyä kaikilta. Lisäksi Suomen kortista 56 (kysymys F30, kotitalouden nettotulot kuussa) puuttui kaksi alinta tuloluokkaa. Tästä johtuen tuloluokka alle 500 euroa sisältää kaikki sitä pienempituloiset. Tilastollisen edustavuuden turvaamiseksi Ahvenanmaa on yhdistettävä Etelä-Suomeen alueittaisia tuloksia esitettäessä.

Aineiston keräämisessä on käytetty kolmea suomenkielistä ja kolmea ruotsinkielistä kyselylomaketta. Aineistossa on ensin käyntihaastatteluun (lomake quF1303_1) perustuvat muuttujat a1-f65. Perävaunulomakkeiden gs-alkuiset arvomittariväittämät ja vain Suomessa kerätyt l-alkuiset kysymykset on esitetty samanlaisina kummassakin lomakkeessa (lomake quF1303_2 ja lomake quF1303_3). Perävaunulomakkeet sisältävät lisäksi käyntikyselylomakkeen metodologisia testikysymyksiä eli samansisältöisiä, mutta eri tavalla muotoiltuja kysymyksiä (lomake quF1303_2: hs1a-hs18 ja lomake quF1303_3: hs19-hs36).

Painokertoimet

Aineistossa on yksi painomuuttuja, joka korjaa otosta väestösuhteita edustavaksi (pohjana väestön ikä-sukupuoli-suhteet, äidinkieli, muunnettu suuraluejako ja kuntaryhmitys). Painot laskettiin käyttäen Devillen ja Särndalin (JASA, 1992) painojen kalibrointimenetelmää. Painotuksessa käytettiin seuraavia jakaumia: 1) sukupuoli ikäluokittain: 15-19, 20-24, 25-29, 30-34, 35-39, 40-44, 45-49, 50-54, 55-59, 60-64, 65-69, 70-79, 80 ja yli, vastaajan sukupuolen mukaan (2*13=26 luokkaa), 2) vastaajan äidinkieli: suomi ja saame, ruotsi, norja ja tanska, muut (3 luokkaa), 3) muunnettu suuraluejako (NUTS2): pääkaupunkiseutu, Uusimaa ilman pääkaupunkiseutua, Etelä-Suomi ja Ahvenanmaa, Itä-Suomi, Väli-Suomi, Oulu ja Lappi (7 luokkaa) ja 4) tilastollinen kuntaryhmitys: kaupunkimaiset kunnat, taajaan asutut kunnat, maaseutumaiset kunnat. Alkuperäisenä painona käytettiin otospainoa jaettuna vastaustodennäköisyydellä koko otoksen tasolla. Siten se oli sama jokaiselle otokseen poimitulle henkilölle. Lopulliset painot laskettiin käyttäen yllämainittuja väestöjakaumia. Kalibrointi suoritettiin käyttäen logit-etäisyysfunktiota ja ns. g-painojen vaihtelu rajoitettiin välille [0.45, 1.5]. Lopullisten painojen variaatiokerroin oli 18.2 prosenttia. Painottamiseen käytettiin CALMAR- SAS-makroa (ks. Sautory 1993). Lopulliset painot skaalattiin siten, että niin keskiarvoksi tuli 1, jolloin ne summautuvat vastaajien lukumääräksi.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Jowell, Roger (City University) & ESS Central Coordinating Team & Ervasti, Heikki (Turun yliopisto): European Social Survey 2002: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-13). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1303

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Erityisehdot

European Social Survey -datatiedosto on lisensoitu CC BY-NC-SA 4.0:lla (https://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0/).

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Koko kansainvälinen ESS Round 1: European Social Survey Round 1 Data -aineisto ja englanninkielinen Suomen aineisto ovat saatavina ESS-sivuilta. Siellä on myös ajankohtaista tietoa aineistojen versioista, päivityksistä ja hälytyksistä, jotka voivat liittyä myös Suomen aineistoon.

Palvelu edellyttää rekisteröitymistä. Aineistot ja aineistonkeruu on dokumentoitu sivuilla yksityiskohtaisesti. Palvelu sisältää mm. erikieliset kyselylomakkeet, metodologian ja kenttätyön kuvaukset sekä haastatteluajankohdan taustatietoja osallistujamaista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Aineistossa käytetty kansainvälinen ammattiluokitus: ISCO-88 (COM) - EU:n versio ILOn ammattiluokitus ISCO-88:sta

Julkaisut aineistosta

Schoultz, Vera (2010). Nuorten poliittinen osallistuminen ja sen murros. Teoksessa Ohipuhuttu nuoruus? Nuorten elinolot -vuosikirja (toim. Anu-Hanna Anttila, Kristiina Kuussaari & Tiina Puhakka), 93-104. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL & Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora.

Räsänen, Pekka & Kouvo, Antti (2007). Linked or divided by the web? Internet use and sociability in four European countries. Information, Communication & Society 10 (2), 219-241.

Räsänen, Pekka (2004). Ikä- ja sukupolvityypillisten arvojen tarkastelua. Teoksessa: Yhteiskunnan moottori vai kivireki? Suuret ikäluokat ja 1960-lukulaisuus (toim. Jani Erola & Terhi-Anna Wilska), 199-214. Jyväskylä: Sophi.

Rissanen, Sanna-Kaisa (2006). Ikääntyvät suomalaiset ja yhdistystoiminta Robert Putnamin sosiaalisen pääoman näkökulmasta. Turku: Turun yliopisto. Sosiologian pro gradu -tutkielma.

Paloheimo, Heikki (2005). Vaalit ja demokratia Suomessa. Helsinki: WSOY.

Oksanen, Juho (2004). Valikoivaa kansainvälisyyttä: suomalaisten maahanmuuttopoliittiset preferenssit. Tampere: Tampereen yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

Mattila, Mikko & Sänkiaho, Risto (2005). Luottamus poliittiseen järjestelmään. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 73-87. Helsinki: WSOY.

Lübker, Malte (2006). Inequality and the demand for redistribution: are the assumptions of the new growth theory valid? [online]. Socio-Economic Review Advance Access, published 1.3.2006 [doi:10.1093/ser/mwl002].

Kouvo, Antti & Räsänen, Pekka (2005). Sosiaalinen pääoma, elämäntilanne ja sosiodemografiset tekijät: käyttökelpoisia elämänlaadun ja hyvinvoinnin jäsennysperusteita? Janus 13(1), 21-38.

Kouvo, Antti (2010). Luokat ja sosiaalinen pääoma. Teoksessa: Luokaton Suomi - Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa (toim. Jani Erola), 166-181. Helsinki: Gaudeamus.

Kotakorpi, Kaisa & Laamanen, Jani-Petri (2007). Julkiset palvelut ja hyvinvointi. Talous & Yhteiskunta 2007(2), 44-50.

Jowell, Roger & Central Co-ordinating Team (2003). European Social Survey 2002/2003: Technical Report. London: Centre for Comparative Social Surveys, City University.

Ervasti, Heikki (2010). Yhteiskuntaluokat ja hyvinvointivaltio. Teoksessa: Luokaton Suomi - Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa (toim. Jani Erola), 147-165. Helsinki: Gaudeamus.

Bäck, Maria & Kestilä, Elina (2009). Social Capital and Political Trust in Finland: An Individual-level Assessment. Scandinavian Political Studies 32(2), 171-194.

Borg, Sami (2005). Kansalaisena Suomessa. Kansalaisvaikuttaminen Pohjoismaissa ja European Social Survey 2002. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2005:3.

Borg, Sami (2006). Yleinen luottamus eduskuntaan instituutiona. Teoksessa: Aatteet, instituutiot ja poliittinen toiminta (toim. Ilkka Ruostetsaari), 99-114. Tampere: Tampereen yliopisto. Studia Politica Tamperensis; 16.

Borg, Sami (2008). Kansalaisten jäsenyys ja toiminta puolueissa. Teoksessa: Suomen puolueet ja puoluejärjestelmä (toim. Paloheimo, Heikki & Raunio, Tapio), 85-107. Porvoo-Helsinki: WSOY Oppimateriaalit.

Ervasti, Heikki & Saari, Juho (2011). Onnellisuus hyvinvointivaltiossa. Teoksessa: Hyvinvointi. Suomalaisen yhteiskunnan perusta (toim. Saari, Juho), 191-218. Helsinki: Gaudeamus.

Demokratiaindikaattorit 2013. Toim. Borg, Sami. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. URN:ISBN:978-952-259-334-4

Lainesalo, Anna (2016). Suomalaisten 19-30-vuotiaiden nuorten työttömyys ja sen yhteydet hyvinvointiin. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701201053

Herranen, Liinu. 2019. Suomalaisten maahanmuuttoasenteet 2002-2016. Maahanmuuttoasenteiden muutokset sekä asenteisiin yhteydessä olevat tekijät. Itä-Suomen yliopisto.

Rekola, Aada (2020) Rakkautta yli luokkarajojen - Parisuhteiden muodostuminen eri yhteiskuntaluokkien välillä. Kandidaatin tutkielma. Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos.

Karhu, Juha (2020). Rukoilun merkityksestä juutalaisuudessa: Pro gradu -kyselytutkimus Suomen juutalaisten rukoilemiseen liittyvistä käsityksistä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Lähi-idän tutkimuksen pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155200.

Eklund, Jesper (2022). Vem litar finlandssvenskarna på? En jämförelse av det sociala förtroendet hos svensk- och finskspråkiga i Finland. Vasa: Åbo Akademi. Fakulteten för samhällsvetenskaper och ekonomi. Statskunskap med medier och kommunikation. Avhandling för magisterexamen. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022081755702

Dotti Sani, Giulia M. and Quaranta, Mario (2021): Mapping Changes in Attitudes towards Gays and Lesbians in Europe: An Application of Diffusion Theory. In: European Sociological Review: 1-14. doi:10.1093/esr/jcab032

Mitchell, Jeffrey (2021): Social Trust and Anti-immigrant Attitudes in Europe: A Longitudinal Multi-Level Analysis. In: Frontiers in Sociology 6: 193-203. doi: 10.3389/fsoc.2021.604884

Muringani, Jonathan; Fitjar, Rune D. & Rodriguez-Pose, Andres (2021): Social capital and economic growth in the regions of Europe. In: Environment and Planning A: Economy and Space 53 (6): 1412-1434. doi: 10.1177/0308518X211000059.

Kopyciok, Svenja and Silver, Hilary (2021): Left-Wing Xenophobia in Europe. In: Frontiers in Sociology 6: 1-17. DOI:10.3389/fsoc.2021.666717