Tekijät

• Pulkkinen, Lea (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)

Asiasanat

aikuiset, alkoholinkäyttö, arvot, elämänhallinta, elämänkaari, elämäntapa, kasvatus, lama, lapset (perheenjäsenet), minäkuva, parisuhde, perheet, terveys, tulevaisuus, tupakointi, työ, työttömyys, vanhemmat, vanhemmuus

Sisällön kuvaus

Haastattelu on osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, joka on jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 30 vuotta. Tämän tutkimusvaiheen tarkoituksena on kuvata 36-vuotiaiden aikuisten elämän eri osa-alueita. Haastattelun lisäksi tutkimusvaiheessa kerättiin tietoa elämäntilannekyselyllä, kahdella persoonallisuustestillä sekä eri testeihin ja menetelmiin perustuvilla kyselylomakkeilla.

Ensin vastaajaa pyydettiin kertomaan tavallisesta arkipäivästään ja elämänsä keskeisimmistä asioista. Vastaaja kertoi, kuinka paljon pohtii tai tekee jotain esimerkiksi seuraavien asioiden eteen; terveys, perheen hyvinvointi, työ ja harrastukset. Edelleen selvitettiin vastaajan suhdetta uskontoon tai johonkin muuhun elämänkatsomukseen. Lisäksi kysyttiin, onko vastaajalla poliittista näkemystä ja käsitystä siitä elämäntavasta, jonka mukaan hän haluaa elää. Osallistumista uskonnolliseen ja poliittiseen toimintaan tiedusteltiin. Haluttiin tietää, millaisia pelkoja ja toiveita vastaajalla on tulevaisuuden suhteen ja kuinka paljon hän uskoo pystyvänsä vaikuttamaan niiden toteutumiseen. Merkittäviä elämäntapahtumia käytiin läpi. Yhteiskunnan normeihin liittyen tiedusteltiin muun muassa, onko perhepiirissä ollut ketään, joka on jäänyt kiinni jostakin rikkomuksesta.

Vastaajalta kysyttiin, onko hänen käsityksensä omasta itsestään muuttunut ja onko hänen elämässään ollut vaiheita, jolloin hän olisi erityisesti pohtinut omaa itseään ja elämäänsä. Nykyistä terveydentilaa pyydettiin arvioimaan. Edelleen vastaajalta kysyttiin, montako kertaa hän on ollut tutkittavana tai hoidettavana loukkaantumisen takia ja mitä sairauksia tai vammoja hänellä on. Terveyteen liittyen kysyttiin esimerkiksi, kuinka monta päivää vastaaja on ollut sairaslomalla tai käynyt lääkärin tai terveydenhoitajan vastaanotolla viime aikoina. Tunne-elämää selvitettiin kysymällä, onko vastaaja koskaan puhunut ongelmistaan jollekin läheiselle tai ammatti-ihmiselle, kuten psykologille, sosiaalityöntekijälle tai papille. Alkoholinkäytöstä esitettiin useita kysymyksiä. Vanhempien ja puolison alkoholinkäytöstä pyydettiin myös kertomaan. Huumeiden ja rauhoittavien lääkkeiden käytöstä sekä rahapelien pelaamisesta tiedusteltiin.

Seuraavana haastattelussa oli aiheena tunteiden ilmaisu ja parisuhde. Teemaan liittyen tiedusteltiin, mitä hän ajattelee parisuhteesta sekä kuinka läheinen tai riitaisa nykyinen suhde on. Vastaajaa pyydettiin myös pohtimaan, mitkä asiat pitävät suhdetta yllä ja onko hän koskaan harkinnut vakavasti eroa. Vapaa-ajan suhteen haluttiin tietää, missä ja kenen kanssa vastaaja viettää mieluiten vapaa-aikaansa ja mitä hän tekisi, jos saisi lahjana kymmenen tuntia ylimääräistä aikaa viikossa. Eronneilta kysyttiin syitä liiton purkautumiselle. Haluttiin myös tietää, miten elämä on muuttunut eron jälkeen esimerkiksi arkipäivästä selviytymisen, ystävyyssuhteiden tai psyykkisen hyvinvoinnin suhteen. Lisäksi kysyttiin, miten lasten huoltajuus on järjestetty eron jälkeen ja onko siinä ollut ongelmia. Kaikilta vastaajilta tiedusteltiin muun muassa, kuinka monen eri kumppanin kanssa he ovat asuneet ja olleet seksisuhteessa.

Perhesuhteita kartoitettiin kysymällä, ovatko vastaajan vanhemmat ja isovanhemmat vielä elossa ja onko hänellä ollut isä- tai äitipuolta. Vastaajalta kysyttiin myös, kuinka kaukana hänen vanhempansa asuvat ja kuinka monta siskoa tai veljeä hänellä on. Yhteydenpidon tiiviyttä ja läheisyyttä perheenjäseniin tiedusteltiin. Edelleen kysyttiin, kuka vastaajan isovanhemmista on ollut hänelle läheisin ja millaiseksi hän arvioi isovanhempiensa vaikutuksen omaan elämäänsä. Suhdetta vanhempiin pyydettiin arvioimaan ja pohtimaan, mitä omat lapset ajattelevat hänestä vanhempana. Vastaaja kertoi, millaisia asioita tekee mielellään lastensa kanssa sekä millaisia perinteitä ja tapoja heidän perheessään on.

Seuraavaksi kartoitettiin työhön liittyviä asioita, kuten työn merkitystä vastaajalle, työpaikkojen määrää sekä nykyisen työn tahtia. Edelleen vastaajalta tiedusteltiin, kuinka paljon hän voi vaikuttaa työssään eri asioihin ja voiko hän unohtaa työasiat vapaa-aikanaan. Laman vaikutuksia omaan ja läheisten työhön sekä työn epävarmuustekijöitä kartoitettiin. Lamaan liittyen tiedusteltiin edelleen, miten lama on vaikuttanut esimerkiksi mielialaan, taloudelliseen tilanteeseen, lapsiin tai yleiseen perheilmapiiriin. Edelleen työhön liittyen selvitettiin, onko vastaajalla ollut vaikeuksia työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Työn ja perhe-elämän välillä tehtyjä kompromisseja kartoitettiin ja vastaajaa pyydettiin kertomaan, onko hän esimerkiksi rajoittanut haluamaansa lasten lukumäärää työn vuoksi tai luopunut koulutuksesta tai työpaikasta perhesyiden takia. Työttömiltä kysyttiin työttömyyden syytä ja kestoa. Niin ikään kysyttiin, miten työttömyys on vaikuttanut mielialaan, taloudelliseen tilanteeseen, harrastuksiin, alkoholinkäyttöön, ihmissuhteisiin, lapsiin ja perheilmapiiriin. Puolison suhtautumista vastaajan työttömyyteen pyydettiin myös arvioimaan.

Viimeisenä teemana haastattelussa oli elämänhallinta ja tulevaisuus. Vastaajalta tiedusteltiin, tunteeko hän nykyisin stressiä ja missä määrin stressin kokeminen johtuu hänen työstään, kotiasioista tai muista seikoista. Vastaaja kertoi, minkä asioiden varassa hän suuntautuu tulevaisuuteen ja mistä hän saa voimaa. Edelleen tiedusteltiin, ajatteleeko vastaaja maailmanlaajuisia ongelmia, kuten esimerkiksi poliittisia tilanteita, sotaa, inhimillistä hätää tai luonnonkatastrofeja. Maailmanlaajuisten ongelmien vaikutusta omaan elämään tiedusteltiin. Taustamuuttujana on vastaajan sukupuoli.