Tekijät

• Pulkkinen, Lea (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)
• Kinnunen, Ulla (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)
• Kokko, Katja (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)

Asiasanat

aikuiset, alkoholinkäyttö, arvot, elämänrakenne, henkinen hyvinvointi, identiteetti, kasvatus, keski-ikä, lapset (perheenjäsenet), parisuhde, perheet, tulevaisuus, tupakointi, työ, työolot, työttömyys, vanhemmat, vanhemmuus

Sisällön kuvaus

Haastattelu on osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, joka on jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 30 vuotta. Tässä tutkimusvaiheessa tietoa kerättiin haastattelun lisäksi elämäntilannekyselyllä, persoonallisuustesteillä sekä eri testeihin ja menetelmiin perustuvilla kyselylomakkeilla. 42-vuotiaana tutkittaville tehtiin myös perusteellinen terveystarkastus. Haastattelun keskeisiä teemoja ovat elämänrakenne, identiteetti, minäkäsitys, alkoholi ja tupakointi, parisuhde, lapset ja perhe-elämä sekä työ ja omat vanhemmat.

Ensin vastaajaa pyydettiin arvioimaan, miten ominaista impulsiivinen käyttäytyminen on hänelle eri asioiden, kuten rahankäytön suhteen. Seuraavaksi kysyttiin, mitkä asiat ovat hänelle elämässä tällä hetkellä kaikkein keskeisimpiä ja miksi. Eri ikävaiheita ajatellen vastaaja arvioi, kuinka onnellinen tai onneton hän on viime vuosina ollut. Edelleen hän kertoi, millaisia toiveita ja pelkoja hänellä on tulevaisuuden suhteen. Vastaajalta tiedusteltiin, minkä verran hän pohdiskelee erilaisia asioita tai tekee niiden eteen jokapäiväisessä elämässään. Arvioitavina olivat esimerkiksi terveys, seksuaalisuus, oman elämän pohdiskelu ja taloudellinen hyvinvointi.

Seuraavaksi selvitettiin vastaajan mielipiteitä ja näkemyksiä elämänkatsomuksesta, uskonnosta, politiikasta ja elämäntyylistä. Vastaajan osallistumista poliittiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan kartoitettiin. Unelmista elämässä ja niiden toteutumisesta kysyttiin. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan, onko hän saanut sellaisen kumppanin kuin on halunnut ja vastaako itse puolisonsa toiveita. Vastaajalta kysyttiin, minkä ikäinen toivoisi olevansa ja miksi. Edelleen tiedusteltiin, onko vastaaja kokenut keski-iän kriisiä ja onko hän joskus aikaisemmin elämässä miettinyt vakavasti elämänsä tavoitteita. Vastaaja kertoi myös, minkä ikäisenä hän haluaisi jäädä eläkkeelle ja minkä ikäisenä arvioisi sen olevan mahdollista.

Alkoholinkäyttöä selvitettiin monilla kysymyksillä. Ensin vastaajaa pyydettiin arvioimaan yleisesti alkoholinkäyttöään elämänsä aikana. Alkoholinkäytön tai siitä pidättäytymisen aiheuttamia hankaluuksia kartoitettiin myös. Edelleen kyseltiin, mitkä seikat ovat vaikuttaneet vastaajan alkoholikäytössä tapahtuneisiin muutoksiin ja minkälaista kumppanin alkoholinkäyttö on ollut. Huumeiden käytöstä ja tupakoinnista esitettiin myös kysymyksiä. Seuraavaksi haluttiin tietää vastaajan hyvinvoinnista, psyykkisistä oireista, niiden syistä ja vaikutuksista elämään. Elämäniloon ja virkistykseen liittyen kyseltiin, jääkö vastaajalle tarpeeksi omaa aikaa ja joutuuko hän uhrautumaan jatkuvasti muiden hyväksi kotona tai työssä. Parisuhdetta pyydettiin luonnehtimaan erilaisten kuvien avulla. Oman tai puolison mustasukkaisuuden aiheuttamia ongelmia kartoitettiin. Vastaaja arvioi, onko mustasukkaisuus aiheuttanut esimerkiksi toistuvaa riitaa tai fyysistä väkivaltaa sekä pohti, mitä ylipäätään parisuhteesta ajattelee.

Seuraavaksi keskusteltiin vastaajan lapsista. Vastaaja kertoi lasten koulumenestyksestä, ystävistä, ja arvioi, miten lapset tulevat selviytymään elämässään. Lisäksi pyydettiin arvioimaan, miten erilaisia tai samanlaisia sisarukset ovat toisiinsa verrattuna. Kasvatukseen liittyen vastaajalta kysyttiin mm. äärimmäistä keinoa, johon hän voisi turvautua lapsen tehdessä jotain luvatonta. Eronneilta vastaajilta tiedusteltiin eron ajankohtaa ja syitä liiton purkautumiselle. Vastaajaa pyydettiin kertomaan, miten he järjestivät lasten huoltajuuden eron jälkeen, ja onko elatusmaksuihin liittynyt ongelmia. Lasten suhdetta poissaolevaan vanhempaan arvioitiin. Perheeseen liittyen vastaajilta tiedusteltiin vielä, minkälainen naisen ja miehen välinen työnjako olisi ihanteellinen ja onko työnjaosta aiheutunut parisuhteessa ongelmia.

Työn merkitystä ja tavoitteita työuralla selvitettiin. Vastaajalta tiedusteltiin, kuuluuko hänen työhönsä johtamista ja kuinka monta alaista hänellä on. Työhön liittyviä paineita kartoitettiin erilaisten väitteiden avulla. Vastaaja arvioi, kuinka paljon hän voi vaikuttaa työssään mm. työtehtäviinsä, työtahtiin ja siihen, keiden kanssa työskentelee. Edelleen selvitettiin esimerkiksi työn vaatimaa luovuutta, työn monipuolisuutta, psyykkistä rasittavuutta sekä oman ja puolison työn epävarmuustekijöitä. Työttömyydestä pyydettiin kertomaan ja arvioimaan, miten se on vaikuttanut esim. perhe-elämään. Työn ja perheen vuorovaikutukseen liittyen vastaajilta tiedusteltiin, miten kouluikäisten lasten kouluun lähteminen on aamulla järjestynyt ja miten iltapäivät ovat kuluneet. Edelleen vastaaja arvioi, tunteeko hän nykyisin stressiä ja missä määrin stressi johtuu työstä, perhe- tai kotiasioista.

Lopuksi haastattelussa keskusteltiin vastaajan suhteesta vanhempiinsa sekä mahdolliseen äiti- tai isäpuoleen. Äidin ja isän suhteen kysyttiin erikseen, miten kaukana he asuvat, miten vastaaja tulee toimeen heidän kanssaan ja miten samanlaisia ovat vastaajan ja hänen vanhempiensa mielipiteet ja arvot. Vastaaja kertoi, saako hän vanhemmiltaan esim. taloudellista tai henkistä tukea ja antaako itse tukea vanhemmilleen. Avuntarpeen kuormittavuutta pyydettiin kuvaamaan. Vastaaja kertoi myös isovanhempien ja lastenlasten suhteen läheisyydestä ja tapaamisten tiheydestä. Viimeisenä vastaajat pohtivat suhdetta äitiinsä ja arvioivat esimerkiksi suhteen läheisyyttä sekä suhteen miellyttävyyttä. Taustamuuttujana on vastaajan sukupuoli.