Tekijät

• Jääsaari, Johanna (Helsingin yliopisto. Yleisen valtio-opin laitos)
• Martikainen, Tuomo (Helsingin yliopisto. Yleisen valtio-opin laitos)

Asiasanat

asenteet, hyvinvointivaltio, kaupunkiväestö, nuoret aikuiset, poliitikot, poliittinen osallistuminen, politiikka, puolueet, päättäjät, suomalaisuus, talous, vaalit, yhteiskunnallinen asema, yritykset, äänestäminen

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin nuorten aikuisten suhtautumista politiikkaan ja käsityksiä politiikan periaatekysymyksistä sekä kannanottoja politiikan ajankohtaisiin asiakysymyksiin. Vastaajilta kysyttiin mm. kuinka kiinnostuneita he ovat politiikasta, kuinka paljon politiikalla on heidän mielestään vaikutusta asioiden kulkuun, missä määrin he luottavat päättäjien kykyyn ratkaista nuorten elämäntilanteiden suurimpia ongelmia, ja kuinka vakiintuneina he pitävät omia poliittisia käsityksiään ja puoluekantaansa. Vastaajia pyydettiin sijoittamaan eri puolueita ja itsensä vasemmisto-oikeisto -akselille. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin, kuinka helppoa heille on valita eri puolueiden ja ryhmittymien välillä, miten he suhtautuvat mainittuihin puolueisiin tai ryhmittymiin, ja millä perusteella he tekevät poliittisia puolueita tai ryhmittymiä koskevia valintoja. Vastaajille lueteltiin myös joukko asioita (esim. yleensä suomalaisuus, suomalaisten tieteelliset saavutukset, suomalainen sosiaaliturva ja terveydenhoitojärjestelmä) ja kysyttiin, mitkä niistä saavat heidät tuntemaan ylpeyttä Suomesta. Edelleen vastaajien mielipiteitä kysyttiin erilaisten politiikkaa ja yhteiskuntaa koskevien väittämien avulla. Väittämät käsittelivät mm. äänestämistä, yrittäjyyttä, hallitusta, eduskuntaa, yhteiskunnallisia eroja, puolueita, poliitikkoja, työttömyyttä, hyvinvointivaltiota, lakia, pakolaisia, kehitysapua, ydinvoimaa, Euroopan yhteisöä, tuloverotusta sekä perinteisiä suomalaisia arvoja. Äänestämiseen ja vaaleihin liittyen vastaajilta tiedusteltiin mm. vaaliehdokkaiden arviointiperusteita, miten kansalaisten tulisi suhtautua vaaleihin ja äänestämiseen, millaisia äänestäjiä vastaajien vanhemmat ovat, ovatko vastaajat käyttäneet ja aikovatko tulevaisuudessa käyttää äänioikeuttaan, ja toimiiko poliittinen järjestelmämme vastaajien mielestä hyvin vai huonosti. Lopuksi vastaajilta tiedusteltiin sitä, mitä politiikka heidän mielestään on, kuinka usein he seuraavat poliittisia tapahtumia luetelluista tiedotusvälineistä ja kuinka usein he keskustelevat politiikasta.

Taustamuuttujina olivat sukupuoli, asuinkaupunki, ikä, siviilisääty, lasten lukumäärä, asumismuoto sekä työmarkkina-asema. Työssä olevilta kysyttiin ammattia ja ammattialaa. Opiskelijoilta tiedusteltiin puolestaan oppilaitosta sekä opiskelualaa tai pääainetta. Työttömien kohdalla oltiin kiinnostuneita ammatista, missä tehtävissä oli ennen työttömäksi jäämistä sekä kuinka kauan on ollut työttömänä viimeisen kahden vuoden aikana. Lisäksi kaikilta vastaajilta tiedusteltiin sitä, miten tärkeää kova työnteko ja työnteon perusteella pärjääminen on elämässä. Taustamuuttujina olivat myös koulutusaste, äidinkieli, isän, äidin ja mahdollisen puolison ammatti ja koulutus, jäsenyys jossakin luetelluista ryhmistä tai järjestöistä (esim. urheiluseurat, nuorisojärjestöt, opiskelijajärjestöt), syntymäpaikkakunta, vastaajan henkilökohtaiset ja perheen vuosi- tai kuukausitulot bruttona. Vastaajilta tiedusteltiin myös milloin ja mistä on muuttanut pääkaupunkiseudulle, ja haluaisiko elämänsä tulevaisuudessa muistuttavan vanhempiensa elämää. Lisäksi kysyttiin mm. sitä, missä määrin seuraa tiedotusvälineistä lueteltuja asioita (esim. tekniikka, julkisuuden henkilöt, tiede), kuinka paljon arvioi käyttävänsä henkilökohtaisesti rahaa kuukaudessa lueteltuihin asioihin (esim. elokuvat, ruoka, vaatteet), harrastaako jonkinlaista liikuntaa tai kuntoilua säännöllisesti, mitä luetelluista radio- ja/tai TV-kanavista on tapana seurata kotona, kuinka usein tekee lueteltuja asioita (esim. ystävien tapaaminen, kirjastossa käyminen, diskoissa käyminen), ja minne haluaisi matkustaa. Lopuksi taustatiedoiksi tiedusteltiin sitä, minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta äänestäisi maamme eduskuntavaaleissa ja minkä puolueen tai ryhmittymän ehdokasta äänesti vuoden 1987 eduskuntavaaleissa.