Tekijät

• Pulkkinen, Lea (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)

Asiasanat

aggressiivisuus, alkoholinkäyttö, asuminen, harrastukset, kasvatus, koulunkäynti, nuoret, opintomenestys, perhe-elämä, perheet, päivähoito, sosiaaliset suhteet, terveys, tupakointi, työssäkäynti, vanhemmat, vanhempi-lapsisuhde, vapaa-aika

Sisällön kuvaus

Haastattelu on osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, joka on jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 30 vuotta. Tämän tutkimusvaiheen tarkoituksena on selvittää 14-vuotiaiden nuorten sosiaalista käyttäytymistä ja kasvuoloja. Tietoa kerättiin toveri- ja opettaja-arvioinneilla sekä nuorten ja heidän vanhempiensa haastatteluilla. Tähän aineistoon kuuluva vanhemman haastattelu on luonteeltaan teemahaastattelu, jossa keskusteltiin mm. perheestä ja sen yhteisestä toiminnasta, tutkittavan nuoren koulunkäynnistä ja vapaa-ajan vietosta. Valmiita vastausluokkia ei käytetty, vaan kaikki haastattelut nauhoitettiin ja koodattiin jälkikäteen. Nuoren ja vanhemman haastattelut olivat sisällöltään ja menettelytavoiltaan samantyyppiset.

Haastattelussa tiedusteltiin ensin asumiseen liittyviä asioita, kuten asunnon kokoa, kuntoa ja omistussuhdetta. Vanhemmilta kysyttiin myös, miten hyvin perhe asunnossa viihtyy ja onko siellä tilaa lasten harrastuksille. Asuinympäristön viihtyvyyttä, harrastusmahdollisuuksia ja palveluita kartoitettiin edelleen. Haluttiin tietää, käykö perhe yhdessä esim. teatterissa, kirjastossa tai urheilutapahtumissa. Perheen yhteisen toiminnan lisäksi selvitettiin isän ja äidin harrastuksia. Vastauksista eriteltiin jälkikäteen esim. liikunta, taideharrastukset sekä uskonnollinen ja yhteiskunnallinen toiminta. Vanhempien suhtautumista nuoren harrastuksiin ja kavereihin kysyttiin. Vanhemmat kertoivat, onko perheessä asetettu rajoituksia vapaa-ajanvietolle, käykö kotona usein vieraita ja saako nuori tuoda kotiin omia kavereitaan.

Äidin ja isän työssäkäynnistä keskusteltiin. Haastateltava kertoi, ovatko vanhemmat töissä vai kotona, millaiset työajat heillä on, pitävätkö he työstään ja miten kodinhoito on järjestetty. Lisäksi kysyttiin, miten vanhempien työajat ovat vaikuttaneet perheen elämään, osallistuvatko kaikki perheenjäsenet kotitöihin ja miten päivähoito on perheessä järjestetty.

Perheenjäsenten terveyttä ja mahdollisten sairauksien ja onnettomuuksien vaikutusta nuoren elämään selvitettiin. Eronneilta kyseltiin, miten usein nuori tapaa poissaolevaa vanhempaansa ja miten hän suhtautuu äiti- tai isäpuoleen. Nuoren luonteesta, itsetunnosta, murrosiästä, väkivaltaisuudesta sekä päihteiden käytöstä keskusteltiin. Vanhempi kertoi, millaisia kasvatuskeinoja perheessä käytetään. Vanhemmilta tiedusteltiin myös nuoren koulunkäynnistä, koulumenestyksestä, pinnaamisesta sekä vanhempien yhteydenpidosta opettajiin. Taustamuuttujana on tutkittavan nuoren sukupuoli.