Tekijät

• Pulkkinen, Lea (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)

Asiasanat

alkoholinkäyttö, ammatillinen koulutus, asuminen, elämänodotukset, identiteetti, kasvatus, lapset (perheenjäsenet), minäkuva, muistot, nuoret aikuiset, parisuhde, perheet, päivähoito, rikkomukset, sosiaalinen tuki, terveys, tupakointi, työ, vanhemmat

Sisällön kuvaus

Haastattelu on osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, joka on jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 30 vuotta. Tämän tutkimusvaiheen tarkoituksena on kuvata 27-vuotiaiden nuorten aikuisten elämän eri osa-alueita. Haastattelun lisäksi tutkimusvaiheessa kerättiin tietoa elämäntilannekyselyllä sekä kahdella persoonallisuustestillä. Haastattelu on luonteeltaan teemahaastattelu. Nauhoitetut haastattelut kuunneltiin jälkeenpäin ja vastaukset kirjattiin käsitellyn 12 teeman mukaisesti. Sen jälkeen kukin haastattelija koodasi yhden teeman sisältämät vastaukset kaikkien tutkittavien osalta. Vastauksista muodostettiin muuttujia, jotka kuvasivat kaikkien tutkittavien vastauksissa havaittua vaihtelua kyseisessä teemassa. Alkuperäiset, teemoittain kirjoitetut tekstimuotoiset vastaukset kuuluvat aineistoon "FSD2200 Lapsesta aikuiseksi: 27-vuotiaiden haastattelu 1986: tekstiaineisto".

Ensin tiedusteltiin asumiseen ja liikkuvuuteen liittyviä asioita. Avio- tai avoliitossa olevia pyydettiin kertomaan puolison ikä, missä ovat tutustuneet ja kuinka kauan liitto on kestänyt. Vastaaja kertoi myös, hyväksyvätkö hänen vanhempansa heidät parina. Parin yhteisiä ja puolison omia harrastuksia kartoitettiin ja kysyttiin, miten hyvin pari tuntee toistensa ystävät. Parin keskinäistä suhdetta pyydettiin kuvaamaan sekä kertomaan, vastaako se omaa avioliiton ihannekuvaa. Aikaisempia liittoja ja erojen syitä kartoitettiin myös.

Vastaaja kertoi myös lapsistaan, lasten päivähoitoon liittyvistä järjestelyistä ja omista lapsuuden päivähoitokokemuksistaan. Lisäksi kysyttiin, mikä lasten elämän järjestämisessä on olennaista. Näkemyksiä lasten kasvatuksesta kyseltiin ja vastaaja kertoi, mitä yleensä puuhailee lastensa kanssa. Lisäksi kysyttiin, käytettiinkö vastaajan lapsuudenkodissa ruumiillista kuritusta ja miten vastaaja itse siihen suhtautuu.

Omista lapsuusmuistoista ja vanhemmista esitettiin lisää kysymyksiä. Vastaajaa pyydettiin kuvailemaan kotiaan ja elämäänsä, kun hän oli 14-vuotias. Rikoksiin liittyen kysyttiin, onko vastaaja itse tai joku hänen ystävistään jäänyt kiinni esimerkiksi rattijuopumuksesta tai näpistyksestä. Edelleen pyydettiin pohtimaan, mitkä asiat nousevat vahvasti esiin, kun vastaaja ajattelee elämäänsä taaksepäin. Muiden ihmisten vaikutusta oman elämän muotoutumiseen pyydettiin arvioimaan.

Vastaajalta tiedusteltiin, keneltä hän saa aineellista ja henkistä tukea sekä kuinka paljon hänellä on hyviä ystäviä. Lisäksi kysyttiin, kenelle ja minkälaista apua hän itse antaa. Vastaaja kertoi suhteistaan sukulaisiinsa, naapureihinsa ja työtovereihinsa ja arvioi, kuinka tyytyväinen on ylipäätään sosiaaliseen elämäänsä. Edelleen esitettiin kysymyksiä yhdistyksiin ja uskonnolliseen toimintaan osallistumisesta sekä äänestysaikeista.

Ammatillisesta koulutuksesta esitettiin monia kysymyksiä. Vastaaja kertoi, oliko hänellä muita alavaihtoehtoja mielessään ja onko suunnitelmissa opiskella vielä lisää. Työssäkäyviltä tiedusteltiin työnantajaa, työsuhteen kestoa ja työpaikkojen määrää. Työttömänä olleilta kysyttiin esimerkiksi työttömyyden kestoa, syytä ja miten on sen kokenut. Vastaajan ammatin lisäksi aineistossa on tiedot puolison ja vanhempien ammateista sekä sosioekonomisesta asemasta.

Seuraavana teemana oli suhtautuminen erilaisiin asioihin. Vastaaja kertoi, miten hän yleensä tekee päätöksiä, mitkä asiat häntä suututtavat ja kenen kanssa useimmiten riitelee. Edelleen vastaaja arvioi itseään ja puolisoaan erilaisten luonnekuvausten avulla, esimerkiksi tasapainoisuuden ja keskittymiskykyisyyden osalta. Väkivaltaisten ohjelmien katsomista ja siihen liittyviä tuntemuksia kartoitettiin.

Vastaajan omasta ja läheisten ihmisten tupakoinnista esitettiin monia kysymyksiä. Vastaajaa pyydettiin mm. kertomaan, miten kotona suhtauduttiin tupakoimiseen ja miten hän itse arvelee suhtautuvansa omien lastensa tupakointiin. Lisäksi tiedusteltiin, onko hän tupakoinut lasten lähellä tai onko itsellä kokemuksia passiivisesta tupakoinnista. Alkoholinkäyttöä selvitettiin kysymällä, mitä juomia vastaaja mieluiten nauttii ja paljonko siihen kuluu viikossa rahaa. Suhtautumista puolison alkoholinkäyttöön kysyttiin. Edelleen kartoitettiin mm. juomisesta seuranneita hankaluuksia ja tuntemuksia sekä syitä juomiselle. Naisilta tiedusteltiin, ovatko he nauttineet alkoholia raskaus- tai imetysaikana.

Omaa terveyttä pyydettiin arvioimaan. Vastaaja kertoi sairauksistaan ja vammoistaan sekä lääkkeiden käytöstä. Edelleen kysyttiin, tunteeko vastaaja itsensä stressaantuneeksi ja mistä ajattelee sen johtuvan. Vastaajaa pyydettiin kertomaan, mitkä asiat tuovat tyytyväisyyttä elämään ja mitä toivoisi ollakseen vielä tyytyväisempi.

Lopuksi selvitettiin vastaajan tavoitteita ja identiteettiä elämän eri osa-alueilla. Oman elämän kehitysvaiheita pyydettiin erittelemään. Vastaaja kertoi, millaista on aikuisuus verrattuna nuoruuteen ja missä asioissa tai keneltä on saanut lisää vastuuta ja vapautta. Edelleen vastaaja pohti, mitä asioita arvostaa puolisossaan ja mitkä ovat puolison heikkoudet. Lisäksi kysyttiin, pohtiiko vastaaja maailmanlaajuisia ongelmia ja katsooko niiden vaikuttavan omaan elämäänsä. Suhtautumista yksinäisyyteen ja luontoon kartoitettiin sekä tiedusteltiin, mitkä asiat ovat eniten vaikuttaneet oman elämän muotoutumiseen. Lopuksi haluttiin tietää, mitkä ovat vastaajan elämän peruskiviä ja mistä asioista hän saa voimaa kohdata tulevaisuuden. Taustamuuttujana on vastaajan sukupuoli.