Tekijät

• Pulkkinen, Lea (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)
• Kinnunen, Ulla (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)
• Kokko, Katja (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)

Asiasanat

aggressiivisuus, alkoholinkäyttö, attribuutio, elämänhallinta, henkinen hyvinvointi, itsearviointi, itsetunto, kasvatus, kiintymys, koherenssin tunne, masennus, parisuhde, perheet, pitkittäistutkimus, sosiaalinen käyttäytyminen, sosiaalinen tuki, sukupuolielämä, tunneäly, tunteet, työ, vanhemmat, vanhemmuus, yhteisöllisyys

Sisällön kuvaus

Aineisto on osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, joka on jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 30 vuotta. Vuonna 2001 toteutettuun tutkimusvaiheeseen kuuluu 42-vuotiaiden elämäntilannekysely, haastattelu, kyselylomakkeet, persoonallisuustestit ja terveystarkastus. Tämä aineisto sisältää vastaukset 26 kyselylomakkeeseen, jotka vastaajat täyttivät haastattelujen yhteydessä. Lomakkeet ovat suomen kielelle käännettyjä alkuperäisiä tai muokattuja versioita eri testeistä ja menetelmistä.

Haastattelun alussa tutkittavat vastasivat kahteen tunteita kartoittavaan kyselyyn. Ensimmäisessä kyselyssä vastaajalta tiedusteltiin, miltä hänestä juuri tällä hetkellä tuntuu. Toisessa kyselyssä vastaaja arvioi erilaisten väitteiden avulla mm. tunteiden hyväksymiseen, selkeyteen, vaikutukseen ja hillitsemiseen liittyviä asioita. Myöhemmin haastattelussa esitetty kolmas itsearviointilomake käsittelee myös tunteita aggressiivisuuden ja sen hillitsemisen sekä tunteiden ilmaisun ambivalenssin osalta.

Vastaaja arvioi omaa itsetuntoaan kymmenen väittämän avulla. Joukossa on sekä kielteisiä että myönteisiä väitteitä, jotka kuvaavat mm. omanarvontuntoa ja tyytyväisyyttä itseen. Seuraavaksi vastaaja täytti 33 kysymystä sisältävän lomakkeen, jonka aihepiiri liittyi tunneälyyn. Kysymyksillä tiedusteltiin esim. omien ja muiden ihmisten tunteiden tunnistamista ja ymmärtämistä. Henkistä hyvinvointia kartoitettiin edelleen. Kysymyssarjalla vastaaja arvioi esimerkiksi elämänasennettaan, varmuutta omista näkemyksistään ja tyytyväisyyttä elämäänsä. Sosiaalista hyvinvointia selvitettiin myös. Vastaaja pohti, mihin suuntaan hän uskoo yhteiskunnan kehittyvän, tunteeko hän kuuluvansa yhteisöön ja ovatko ihmiset yleensä hyväntahtoisia. Koherenssintunnetta mittaavilla kysymyksillä tiedusteltiin mm. vastaajan tuntemuksia elämästä ja arviota sen merkityksellisyydestä. Suhtautumista nuoriin selvitettiin edelleen. Vastaajalta kysyttiin, kuinka paljon aikuisten pitäisi yrittää vaikuttaa tai auttaa nuoria heidän elämässään ja kuinka paljon vastaaja uskoo itse vaikuttavansa muiden elämään. Suhtautumista elämän iloihin ja pettymyksiin ja esimerkiksi elämässä tehtyihin valintoihin tiedusteltiin sarjalla kysymyksiä.

Alkoholinkäyttöön liittyviä tottumuksia selvitettiin kysymällä, onko vastaajalla mm. koskaan ollut huonoa omaatuntoa juomisen jälkeen tai onko hänestä tuntunut vaikealta lopettaa yhteen ryyppyyn. Vastaajalta tiedusteltiin, onko hänellä ollut pidempiä kausia, jolloin hän olisi kärsinyt esimerkiksi seuraavista oireista; ruokahalun menetys, unettomuus, syyllisyyden tunne, sukupuolisen mielenkiinnon menettäminen ja vaikeus tehdä edes pieniä päätöksiä.

Parisuhde oli teemana seuraavaksi. Ensin vastaaja arvioi suhtautumistaan omaan ja vastakkaiseen sukupuoleen neljän eri kuvauksen avulla. Kuvaukset liittyvät neljään kiintymystyyliin, jotka ovat itseriittoinen, turvallinen, pelokas ja takertuva. Parisuhteen erimielisyyksiä selvitettiin tiedustelemalla, kuinka usein vastaaja ja hänen kumppaninsa ovat samaa tai eri mieltä esimerkiksi rahankäytöstä, yhdessä vietetyn ajan määrästä ja lasten kasvatuksesta. Parisuhteen koheesiota selvitettiin kysymällä, onko heillä yhteisiä harrastuksia ja kuinka usein he esimerkiksi vaihtavat innostuneesti ajatuksia. Tyytyväisyyttä suhteeseen ja suhteen onnellisuutta kaiken kaikkiaan pyydettiin myös arvioimaan. Seuraavaksi kyseltiin seksiin liittyviä asioita. Vastaaja kertoi esimerkiksi, onko heillä samanlaisia mieltymyksiä kumppaninsa kanssa ja onko seksielämä tyydyttävä. Lisäksi kysyttiin, minkä ikäisenä vastaaja oli ensimmäisen kerran sukupuoliyhteydessä ja kuinka monta seksikumppania hänellä on elämänsä aikana ollut. Tapoja ratkaista erimielisyyksiä parisuhteessa arvioitiin edelleen. Vastaaja kertoi, kuinka usein hän on riitatilanteessa esimerkiksi solvannut puolisoaan, osoittanut kunnioittavansa puolison tunteita, hakannut puolisoaan tai ehdottanut kompromissia.

Näkemyksiä lasten kasvatuksesta kartoitettiin erilaisten väitteiden avulla. Vastaajalta tiedusteltiin mielipiteitä esimerkiksi kurinpidosta ja huolehtimisesta. Lisäksi kysyttiin, kuinka hyvin vastaaja on perillä lapsensa tekemisistä ja miten paljon pohtii omaa onnistumistaan kasvattajana. Tämän jälkeen vastaaja arvioi jälleen omia tunteitaan ja niiden ilmaisemista. Kyselyssä selvitettiin erityisesti tunneilmaisun ehkäisyssä käytettyjä kognitiivisia kontrollistrategioita; ikävien tunnekokemusten märehtimistä, tunneilmaisujen tukahduttamista ja ei-aggressiivisten impulssien ehkäisemistä. Perheilmapiiriä arvioitiin erilaisten adjektiivien avulla. Vastaaja pohti, kuinka hyvin esimerkiksi "läheinen", "vakaa" ja "rajoittava" sopivat kuvaamaan hänen perhettään. Edelleen vastaajalta tiedusteltiin erilaisilla väittämillä, miten hän toimii vaativissa tilanteissa tai vastoinkäymisissä.

Vastaaja arvioi työn ja perheen vuorovaikutusta elämässään. Arvioitavina oli esimerkiksi ajankäyttöön, mielialaan ja tehtävien suorittamiseen liittyviä myönteisiä ja kielteisiä asioita. Seuraavaksi vastaajaa pyydettiin pohtimaan mahdollisuuksiaan saada tarvittaessa apua läheisiltään erilaisissa tilanteissa. Kiintymyssuhdetta omiin vanhempiin pohdittiin äidin ja isän osalta erikseen. Suhdetta äitiin pohdittiin vielä adjektiivilistan avulla. Vastaaja mietti, kuinka hyvin esimerkiksi " läheinen", "rakastava" tai välinpitämätön" sopii kuvaamaan suhdetta. Taustamuuttujana on vastaajan sukupuoli.