FSD2109 Lapsesta aikuiseksi: 42-vuotiaiden kyselylomakkeet 2001
Aineisto on käytettävissä (D) vain luovuttajan luvalla.
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
Aineiston nimi
Lapsesta aikuiseksi: 42-vuotiaiden kyselylomakkeet 2001
Aineistonumero
FSD2109
Pysyvät tunnisteet
https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2109https://doi.org/10.60686/t-fsd2109
Aineiston laatu
Kvantitatiivinen aineisto
Tekijät
- Pulkkinen, Lea (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)
- Kinnunen, Ulla (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)
- Kokko, Katja (Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos)
Sisällön kuvaus
Aineisto on osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, joka on jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 30 vuotta. Vuonna 2001 toteutettuun tutkimusvaiheeseen kuuluu 42-vuotiaiden elämäntilannekysely, haastattelu, kyselylomakkeet, persoonallisuustestit ja terveystarkastus. Tämä aineisto sisältää vastaukset 26 kyselylomakkeeseen, jotka vastaajat täyttivät haastattelujen yhteydessä. Lomakkeet ovat suomen kielelle käännettyjä alkuperäisiä tai muokattuja versioita eri testeistä ja menetelmistä.
Haastattelun alussa tutkittavat vastasivat kahteen tunteita kartoittavaan kyselyyn. Ensimmäisessä kyselyssä vastaajalta tiedusteltiin, miltä hänestä juuri tällä hetkellä tuntuu. Toisessa kyselyssä vastaaja arvioi erilaisten väitteiden avulla mm. tunteiden hyväksymiseen, selkeyteen, vaikutukseen ja hillitsemiseen liittyviä asioita. Myöhemmin haastattelussa esitetty kolmas itsearviointilomake käsittelee myös tunteita aggressiivisuuden ja sen hillitsemisen sekä tunteiden ilmaisun ambivalenssin osalta.
Vastaaja arvioi omaa itsetuntoaan kymmenen väittämän avulla. Joukossa on sekä kielteisiä että myönteisiä väitteitä, jotka kuvaavat mm. omanarvontuntoa ja tyytyväisyyttä itseen. Seuraavaksi vastaaja täytti 33 kysymystä sisältävän lomakkeen, jonka aihepiiri liittyi tunneälyyn. Kysymyksillä tiedusteltiin esim. omien ja muiden ihmisten tunteiden tunnistamista ja ymmärtämistä. Henkistä hyvinvointia kartoitettiin edelleen. Kysymyssarjalla vastaaja arvioi esimerkiksi elämänasennettaan, varmuutta omista näkemyksistään ja tyytyväisyyttä elämäänsä. Sosiaalista hyvinvointia selvitettiin myös. Vastaaja pohti, mihin suuntaan hän uskoo yhteiskunnan kehittyvän, tunteeko hän kuuluvansa yhteisöön ja ovatko ihmiset yleensä hyväntahtoisia. Koherenssintunnetta mittaavilla kysymyksillä tiedusteltiin mm. vastaajan tuntemuksia elämästä ja arviota sen merkityksellisyydestä. Suhtautumista nuoriin selvitettiin edelleen. Vastaajalta kysyttiin, kuinka paljon aikuisten pitäisi yrittää vaikuttaa tai auttaa nuoria heidän elämässään ja kuinka paljon vastaaja uskoo itse vaikuttavansa muiden elämään. Suhtautumista elämän iloihin ja pettymyksiin ja esimerkiksi elämässä tehtyihin valintoihin tiedusteltiin sarjalla kysymyksiä.
Alkoholinkäyttöön liittyviä tottumuksia selvitettiin kysymällä, onko vastaajalla mm. koskaan ollut huonoa omaatuntoa juomisen jälkeen tai onko hänestä tuntunut vaikealta lopettaa yhteen ryyppyyn. Vastaajalta tiedusteltiin, onko hänellä ollut pidempiä kausia, jolloin hän olisi kärsinyt esimerkiksi seuraavista oireista; ruokahalun menetys, unettomuus, syyllisyyden tunne, sukupuolisen mielenkiinnon menettäminen ja vaikeus tehdä edes pieniä päätöksiä.
Parisuhde oli teemana seuraavaksi. Ensin vastaaja arvioi suhtautumistaan omaan ja vastakkaiseen sukupuoleen neljän eri kuvauksen avulla. Kuvaukset liittyvät neljään kiintymystyyliin, jotka ovat itseriittoinen, turvallinen, pelokas ja takertuva. Parisuhteen erimielisyyksiä selvitettiin tiedustelemalla, kuinka usein vastaaja ja hänen kumppaninsa ovat samaa tai eri mieltä esimerkiksi rahankäytöstä, yhdessä vietetyn ajan määrästä ja lasten kasvatuksesta. Parisuhteen koheesiota selvitettiin kysymällä, onko heillä yhteisiä harrastuksia ja kuinka usein he esimerkiksi vaihtavat innostuneesti ajatuksia. Tyytyväisyyttä suhteeseen ja suhteen onnellisuutta kaiken kaikkiaan pyydettiin myös arvioimaan. Seuraavaksi kyseltiin seksiin liittyviä asioita. Vastaaja kertoi esimerkiksi, onko heillä samanlaisia mieltymyksiä kumppaninsa kanssa ja onko seksielämä tyydyttävä. Lisäksi kysyttiin, minkä ikäisenä vastaaja oli ensimmäisen kerran sukupuoliyhteydessä ja kuinka monta seksikumppania hänellä on elämänsä aikana ollut. Tapoja ratkaista erimielisyyksiä parisuhteessa arvioitiin edelleen. Vastaaja kertoi, kuinka usein hän on riitatilanteessa esimerkiksi solvannut puolisoaan, osoittanut kunnioittavansa puolison tunteita, hakannut puolisoaan tai ehdottanut kompromissia.
Näkemyksiä lasten kasvatuksesta kartoitettiin erilaisten väitteiden avulla. Vastaajalta tiedusteltiin mielipiteitä esimerkiksi kurinpidosta ja huolehtimisesta. Lisäksi kysyttiin, kuinka hyvin vastaaja on perillä lapsensa tekemisistä ja miten paljon pohtii omaa onnistumistaan kasvattajana. Tämän jälkeen vastaaja arvioi jälleen omia tunteitaan ja niiden ilmaisemista. Kyselyssä selvitettiin erityisesti tunneilmaisun ehkäisyssä käytettyjä kognitiivisia kontrollistrategioita; ikävien tunnekokemusten märehtimistä, tunneilmaisujen tukahduttamista ja ei-aggressiivisten impulssien ehkäisemistä. Perheilmapiiriä arvioitiin erilaisten adjektiivien avulla. Vastaaja pohti, kuinka hyvin esimerkiksi "läheinen", "vakaa" ja "rajoittava" sopivat kuvaamaan hänen perhettään. Edelleen vastaajalta tiedusteltiin erilaisilla väittämillä, miten hän toimii vaativissa tilanteissa tai vastoinkäymisissä.
Vastaaja arvioi työn ja perheen vuorovaikutusta elämässään. Arvioitavina oli esimerkiksi ajankäyttöön, mielialaan ja tehtävien suorittamiseen liittyviä myönteisiä ja kielteisiä asioita. Seuraavaksi vastaajaa pyydettiin pohtimaan mahdollisuuksiaan saada tarvittaessa apua läheisiltään erilaisissa tilanteissa. Kiintymyssuhdetta omiin vanhempiin pohdittiin äidin ja isän osalta erikseen. Suhdetta äitiin pohdittiin vielä adjektiivilistan avulla. Vastaaja mietti, kuinka hyvin esimerkiksi " läheinen", "rakastava" tai välinpitämätön" sopii kuvaamaan suhdetta. Taustamuuttujana on vastaajan sukupuoli.
Asiasanat
aggressiivisuus; alkoholinkäyttö; attribuutio; elämänhallinta; henkinen hyvinvointi; itsearviointi; itsetunto; kasvatus; kiintymys; koherenssin tunne; masennus; parisuhde; perheet; pitkittäistutkimus; sosiaalinen käyttäytyminen; sosiaalinen tuki; sukupuolielämä; tunneäly; tunteet; työ; vanhemmat; vanhemmuus; yhteisöllisyys
Tieteenala/Aihealue
- Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Psykologia (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Päihteiden käyttö ja tupakointi (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sarja
Lapsesta aikuiseksiJakelija
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Käyttöoikeudet
Aineisto on käytettävissä (D) vain luovuttajan luvalla.
Kerääjät
- Lapsesta aikuiseksi -tutkimusryhmä
Ajallinen kattavuus
2001
Aineistonkeruun ajankohta
2001
Maa
Suomi
Kohdealue
Suomi, Jyväskylä
Havaintoyksikkötyyppi
Henkilö
Perusjoukko/otos
Otantahetkellä vuonna 1968 kansakoulun toisluokkalaiset keskisuomalaisen kaupungin oppilaat, jotka ovat edelleen mukana pitkittäistutkimuksessa. Otos poimittiin sekä keskustasta että esikaupunginosista.
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Pitkittäisaineisto: kohortti/tapahtuma-aineisto
Otantamenetelmä
Kokonaisaineisto
Kyseessä on pitkittäistutkimus, joka alkoi vuonna 1968, kun tutkittavat olivat Jyväskylän kaupungin kansakoulun toisen luokan oppilaita, iältään n. 8-vuotiaita. Otokseen kuuluivat satunnaisesti kaupungin kouluista poimitut 12 koululuokkaa, joilla oli yhteensä 369 oppilasta. Puolet otoksen koululuokista oli kaupungin keskusta-alueelta ja puolet esikaupunkialueilta.
Tämän aineistonkeruun vaihe aloitettiin marraskuussa 2000 lähettämällä tutkittaville postissa kirjeet, joissa heidät kutsuttiin osallistumaan Lapsesta aikuiseksi -tutkimuksen uuteen vaiheeseen. Tutkittaville tarjottiin mahdollisuutta osallistua psykologiseen haastatteluun, terveystarkastukseen ja laboratoriotutkimuksiin. Kirje sisälsi myös elämäntilannekyselyn ja suostumuslomakkeet tutkimuksen eri vaiheisiin. Tutkimushaastattelut tehtiin vuoden 2001 aikana joko Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella, tutkittavan kotona tai jossakin muussa haastateltavan valitsemassa paikassa. Vastaajat täyttivät tämän aineiston sisältämät kyselylomakkeet haastattelujen yhteydessä.
Haastatteluun osallistui yhteensä 243 tutkittavaa. Lisäksi 13 tutkittavalle esitettiin osa haastattelun kysymyksistä terveystarkastuksen yhteydessä. Mitään systemaattista syytä tutkimuksesta poisjäämiseen ei ole todettu. Otoksen edustavuutta on verrattu Tilastokeskuksesta saatujen tietojen perusteella ikäluokkaan, joka oli syntynyt vuonna 1959, eli samana vuonna kuin valtaosa tutkittavista. Tutkimukseen osallistuneet edustivat siviilisäädyn, perhemuodon, lasten määrän ja työllistymisen suhteen hyvin koko ikäluokkaa Suomessa. Miesten koulutustaso jakautui otoksessa samoin kuin koko ikäluokassa, tutkimukseen osallistuneet naiset olivat sen sijaan hieman koulutetumpia kuin ikäisensä naiset keskimäärin.
Keruumenetelmä
Kasvokkainen haastattelu
Keruuväline tai –ohje
Strukturoitu lomake
Datatiedostojen kieli
Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.
Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.
Datan versio
1.0
Katso myös
FSD2002 Lapsesta aikuiseksi: 42-vuotiaiden elämäntilannekysely 2001
FSD2034 Lapsesta aikuiseksi: 42-vuotiaiden haastattelu 2001
FSD2108 Lapsesta aikuiseksi: 42-vuotiaiden persoonallisuustestit 2001
FSD2124 Lapsesta aikuiseksi: 42-vuotiaiden elämänhistorian kalenteri 2001
FSD2201 Lapsesta aikuiseksi: 42-vuotiaiden terveystutkimus 2001
Aineiston käytössä huomioitavaa
Kuolleet ja tutkimuksesta kieltäytyneet eivät enää tässä vaiheessa kuuluneet otantakehikkoon.
Painokertoimet
Aineisto ei sisällä painomuuttujia.
Viittausvaatimus
Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Malliviittaus
Pulkkinen, Lea (Jyväskylän yliopisto) & Kinnunen, Ulla (Jyväskylän yliopisto) & Kokko, Katja (Jyväskylän yliopisto): Lapsesta aikuiseksi: 42-vuotiaiden kyselylomakkeet 2001 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2005-11-02). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2109
Julkaisusta tiedottaminen
Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.
Erityisehdot
Aineistoa ei luovuteta opetustarkoituksiin, harjoitustöihin tai kandidaatintutkielmiin.
Aineistoa on mahdollista saada tutkimuskäyttöön, esimerkiksi väitöskirjatöihin ja kansainvälisiä julkaisuja varten.
Lapsesta aikuiseksi -data on edelleen alkuperäisen tutkijaryhmän aktiivikäytössä, aineistoja saa käyttöönsä vain tutkijoiden suostumuksella. He päättävät käyttöluvista tapauskohtaisesti. Käytännössä aineistoa hyödynnetään yleensä yhteistyössä Lapsesta aikuiseksi -hankkeen tutkijoiden kanssa.
Käyttölupahakemusmenettely poikkeaa Tietoarkiston normaalista käytännöstä. Hakemusmenettely on kaksiportainen:
Ensimmäisessä vaiheessa Tietoarkisto hyväksyy hakemuksen, minkä jälkeen hakija saa käyttöönsä dokumentit, jotka sisältävät esimerkiksi kyselylomakkeet, muuttujaluettelot ja muuttujien suorat jakaumat.
Toisessa vaiheessa hakija tekee Tietoarkistolta saamansa materiaalin pohjalta tutkimussuunnitelman, jossa yksilöi tarvitsemansa muuttujat. Tämän tutkimussuunnitelman hakija toimittaa itse suoraan tutkimusjohtaja Katja Kokolle (katja.r.kokko@jyu.fi). Jos hakemus hyväksytään, hakija saa tarvitsemistaan muuttujista niin kutsutut käyttöversiot suoraan Lapsesta aikuiseksi -tutkijaryhmältä.
Varaumat
Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Muu materiaali
Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.
Lisätietoa Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksesta.
Yleiskuvaus tutkimusprojektista, arkistoiduista aineistoista ja käyttölupamenettelystä sekä lista julkaisuista.
Käytön ja kuvailun oheismateriaalit
Pulkkinen, Lea & Fyrstén, Sanna & Kinnunen, Ulla & Kinnunen, Marja-Liisa & Pitkänen, Tuuli & Kokko, Katja (2003). Neljäkymmentä plus: erään ikäluokan selviytymistarina. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja; 349.
Julkaisut aineistosta
Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimukseen liittyviä julkaisuja ei ole eritelty aineistoittain. Koko aineistosarjaa koskeva julkaisuluettelo on saatavilla tietoarkiston Lapsesta aikuiseksi -lisätietosivulla.
Duncan, G. J., Bergman, L., Duckworth, K., Kokko, K., Lyyra, A.-L., Metzger, M., Pulkkinen, L., & Simonton, S. (2012). Child skills and behaviors in intergenerational inequality. In J. Ermisch, M. Jäntti, & T. Smeeding (Eds.), From parents to children: The intergenerational transmission of advantage (pp. 207-234). New York, NY, US: Russell Sage Foundation.
Eerola, M., & Helske, S. (2016). Statistical analysis of life history calendar data. Statistical Methods in Medical Research, 25, 571-597.
Fadjukoff, P., Pulkkinen, L.,& Kokko, K. (2016). Identity formation in adulthood: A longitudinal study from age 27 to 50. Identity: An International Journal of Theory and Research, 16, 8-23.
Helske, S., Steele, F., Kokko, K., Räikkönen, E., & Eerola, M. (2015). Partnership formation and dissolution over the life course: Applying sequence analysis and event history analysis in the study of recurrent events. Longitudinal and Life Course Studies, 6, 1-25.
Hietalahti, M., Rantanen, J., & Kokko, K. (2016). Do life goals mediate the link between personality traits and mental well-being? The Journal of Happiness & Well-Being, 4, 72-89.
Hämäläinen, M., & Pulkkinen, L. (1995). Aggressive and non-prosocial behaviour as precursors of criminality. Studies on Crime and Crime Prevention, 4, 1, 6-21.
Kinnunen, U. & Pulkkinen, L. (2001). Linking job characteristics to parenting behavior via job-related affect. In J. R. M. Gerris (Ed.), Dynamics of Parenting (pp.233-249). Leuven, Belgium: Garant-Uitgevers.
Kokko, K. (2007). Commentary: Aggressive behavior in a life span perspective. Supplement to International Journal of Behavioral Development, 31, 15-17.
Kokko, K., Rantanen, J., & Pulkkinen, L. (2015). Associations between mental well-being and personality from a life span perspective. In M. Blatny (Ed.), Personality and well-being across the life-span (pp. 134-159). New York, NY, USA: Palgrave Macmillan.
Metsäpelto, R-L., & Pulkkinen, L. (2012). Socioemotional behavior and school achievement in relation to extracurricular activity participation in middle childhood. Scandinavian Journal of Educational Research, 56, 167-182.
Metsäpelto, R.-L., Pulkkinen, L., & Poikkeus, A.-M. (2001). A search for parenting style: A cross-situational analysis of parental behavior. Genetic, Social and General Psychology Monographs, 127, 169-192.
Mustonen, A., & Pulkkinen, L. (1992). Brutality of aggression in television programs. In F. Farabollini & S. Parmigiani (Eds.), From conflict to cooperation: Multidisciplinary studies on aggression in animals and humans (p. 188). Universita Degli Studi di Siena.
Mustonen, A., & Pulkkinen, L. (1997). Personality and television use: some roots of media choices. In A. Mustonen, Media violence and its audience. Jyväskylä, Finland: University of Jyväskylä.
Mustonen, A., & Pulkkinen, L. (1997). Adults as viewers of media violence. In A. Mustonen, Media violence and its audience. Jyväskylä, Finland: University of Jyväskylä.
Mustonen, A., & Pulkkinen, L. (1997). What types of violence are shown by the media and why are they attractive? Proceedings of the Conference on Violence and the Mass Media. Queen Sofia Center for the Study of Violence. Valencia, Spain, 3-4 November, 1997.
Männikkö, K., & Pulkkinen, L. (2001). Parenting and personality styles. A long-term longitudinal approach. In J.R.M. Gerris (Ed.), Dynamics of Parenting (pp.179-195). Leuven, Belgium: Garant-Uitgevers.
Pitkänen, L. (1969). A descriptive model of aggression and nonaggression with applications to children's behaviour. Jyväskylä: Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 19. (Doctoral disseration)
Pitkänen, L. (1969). A descriptive model of aggression and nonaggression. Appendices. Reports from the department of Psychology, University of Jyväskylä
Pitkänen, L. (1974). Från aggression mot konstruktivt beteende. Nordisk psykologi, 4, 300 310.
Pitkänen, L. (1974). Nonaggressive patterns of coping with thwarting situations as alternatives to aggression. Reports from the Department of Psychology, University of Jyväskylä, No. 159.
Pitkänen, L. (1974). Non-aggressive patterns of coping with thwarting situations as alternatives to aggression. International Society for Research on Aggression, 1st meeting, Toronto. Abstracts of papers. Sociological Abstracts, suppl 43.
Pitkänen-Pulkkinen, L. (1976). Self-control as a prerequisite for constructive behaviour. Reports from the Department of Psychology, University of Jyväskylä, 179.
Pitkänen-Pulkkinen, L. (1977). Effects of simulation programmes on the development of self control. In C.F.M. van Lieshout & D.J. Ingram (Eds.), Stimulation of social development in school. Amsterdam: Swets & Zeitlinger, 176 190.
Pitkänen-Pulkkinen, L. (1979). Continuity and self-control. International Society for the Study of Behavioural Development, Vth Biennal Conference, Lund. Abstract Guide, 1979, 36.
Pitkänen-Pulkkinen, L. (1979). Self control as a prerequisite for constructive behavior. In S. Feshbach & A. Fraczek (Ed.), Aggression and behavior change: Biological and social processes. New York: Praeger, 250 270.
Pitkänen-Pulkkinen, L. (1980). The aggressive child. Nordisk Psykologi, 32, 161-163.
Pitkänen-Pulkkinen, L. (1980). The child in the family. Nordisk Psykologi, 32, 147 157.
Pitkänen-Pulkkinen, L. (1981). Gender role differences in aggression. International Society for the Study of Behavioural Development. Sixth Biennal Meetings. Toronto. Abstract Guide, 157.
Pitkänen-Pulkkinen, L. (1981). Long term studies on the characteristics of aggressive and non aggressive juveniles. In P.F. Brain & D. Benton (Eds.), Multidisciplinary approaches to aggression research. Amsterdam: Elsevier/North Holland Biomedical Press, 225 243.
Pulkkinen, L. (1982). Continuity and discontinuity in personality development. Reports from the Department of Psychology, University of Jyväskylä, No. 249.
Pulkkinen, L. (1982). Gender role differences in aggression. Reports from the Department of Psychology, University of Jyväskylä, No. 248.
Pulkkinen, L. (1982). Rökning och alkoholbruk bland ungdomen -kontinuitet och möjligheter till prognos. Alkoholpolitik, 45, 120-127.
Pulkkinen, L. (1982). Self control and continuity from childhood to adolescence. In B. P. Baltes & O.G. Brim, Jr. (Eds.), Life span development and behavior. Vol. 4. New York: Academic Press, 63 105.
Pulkkinen, L. (1982). Youth development and smoking and drinking. A Finnish 12-year longitudinal study. The International Society for the Study of Behavioural Development Newsletter, (2), 2-3.
Pulkkinen, L. (1982). Youthful smoking and drinking. A longitudinal study. Abstraktit esitelmästä. Suomen psykologisen seuran VI kongressi. Jyväskylän yliopiston psykologian laitos. 2.
Pulkkinen, L. (1983). Development of the ways of life. A longitudinal study from childhood to adolescence. Publications of the Finnish-Soviet Committee on Scientific-Technological Co-operation, No. 19, 39-50.
Pulkkinen, L. (1983). Heterotypic continuity from aggression to smoking, drinking and delinquent behavior. Abstracts from the first Biennial Meeting. International Society for Research on Aggression August 13-16, 1982, Mexico City. Aggressive Behavior, 9, 105.
Pulkkinen, L. (1983). The search for alternatives to aggression. In A. P. Goldstein & M. Segall (toim.) Aggression in global perspective. New York; Pergamon Press, 104-144.
Pulkkinen, L. (1984). A longitudinal perspective to future orientation in late adolescence. XXIII International Congress of Psychology. Acapulco, Mexico. Abstracts Volume. 187.
Pulkkinen, L. (1985). Continuità eterotipica dall'aggressività al fumo, al bere e al comportamento delinguenziale. In G. V. Caprara & P. Renzi (Eds.) L'aggressività umana. Roma: Bulzoni, 207 224.
Pulkkinen, L. (1985). Continuity and discontinuity in personality development and the problem of age stages. In C. J. Brainers and V. F. Reyna (Eds.), Developmental psychology. Amsterdam: Elsevier/North Holland, 427 437.
Pulkkinen, L. (1985). Longitjudnoe issledovanije orientatssii podrostkov na budustseje. Psihologitseskii Zurnal, 6, 144.
Pulkkinen, L. (1985). Sosial utvikling i hjem og fosterhjem: et perspektiv på en oekologisk overgang. In I. Boe (Ed.), Barn i miljoe. Oppvekst i en utviklingsoekologisk sammenheng. Lillehammer, Norge: Cappelen, 168 186.
Pulkkinen, L. (1986). The role of impulse control in the development of antisocial and prosocial behavior. In D. Olweus, J. Block, & M. Radke Yarrow (eds.) Development of antisocial and prosocial behavior: Theories, research, and issues. New York: Academic Press, 149 175.
Pulkkinen, L. (1987). An eighteen year longitudinal study of social development. In: Proceedings of the IXth Biennial Meetings of the International Society for the Study of Behavioural Development. Tokyo: The Center of Developmental Education and Research, 264-265.
Pulkkinen, L. (1987). Identitetens uppklarnande och kulturvärden. Nordisk Psykologi, 39, 186 202.
Pulkkinen, L. (1987). Longitudnoe issledovanie orientatsii na budushtshee u podrotskov. In E. V. Shorohova (Ed.), Psihologija litsnosti i obraz zizni. Moskva: Nauka, 153 158.
Pulkkinen, L. (1987). Palenie i picie wsrod mlodziezy studium longitudinalne. Polskie Towarzystwo Psychologiczne. Przeglad Psychologiczny XXVIII (3), 645 666.
Pulkkinen, L. (1987). Stanovlenie obraza zizni s deltskogo junosskogo vozrasta. In E. V. Shorohova (Ed.), Psihologija litsnosti i obraz zizni (pp. 132-137). Moskva: Nauka.
Pulkkinen, L. (1987). Zukunftsorientierung bei Jugendlichen: Untersuchungen zur Multidimensionalität und Multidirektionalität der psychischen Entwicklung. Psychologie in Erziehung und Unterricht, 34, 20 32.
Pulkkinen, L. (1988). Aggressive and anxious children grow up. In L. Pulkkinen & J.M. Raminez (Eds.), Aggression in children (pp. 71-84). Sevilla, Spain: Publicaciones de la Universidad de Sevilla.
Pulkkinen, L. (1988). A two dimensional model as a framework for interindividual differences in social behaviour. In D. H. Saklofske & S. B. G. Eysenck (Eds.), Individual differences in children and adolescents: International perspectives (pp. 27 37). London: Hodder & Stoughton Educational.
Pulkkinen, L. (1988). Delinquent development: theoretical and empirical considerations. In M. Rutter (Ed.), The power of longitudinal data: Studies of risk and protective factors for psychosocial disorders (pp. 184 199). Cambridge: Cambridge University Press.
Pulkkinen, L. (1989). Transition to adulthood. In M.A. Luszcz & T. Nettlebeck (Eds.), Psychological development: Perspectives across the life-span (pp. 321-333). Amsterdam: Elsevier, North-Holland Science Publishers.
Pulkkinen, L. (1990). Young adults health and its antecedents in evolving life-styles. In K. Hurrelmann & F. Lösel (Eds.) Health hazards in adolescence. Berlin: de Gruyter, 67-90.
Pulkkinen, L. (1991). Variable-oriented and person-oriented approaches to longitudinal research on aggression as an early risk factor of adult social behaviour. Ninth Biennial World Meeting. International Society for Research on Aggression. Banff, Alberta, Canada, June 12-17,1990. Abstract. Aggressive Behavior, 17, 92-93.
Pulkkinen, L. (1992). The path to adulthood for aggressively inclined girls. In: Björkqvist, K. & Niemelä, P. (toim.) Of mice and women: Aspects of female aggression. New York: Academic Press, 113-121.
Pulkkinen, L. (1993). Longitudinal approaches to adult lifestyles. Acta Psychologica Fennica XIII, 13-37.
Pulkkinen, L. (1995). Selbstkontrolle in der Kindheit und Persönlichkeitsstile im Erwachsenalter. In K. Pawlik (Ed.), Bericht über dem 39. Kongress der Deutschen Gesellschaft für Psychologie in Hamburg 1994. Göttingen: Hogrefe-Verlag für Psychologie, 127-142.
Pulkkinen, L. (1996). Coping with economic recession: A Finnish longitudinal study from the age of 8 through 36. International Journal of Psychology, 31, 327. (Abstract.)
Pulkkinen, L. (1998). Levels of longitudinal data differing in complexity and the study of continuity in personality characteristics. In R. B. Cairns, L. R. Bergman, & J. Kagan (Eds.), Methods and models for studying the individual (pp. 161-184). Beverly Hills, CA: Sage.
Pulkkinen, L. (2005). Continuidades e descontinuidades no desenvolvimento positivo e no comportamento anti-social. In C. M. C. Vieira, A. M. Seixas, A. P. M. Matos, M. P. de Lima, M. M. Vilar, M. Pinheiro (Eds.), Ensaios sobre o comportamento humano: Do dianostico a intervencaoo. Contributos nacionais e internacionais (pp. 37-69). Coimbra, Portugal: Almedina.
Pulkkinen, L. (2011). Family factors in the development of antisocial behavior. In T. Bliesener, A. Beelman, & M. Stemmler (Eds.). Antisocial behavior and crime: Contributions of development and evaluation research to prevention and intervention (pp. 89-108). Göttingen, Germany: Hogrefe.
Pulkkinen, L. (2012). Ten pillars of good childhood. A Finnish perspective. Childhood Education, 88, 326-330. http://www.acei.org/programs-initiatives/
Pulkkinen, L. (2012). The integrated schoolday: Improving the educational offering of schools in Finland. In C. Clouder, B. Heys, M. Matthes, & P. Sullivan (Eds.), Improving the quality of childhood in Europe 2012 (pp. 40-67). Brighton, UK: ECSWE.
Pulkkinen, L. (2013). Self-control at the heart of successful development. In J. Brooks-Gunn, R. M. Lerner, A. C. Petersen, & R. K. Silbereisen (Eds.). The development science of adolescence: History through autobiography. p. 373-385. New York: Psychology Press.
Pulkkinen, L., Feldt, T., & Kokko, K. (2005). Personality in young adulthood and functioning in middle age. In S. Willis & M. Martin (Eds.). Middle Adulthood: A lifespan perspective (pp. 99-141). Thousand Oaks: Sage.
Pulkkinen, L., & Hurme, H. (1984). Aggression as a predictor of weak self control. In L. Pulkkinen & P. Lyytinen (Eds.), Human action and personality. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, No. 54, 172 189.
Pulkkinen, L., & Hämäläinen, M. (1995). Low self-control as a precursor to crime and accidents in a Finnish longitudinal study. Criminal Behaviour and Mental Health, 5, 424-438.
Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2012). Foundational issues in longitudinal data collection. In B. Laursen, T. D. Little, & N. A. Card (Eds.), Handbook of developmental research methods (pp. 129-147). New York, NY, US: The Guilford Press.
Pulkkinen, L., Männikkö, K., & Nurmi, J.-E. (2000). Self-description and personality styles. In L. R. Bergman, R. B. Cairns, L.-G. Nilsson, & L. Nystedt (Eds.), Developmental science and the holistic approach (pp. 265-280). Mahwah, NJ: Erlbaum.
Pulkkinen, L., Nurmi, J.-E., & Kokko, K. (2002). Individual differences in personal goals in mid thirties. In L. Pulkkinen & A. Caspi (Eds.), Paths to successful development: personality in the zlife course. (pp. 331-352). Cambridge, U.K.: Cambridge University Press.
Pulkkinen, L., & Pitkänen, T. (1994). A prospective study of the precursors to problem drinking in young adulthood. Journal of Studies on Alcohol, 55, 578-587.
Pulkkinen, L., & Pitkänen, T. (2010). Temperance and the strengths of personality: Evidence from a 35-year longitudinal study. In R. Schwarzer & P. A. Frensch (Eds.), Personality, human development, and culture: International perspectives on psychological science. Vol. 2 (pp. 127-140). Hove, UK: Psychology Press.
Pulkkinen, L., & Simonton, S. (2012). Child skills and behaviors in intergenerational inequality. In J. Ermisch, M. Jäntti, & T. Smeeding (Eds.), From parents to children: The intergenerational transmission of advantage (pp. 207-234). New York, NY, US: Russell Sage Foundation.
Pulkkinen, L., & Tremblay, R. E. (1992). Patterns of boys' social adjustment in two cultures and at different ages: A longitudinal perspective. International Journal of Behavioural Development, 15 (4), 527-553.
Rantanen, J., Feldt, T., Hakanen, J. J., Kokko, K., Huhtala, M., Pulkkinen, L., & Schaufeli, W. (2015). Cross-national and longitudinal investigation of a short measure of workaholism. Industrial Health, 53, 113-123.
Räikkönen, E., Kokko, K., Chen, M., & Pulkkinen, L. (2012). Patterns of adult roles, their antecedents and psychosocial wellbeing correlates among Finns born in 1959. Longitudinal and Life Course Studies, 3, 211-227.
Pulkkinen, L. (1982). The onset and continuity of smoking and drinking in adolescence. Acta Psychologica Fennica IX, 11 30
Pulkkinen, L. (1984). Longitudinal study on adolescent drinking in Finland. Conference Report. Unhealthful risk taking behaviors in adolescence. Stanford University, 105 121.
Fadjukoff, P. 2008. Identiteetti ihmisen voimavarana. Ryhmätyö 1 (37), Feldt, T., Mäkikangas, A., & Kokko, K. (2005). Persoonallisuus ja työhyvinvointi. Teoksessa U. Kinnunen, T. Feldt, & S. Mauno (toim.) Työ leipälajina - Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet (s. 75-94). Jyväskylä: PS-kustannus.
Fadjukoff, P. 2009. Identiteetti persoonallisuuden kokoavana rakenteena. Teoksessa R.-L. Metsä-pelto ja T. Feldt (toim.) Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset piirteet. Juva: PS-kustannus, 179-193.
Hämäläinen, M., Pulkkinen, L., Allik, J., & Pulver, A. (1994). NESTA-persoonallisuustestin standardointi viiden suuren persoonallisuuden piirteen arvioimiseksi. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, 327.
Immonen, M., & Kokko, K. (2008). Epänormatiivisten elämäntapahtumien ajoittuminen aikuisiässä ja yhteydet psykologiseen hyvinvointiin. Psykologia, 43, 4-17.
Juujärvi, P., & Nummenmaa, L. (2004). Emootiot, emootion säätely ja hyvinvointi. Psykologia, 39, 59-66.
Kettunen, N., Krats, S., & Kinnunen, U. (1996). Parisuhde ja lasten kasvattaminen. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 74-89). Jyväskylä: Atena.
Kinnunen, M-L., & Pulkkinen, L. (2003). Kulttuuriharrasteet kehityksen ja hyvinvoinnin voimavarana. http://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/kup/tekstit/konferenssit/kulttuurienergia/kulttuuriharrasteet (8.2.2010).
Kinnunen, U. (1996). Lamasta selviytyminen. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 122-131). Jyväskylä: Atena.
Kinnunen, U. (1996). Työn ja perheen vuorovaikutus. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 46-73). Jyväskylä: Atena.
Kinnunen, U., Feldt, T., Rantanen, J., & Pulkkinen, L. (2005). Työn ja perheen vuorovaikutus: Menetelmä kielteisen ja myönteisen vuorovaikutuksen tutkimiseen. Psykologia, 40, 43-52.
Kinnunen, U., Rytkönen, O., Miettinen, N., & Pulkkinen, L. (2000). Persoonallisuus ja parisuhde: persoonallisuuden piirteet parisuhteen laadun ja pysyvyyden ennustajina. Psykologia, 35, 332-345.
Kokko, K. (1996). Työttömyys ja psyykkinen hyvinvointi. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.), Lapsesta aikuiseksi (s. 132-145). Jyväskylä: Atena.
Kokko, K. (1999). Lapsuuden aggressiivisuus ja aikuisiän pitkäaikaistyöttömyys: riskitekijät ja suojaavat vaikutukset. Teoksessa M. Kuorelahti & R. Viitanen (toim.), Holtittomasta hortoilusta hallittuun harhailuun B nuorten syrjäytymisen riskit ja selviytymiskeinot (s. 31-35). Nuoran julkaisuja nro 14. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto, Nuorisoasiain neuvottelukunta.
Kokko, K. (2000). Pitkäaikaistyöttömyyttä ennakoivat tekijät ja pitkäaikaistyöttömyyden yhteydet psyykkiseen pahoinvointiin. Nuorisotutkimus, 18, 8-16.
Kokko, K. (2001). Pitkäaikaistyöttömyyden ennakoijia ja seurauksia. Psykologia, 36, 393-397.
Kokko, K. (2004). Kehityspolkuanalyysi tilastollisena menetelmänä: soveltajan näkökulma. Psykologia, 39, 424-433.
Kokko, K. (2004). Tutkijatohtorina paikkaansa hakemassa (Searching for one's position at the university as a post-doc). Tiedonjyvä, 1, 18.
Kokko, K. (2004). Vastaus primatohtorille esitettyyn tohtorikysymykseen [A reply to a question presented to the Prima Doctor]. Documentary publication presenting the highlights of the Finnish ceremonial conferring of degrees for masters and doctorates on the 22 of May, 2004, 40-43.
Kokko, K. (2005). Työttömyys ja psyykkinen pahoinvointi: altistumista ja seurauksia. Teoksessa U. Kinnunen, T. Feldt, & S. Mauno (toim.) Työ leipälajina - työhyvinvoinnin psykologiset perusteet (s. 200-227). Jyväskylä: PS-kustannus.
Kokko, K. (2009). Aggressiivisuus persoonallisuuteen liittyvänä toimintatapana. Teoksessa R.-L. Metsäpelto, & T. Feldt (toim.), Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset perusteet (s. 159-175). Jyväskylä: PS-kustannus.
Kokko, K. (2010). Keski-iän määrittelyä ja kuvailua [Defining and describing middle age]. In L. Pulkkinen, L., & K. Kokko, K. (Eds.) Keski-ikä elämänvaiheena [Middle age as a stage of life] (pp. 1-4). Psykologian laitoksen julkaisuja, Nro. 352. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Kokko, K. (2010). Mitä on keskiaikuisiän hyvä psykologinen toimintakyky [What is good psychological functioning in mid-adulthood]? Psykologia, 45, 300-315.
Kokko, K. (2010). Työ [Work]. In L. Pulkkinen, L., & K. Kokko, K. (Eds.) Keski-ikä elämänvaiheena [Middle age as a stage of life] (pp. 32-39). Psykologian laitoksen julkaisuja, Nro. 352. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Kokko, K. (2014). Lea Pulkkinen (s. 1939): Lasten puolestapuhuja [Lea Pulkkinen (b. 1939): Child´s advocate]. In T. Markkanen, A. Tiitta, & P. Havaste (toim.), Suomalaisia tieteen huipulla: 100 tieteen ja teknologian saavutusta (s. 172-173). Tallinna: Gaudeamus.
Kokko, K., & Pulkkinen, L. (1997). Työttömien psyykkinen selviytyminen ja sen kehityksellinen tausta. Psykologia, 32, 349-359.
Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2001) Lapsesta aikuiseksi - miten ehkäistä työelämästä syrjäytymistä? Tieteessä tapahtuu, 5, 29-34.
Kokko, K., Pulkkinen, L., & Ohranen, M. (1998). Pitkittäistutkimuksen näkökulma työuran kehitykseen. Teoksessa Nuoret ja työ (s. 17-25). Helsinki: Työterveyden Edistämisyhdistys ry.
Kokkonen, M. (1996). Tunteiden kokemisesta tunteiden kohtaamiseen. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 191-205). Jyväskylä: Atena.
Kokkonen, M., & Kinnunen, M-L. (2008). Tunteiden säätely terveyden osatekijänä. Suomen Lääkärilehti.
Kokkonen, M., & Kinnunen, M-L. (2009). Tunteiden säätelyssä persoonallisuus pelissä. Teoksessa R-L. Metsäpelto & T. Feldt (toim.), Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset perusteet (s.145-158). PS-kustannus.
Kokkonen, M., & Pulkkinen, L. (1996). Tunteet ja niiden säätely. Psykologia, 31 (6), 404-411.
Korkalainen, A., & Kokko, K. (2008). Psykologinen näkökulma aikuisiän hyvinvointiin ja siihen kytkeytyviin tekijöihin. Psykologia, 43, 261-276.
Lahtela, L., Rajala, A.-M., Kokko, K., Räikkönen, E. & Feldt, T. (2014). Katumusten yhteydet eheyteen ja hyvinvointiin keski-iässä [Regrets and their associations with ego integrity and well-being in midlife]. Psykologia, 49, 4-22.
Merikallio-Pajunen, A., Rönkä, A., & Pulkkinen, L. (1996). Alkoholinkäyttö. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 146-157). Jyväskylä: Atena.
Metsäpelto, R. L., & Pulkkinen, L. (2004). Vanhempien kasvatustyylit ja psykososiaalinen toimintakyky. Psykologia, 39, 212-221.
Metsäpelto, R-L. (2004). Lastenkasvatus ja sen yhteys vanhemman persoonallisuuden piirteisiin. Psykologia, 39, 244-248.
Metsäpelto, R-L., & Rantanen, J. (2009). Persoonallisuudenpiirteet ihmisten samanlaisuuden ja erilaisuuden kuvaajina. Teoksessa: R-L. Metsäpelto & T. Feldt (toim.), Persoonallisuuden psykologiset perusteet (s. 71-90). Jyväskylä: PS-Kustannus.
Mustonen, A. (1996). Median yksilölliset merkitykset. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 206-216). Jyväskylä: Atena.
Perttula, J. (1996). Ihminen elämäntilanteensa kokijana. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 217-231). Jyväskylä: Atena.
Perttula, J. (2001). Olenko onnellinen? Psykologista tunnustelua suomalaisen aikuisen onnellisuudesta. Jyväskylä: PS-kustannus.
Pitkänen, L. (1970). Lasten aggressiivisista ja epäaggressiivisista tottumuksista. Psykologia, 5, (1), 17-26.
Pitkänen, L. (1974). Lapsi ja väkivalta I. Keskisuomalainen 27.9.1974
Pitkänen, L. (1974). Lapsi ja väkivalta II. Keskisuomalainen 28.9.1974.
Pitkänen, L., & Kanto, R. (1974). Aggressivinen nuori. Nuorisotyö, 28, (4), 8-11.
Pitkänen, T., & Pulkkinen, L. (2003). Onko alkoholin käytön alaikäraja tuulesta temmattu? In J. Heinonen, H. Alho, J. Lindeman, K. Raitasalo & R. Roine (toim.) Tommi 2003. Alkoholi- ja huumetutkimuksen vuosikirja. Helsinki: Alkoholi- ja huumetutkijain seura ry.
Pitkänen, T., & Pulkkinen, L. (2012). Nuoruusiän käyttäytymisen yhteys alkoholin ongelmakäyttöön keski-iässä. Teoksessa J. Heinonen (toim.), Kuin kala verkossa: Ihminen ja alkoholi (s. 50-59). Tallinna: Prometheus.
Pulkkinen, L. (1981). Lapsen ja nuoren sosiaalinen kehitys. Tiede 2000, (4), 5-10.
Pulkkinen, L. (1981). Nuoret tarvitsevat enemmän opastusta alkoholin suhteen. Keskisuomalainen 31.12.1981, 2.
Pulkkinen, L. (1981). Nuorten rikoksentekijäin kasvutaustassa yhteisiä piirteitä. Helsingin Sanomat, Alakerta 5.4.1981.
Pulkkinen, L. (1981). Nuorten rikoksentekijäin kehitystaustaa. Ryhmätyö, 10, (4), 25-27.
Pulkkinen, L. (1982). Nuorten tupakoinnin ja alkoholinkäytön ennustettavuus ja jatkuvuus. Alkoholipolitiikka, 47, (3), 139-146.
Pulkkinen, L. (1982). Nuorten tupakointi ja alkoholinkäyttö. Research Reports from the National Board of Health, No. 2.
Pulkkinen, L. (1983). Kotikasvatuksen merkityksestä lapsen kehitykselle. Kotitalous, 47, (7-8), 4-10.
Pulkkinen, L. (1983). Rikollisen käyttäytymisen ennustettavuus. Psykologia, 18, (1), 3-10.
Pulkkinen, L. (1985). Nuoret ja kotikasvatus. Teoksessa L. Norros (toim.), Studia Generalia, Helsingin yliopisto, kevät 1984 (ss. 69-86).
Pulkkinen, L. (1987). Näköaloja aikuistumiseen. Ryhmätyö, 16, 10-15.
Pulkkinen, L. (1988). Kuka tarvitsee televisioväkivaltaa? In J. Kytömäki & S. Paananen (Eds.), Televisio ja väkivalta - Suomalaisia näkökulmia (ss. 161-174). Helsinki: Finnish Broadcasting Company, Series B No. 5.
Pulkkinen, L. (1988). Nuoren persoonallisuuden kehitys. Teoksessa J.-E. Ruth & P. Niemelä (toim.) Ihmisen elämänkaari (ss. 75-89). Helsinki: Otava.
Pulkkinen, L. (1988). Sosiaaliset taidot edistävät selviytymistä elämässä. Futura, 7, (3), 33-39.
Pulkkinen, L. (1988). Tupakointi nousussa nuorten eri ikäryhmissä. Artikkeli, Helsingin Sanomat 19.4.1988.
Pulkkinen, L. (1989). Miten aggressiiviset lapset varttuvat. Lapsen maailma, 48, (1), 15-18.
Pulkkinen, L. (1989). Sosiaalinen verkosto. Sosiaaliviesti, 1, 36-40.
Pulkkinen, L. (1993). Lasten ja nuorten käyttäytymispiirteet nuorten aikuisten terveyden ennakoijina. Psykologia, 28, 4-9.
Pulkkinen, L. (1994). Emootion säätely kehityksessä. Psykologia, 29, 6, 404-418.
Pulkkinen, L. (1994). Millaista lastenkasvatusta nykytutkimus suosittelee? Teoksessa J. Virkki (toim.), Ydinperheestä yksilöllistyviin perheisiin (ss. 26-45). Helsinki: WSOY.
Pulkkinen, L. (1995). Persoonallisuuden kehitys lapsuudesta aikuisuuteen. Teoksessa P. Lyytinen, M. Korkiakangas & H. Lyytinen (toim.), Näkökulmia kehityspsykologiaan. Kehitys kontekstissaan (s. 297-310). Porvoo: WSOY.
Pulkkinen, L. (1996). Asosiaalinen ratautuminen. Psykologia, 31, 4-8.
Pulkkinen, L. (1996). Kasvaminen aikuiseksi. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 14-28). Jyväskylä: Atena.
Pulkkinen, L. (1996). Oman elämän hallinnantuntu ja terveys. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 172-190). Jyväskylä: Atena.
Pulkkinen, L. (1996). Sosiaalinen kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 29-44). Jyväskylä: Atena.
Pulkkinen, L. (1997). Miten saada lapsi ja nuori mieltämään terveys tärkeäksi ja tavoitteelliseksi elämänarvoksi? Julkaisussa: Suomalainen strategia nuorten terveyden ja savuttomuuden edistämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1997:10, 28-34.
Pulkkinen, L. (1998). Elämän teemat parhaassa aikuisiässä. Teoksessa P. Kauranen (toim.), Academia Scientiarum Fennica: Vuosikirja 1997 (s. 119-126). Helsinki: Vammalan Kirjapaino Oy.
Pulkkinen, L. (1998). Ihmisen kehitystä koskevan tiedon sovellettavuudesta. Psykologia, 33, 113-121.
Pulkkinen, L. (2002). Mukavaa yhdessä: Sosiaalinen alkupääoma ja lapsen sosiaalinen kehitys. PS-Kustannus: Jyväskylä.
Pulkkinen, L. (2003). Lapsuusiän kasvatusilmapiiri ja aikuisiän sosiaalinen toimintakyky. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 119, 1801-1803.
Pulkkinen, L. (2005). Perustutkimuksesta tiedon soveltamiseen. Psykologia, 40, 307-316.
Pulkkinen, L. (2006). Aikuisuus. Teoksessa J-E. Nurmi, T. Ahonen, H. Lyytinen, P. Lyytinen, L. Pulkkinen & I. Ruoppila, Ihmisen psykologinen kehitys (s. 160-205). Helsinki: WSOY.
Pulkkinen, L. (2006). Vaikuttaminen yhteiskunnallisen toimijuuden kautta: Esimerkkinä eheyttävä koulupäivä. Julkaisussa Sivistystä ei voi tuoda: Tutkijapuheenvuoroja kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen vaikuttavuudesta (s. 29-33). (Rep. No. 5). Helsinki: Suomen Akatemia.
Pulkkinen, L. (2009). Lapsesta aikuiseksi, mutta miten ja millaiseksi? Kehityksellinen ja yhteiskunnallinen näkökulma persoonallisuuteen. Teoksessa R-L., Metsäpelto & T. Feldt (toim.), Meitä on moneksi: Persoonallisuuden psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus.
Pulkkinen, L. (edited with U. Kinnunen, M. Kokkonen, and A. Rönkä), (1996). Lapsesta aikuiseksi. Jyväskylä: PS-kustannus and Sinkkonen, M., & Pulkkinen, L. (1996). Elämänrakenne parhaassa aikuisiässä. Reports from the Department of Psychology, University of Jyväskylä, Nr., 333.
Pulkkinen, L. (toim. yhdessä U. Kinnusen, M. Kokkosen ja A. Röngän kanssa) (1996). Lapsesta aikuiseksi. Jyväskylä: Atena.
Pulkkinen, L., & Hämäläinen, M. (1992). Lasten psykososiaalisten ongelmien varhainen havaitseminen ja ennaltaehkäisyn mahdollisuudet pitkittäistutkimuksen valossa. Julkaisussa Häiriintyneen lapsen ja nuoren asema suomalaisessa yhteiskunnassa (s. 28-43). Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita, 13.
Pulkkinen, L., & Iso-Ilomäki, P. (1989). Nuori äiti. Suomen Kasvatustieteellinen Aikakauskirja Kasvatus, 20, 121-129.
Pulkkinen, L., & Kallio, E. (1988). Nuoren aikuisen suhde tupakointiin. Reports from the National Board of Health, No. 7
Pulkkinen, L., & Kokko, K. (1996). Keskeiset elämänsisällöt aikuisiässä. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 103-120). Jyväskylä: Atena.
Pulkkinen, L., & Rönkä, A. (1993). Ongelmajuominen nuoressa aikuisiässä ja sen kehitystaustaa. Alkoholipolitiikka, 58, (2), 90-102.
Pulkkinen, L., Fadjukoff, P., & Kuronen, K. (2002). Aikuisten ristiriitaisesta suhtautumisesta kirkkoon. Uskonto ja viestintä, Käytännöllisen teologian laitoksen vuosikirja 2002 (s. 223-241). Helsinki, Helsingin yliopisto: Yliopistopaino.
Pulkkinen, L., Fyrstén, S., Kinnunen, U., Kinnunen, M-L., Pitkänen, T., & Kokko, K. (2003). 40+ Erään ikäluokan selviytymistarina. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, No. 349.
Pulkkinen, L., Nurmi, J.-E., & Kokko, K. (2002). Individual differences in personal goals in mid-thirties. In L. Pulkkinen, & A. Caspi (Eds.), Paths to successful development: Personality in the life course (pp. 331-352). New York, NY, US: Cambridge University Press.
Pulkkinen, L., Rönkä, T., Feldt, T., Kinnunen, M-L., & Kokko, K. (2005). Työuran ja hyvinvoinnin kehityspolkuja. Helsinki: Työterveyslaitos.
Pulkkinen, L., Savioja, K., Juujärvi, P., Kokkonen, M., & Metsäpelto, R.-L. (2000). Emootion ja käyttäytymisen säätelyn tutkimus: tutkimusprojektin kuvaus. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, 344.
Rantanen, J. (2009). Lectio praecursoria: Työn ja perheen yhteensovittaminen persoonallisuuden ja pitkittäistutkimuksen valossa. Psykologia, 44, 290-295.
Rantanen, J., & Kinnunen, U. (2005). Työn ja perhe-elämän vuorovaikutus. Teoksessa: U. Kinnunen, T. Feldt & S. Mauno (toim.), Työ leipälajina - Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet (s. 227-262). Jyväskylä: PS-Kustannus.
Räikkönen, E. (2013). Riippuuko kaikki ajoittumisesta? Psykologia, 48, 296-300.
Rönkä, A. (1996). Kun ongelmat kasautuvat. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 158-170). Jyväskylä: Atena.
Rönkä, A., Kokko, K., & Ohranen, M. (1996). Työurat lama-aikana: pitkittäistutkimuksen näkökulma. Työelämän tutkimus, 7, 35-37.
Rönkä, A., Ohranen, M., & Kokko, K. (1996). Ketä lama kosketti? Aikuisten työurien seuranta v. 1986-1995. Kasvatus, 27, 463-477.
Sinkkonen, M., & Kinnunen, U. (2006). Vapaa-aika ja tyytyväisyys elämään. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 90-102). Jyväskylä: Atena.
Sinkkonen, M., & Pulkkinen, L. (1996). Elämänrakenne parhaassa aikuisiässä. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, 333.
Suomalainen, S., Kokkonen, M., & Pulkkinen, L. (2004). Neuroottisuus ja mustasukkaisuus parisuhteen laadun heikentäjinä. Psykologia, 39, 370-381.
Tirkkonen, A., Kokkonen, M., & Pulkkinen, L. (2004). Tunteiden säätelyn siirtyminen vanhemmilta lapsille lapsilähtöisen vanhemmuuden välityksellä. Psykologia, 39, 46-58.
Pulkkinen, L. (1984). Nuoret ja kotikasvatus. Helsinki: Otava.
Fadjukoff, P. (2007). Identity formation in adulthood. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 319. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.
Juujärvi, P. (2003). A three-level analysis of reactive aggression in children. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 229. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.
Kinnunen, M.-L. (2005). Allostatic load in relation to psychosocial stressors and health. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 275. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.
Kokko, K. (2001). Antecedents and consequences of long-term unemployment. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 183. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.
Kokkonen, M. (2001). Emotion regulation and physical health in adulthood: A longitudinal, personality-oriented approach. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 184. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.
Metsäpelto, R.-L. (2003). Individual differences in parenting: the five-factor model of personality as an explanatory framework. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 227. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.
Mustonen, A. (1997). Media violence and its audience. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 135. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.
Männikkö, K. (2001). Adult attachment styles: A person-oriented approach. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 185. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.
Perttula, J. (1998). The experienced life-fabrics of young men. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 136. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.
Pitkänen, T. (2006). Alcohol drinking behavior and its developmental antecedents. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 293. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.
Rantanen, J. (2008). Work-family interface and psychological well-being: a personality and longitudinal perspective. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 346. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.
Räikkönen, E. (2012). Is timing everything? A longitudinal perspective on adult transitions, their antecedents, and psychological implications. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 448. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.
Rönkä, A. (1999). The accumulation of problems of social Functioning: Outer, inner, and behavioral strands. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 148. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.
Viinikainen, J. (2012) Personality and Labour Market Outcomes. Jyväskylä Studies in Business and Economics, 113. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.
Hämäläinen, M. (1994). Behavioral precursors to criminal offences. Licentiate dissertation.
Hietalahti, M. (2015). Values, personal life investments and personality traits in middle-age. Licentiate dissertation.
Aittola, M. (2010). Liikunta mielialan säätelykeinona. Pro gradu.
Aalto, P., Hurskainen, H., Kangas, A., Kanto, R., Mönkkönen, A., & Seila, A. (1975). Aggression riskiryhmät. Pro gradu.
Anttonen, P. (2002). Kodista muuttamisen yhteys lapsuuden toimintastrategioihin ja varhaisaikuisuuden kehitystehtäviin. Pro gradu.
Ekman, C., & Jokelainen, J. (2013). Avoimuuden, muistin, koulutuksen, ammattiaseman sekä alkoholin käytön yhteydet keski-iässä. Pro gradu.
Erkinantti, P. (1988). Yhteisyydentunteen ilmentyminen nuorten aikuisten sosiaalisessa toiminnassa. Pro gradu.
Flyktman, S. (2006). Keski-iän parisuhteen laatua ja kestävyyttä selittäviä tekijöitä. Pro gradu.
Granberg, M. (2003): Onko tunneälyllä yhteyttä työelämään? Pro gradu.
Grönroos, P. (2007). Työuralla menestymisen osa-alueet, persoonallisuus, strategiat ja attribuutiot. Pro gradu.
Kokko, K. (2010). Psyykkinen hyvinvointi. [Psychological well-being]. In L. Pulkkinen, L., & K. Kokko, K. (Eds.) Keski-ikä elämänvaiheena [Middle age as a stage of life] (pp. 91-96). Psykologian laitoksen julkaisuja, Nro. 352. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Pulkkinen, L., Kallio, E., & Romo, E. (1988). Nuorten aikuisten alkoholinkäyttötottumukset ja niiden taustaa. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja No. 302.
Haapa-aho, S., & Koivulahti, H. (2009). Onnellisuuden pysyvyyden ja elämäntapahtumien väliset yhteydet keskiaikuisuudessa. Pro gradu.
Hautsalo, K., & Rytkönen, O. (1999). Parisuhteen laatu ja siihen yhteydessä olevat tekijät. Pro gradu.
Heikkilä, K. (1990). Nuoren muutto kotoa. Pro gradu.
Heinonen, S. (2003): Kuinka persoonallisuuden piirteet kytkeytyvät seksuaaliseen käyttäytymiseen ja seksuaaliseen tyytyväisyyteen? Pro gradu.
Hetemäki, M. (2016). Neuroottisuus, lääkkeiden käyttö ja sairaudet. Pro gradu.
Hietalahti, M. (2009). Persoonallisuuden piirteiden, elämänarvojen ja hyvinvoinnin väliset yhteydet keski-ikäisillä. Pro gradu.
Hämäläinen, M. (1991). Aggressiivisuus poikien rikollisuuden ennustajana. Pro gradu.
Hänninen, J., & Niemi, M. (2014). Keski-ikäisten sosiaalisen verkostopääoman ja psyykkisen hyvinvoinnin rakenne ja yhteydet tietokoneen aktiivikäyttöön. Pro gradu.
Härkönen, L-K. (1997). Naisten ja miesten terveydentilan pysyvyys aikuisiässä. Pro gradu.
Hölsä, H. (1999). Lapsuusajan suotuisten kehitystekijöiden yhteys hyvään sosialiseen toimintakykyyn aikuisiässä. Pro gradu.
Ikonen, H., Jokela, R., & Keskitalo-Kauppinen, M. (1991). Toteutuvatko ennusteet - tuleeko ujoista lapsista ujoja aikuisia? Pro gradu.
Immonen, M. (2006). Epänormatiivisten elämäntapahtumien ajoittuminen ja kasautuminen sekä yhteydet elämänhallinnan tuntuun ja psykologiseen hyvinvointiin. Pro gradu.
Iso-Ilomäki, P. (1988). Lapsuudenkoti retrospektiivisesti tarkasteltuna. Pro gradu.
Jalonen, N. (2011). Työn haasteellisuuden ja tunteiden hallinnan merkitys psykologiselle työstä palautumiselle: palautumisen riski- ja voimavaratekijät. Pro gradu.
Karttunen, R. (2010) Keski-ikäisen ikäkokemus, ihanneikä ja hyvinvointi. Pro gradu.
Karvinen, K. (2004). Keski-ikäisten elämänteemat. Pro gradu.
Kaski, T. (2004): Mustasukkaisuus tunteiden säätelyn ongelmana. Pro gradu.
Kekäläinen, Ti. (2015). Persoonallisuuden ja käden puristusvoiman yhteys keski-iässä. Pro gradu.
Kettunen, N., & Krats, S. (1996). Parisuhteen laadun ja perheilmapiirin yhteys lastenkasvatuskäytäntöihin. Pro gradu.
Kinnunen, U., Rajaniemi, K., Salo, S., & Vedenoja, A. (1980). Nuorten sosiaalinen kehitys. Pro gradu.
Kokko, K. (1996). Työttömyys ja psyykkinen hyvinvointi. Pro gradu.
Kostamo, P. (2002). Taloudellisen stressin yhteys hyvinvointiin: persoonallisuuden yhteyttä muuntava rooli. Pro gradu.
Korkalainen, A. (2007). Psykologian tutkimuksessa käytettyjen hyvinvoinnin osa-alueiden suhde toisiinsa, masentuneisuuteen, persoonallisuuden piirteisiin ja objektiivisiin tekijöihin. Pro gradu.
Kovalainen, K. (2002). Parisuhdeidentiteetin ja turvallisen kiintymystyylin yhteys parisuhteen laatuun. Pro gradu.
Kovanen, S. (1998). Mukautuva toimintastrategia - sen pysyvyys ja yhteydet elämänkulkuun. Pro gradu.
Kurki, L. (2009) Pilvilinnoja vai ihan oikeita unelmia? Haaveen käsitteen laadullinen tarkastelu. Pro gradu.
Kuronen, K. (2002). Naisten ura- ja perhesuuntautuneisuuden taustat ja jatkuvuus ikävaiheesta toiseen. Pro gradu.
Lahdenperä, A., & Ojala, T. (1991). Äiti yksinhuoltajana: Miten elämänmuutos vaikuttaa äitiin ja lapseen? Pro gradu.
Lahtela, L., & Rajala, A.-M. (2010). Mitä 50-vuotiaat katuvat - kehityksellinen ja hyvinvoinnin näkökulma. Pro gradu.
Laine, P., & Väisänen, E.-L. (2011). Persoonallisuuden piirteiden ja tunteiden säätelystrategioiden yhteydet työn imuun 50-vuotiailla. Pro gradu.
Laitanen, M. (2012). Stressi ja sen kehkeytyminen ja yhteydet hyvinvointiin keskiaikuisuudessa. Pro gradu.
Latvala, J. (2001). Neuroottisuuden, tunnollisuuden ja kognitiivisten toimintastrategioiden suhde työn ja perheen vuorovaikutusongelmien kokemiseen. Pro gradu.
Lintula, S. (1993). Nuorten aikuisten naisten elämäntyyli: Haastatteluaineiston kvalitatiivinen analyysi. Pro gradu.
Liski, A.-L., & Määttä, L. (2014). Keski-ikäisten identiteetin kehittyminen ja sen yhteydet elämäntapahtumiin. Pro gradu.
Lousa, I. (2015). Keski-ikäisten ystävyyssuhteiden määrän ja laadun yhteys psyykkiseen hyvinvointiin. Pro gradu.
Malinen, K. (2004). Temperamentin yhteys parisuhteen laatuun ja kestävyyteen 42-vuotiailla naisilla ja miehillä. Pro gradu.
Manninen, T. (2002). Aikuisen identiteetti ja hyvinvointi elämän eri alueilla. Pro gradu.
Mesiäinen, P. (2004). Itseen liittyvien voimavarojen ja ikääntymisen rooli työttömyyden ja subjektiivisen terveyden välisessä yhteydessä. Pro gradu.
Männikkö, K. (1997). Aikuisten kiintymystyylien määritys itsearviointimenetelmällä ja niiden yhteydet sosiaalisen vuorovaikutuksen laatuun. Pro gradu.
Nenonen, E. (1991). Aggressiivisuus tyttöjen sosiaalisen käyttäytymisen ennustajana. Pro gradu.
Nieminen, I. (2012). Elämänarvojen yhteys työn ja perheen väliseen vuorovaikutukseen. Pro gradu.
Niittymäki, R. (2001). Valikoiva parinmuodostus emootion ja käyttäytymisen säätelyn alueella sekä sen ilmeneminen puolisoiden ja lasten perheilmapiiriarvioinneissa. Pro gradu.
Ohranen, M. (1996). Naisen työura ja persoonallisuus: kehityksellinen näkökulma. Pro gradu.
Oksanen, P. (2016). Vapaa-ajan harrastusten yhteys 50-vuotiaiden toive-eläkeikään ja eläkeaikaisen ansio- ja vapaaehtoistyön aikomuksiin. Pro gradu.
Oinas, J. (2011). Kiintymystyylit, kiintymyksen turvallisuus, koettu sosiaalinen tuki ja tunneilmaisun ristiriita keskiaikuisuudessa: pitkittäistutkimuksellinen näkökulma. Pro gradu.
Oravala, S. (1998). Elämän käännekohdat. Pro gradu.
Palosaari, E. (2008). Konstruktiivisen ja mukautuvuuden polut sukupolvelta toiselle: kasvatuksen, persoonallisuuden ja sosioekonomisen aseman merkitys. Pro gradu.
Parikka, K. (2010). Työn ja perheen välinen ristiriita pikkulasten, alakoululaisten ja nuorten vanhempien kokemuksena. Pro gradu.
Parkkinen, P. (2003): Seksuaalikäyttäytymisen, parisuhdetekijöiden ja uskonnollisuuden yhteys parisuhteessa elävien seksuaaliseen käyttäytymiseen. Pro gradu.
Paulanto, K. (1997). Vanhemman depressiivisyyden yhteydet aviolliseen epäsopuun, kasvatuskäytäntöihin ja lapsen käyttäytymiseen. Pro gradu.
Pekkarinen, M. (2010). The compulsive and the engaged? On the possibility of enthusiastic workaholism. Pro gradu.
Pekonen, M. (2003). Persoonallisuuden ja koulutuksen yhteydet tietokoneen käyttöön ja eri käyttötarkoituksiin. Pro gradu.
Peltonen, N. (2010) Hyvinvoinnin ja fyysisen terveyden väliset yhteydet - pitkittäisseuranta 42-vuotiaasta 50-vuotiaaksi. Pro gradu.
Pesu, L. (2010) Eksistentiaalisten kokemusten yhteys toisiinsa, hyvinvointiin ja masentuneisuuteen keski-ikäisillä. Pro gradu.
Pitkänen, T. (1990). Alkoholiperheiden lasten kehityksen seuranta kouluikäisistä nuoriksi aikuisiksi. Helsingin yliopisto. Sosiaalipsykologian laitos.
Rantala, M. (2005). Elämänhistorian kalenterin käyttö työttömyyden ja parisuhteesta eroamisen yhteyksien tutkimisessa. Pro gradu.
Riihimäki, A. (2001). Heikon sosiaalisen toimintakyvyn riskitekijät suotuisan kehitystaustan omaavilla ihmisillä. Pro gradu.
Rintaluoma, N. (2013). Keski-iän kriisi: 42-vuotiaiden elämänpohdinnallisuus ja sen yhteys persoonallisuuden piirteisiin sekä psykologiseen hyvinvointiin. Pro gradu.
Ritala, S. (2008). Kognitiiviset ajattelu- ja toimintastrategiat työn stressitekijöiden ja työhyvinvoinnin välisten yhteyksien selittäjänä. (KK yhdessä Saija Maunon kanssa)
Roihu, H. (2005). Työn psykososiaaliset stressitekijät ja hyvinvointi: viiden suuren persoonallisuuden piirteen yhteyttä muuntava rooli. Pro gradu.
Rokka, P., & Sundelin, A. (1993). Nuorten naisten elämän orientaatio Straussin lähestymistavalla tarkasteltuna. Pro gradu.
Saarenpää, M. (1998). Havainnoidun perhevuorovaikutuksen ja koetun perheilmapiirin väliset yhteydet. Pro gradu.
Sainio, M. (2002) Elämän perustan vahvuus ja persoonallinen kontrolli ja elämänhallinta. Pro gradu.
Sainio, P. (2013). Työn merkitys 50-vuotiailla: ennakoivat tekijät ja seuraamukset. Pro gradu.
Savioja, K. (1998). Lasten behavioraalisuus erilaisten tutkimusmenetelmien valossa. Pro gradu.
Seppänen, S. (2012). Persoonallisuuden piirteiden, optimismin ja itsetunnon rakenteet sekä hyvinvointia selittävät tekijät keski-iässä. Pro gradu.
Shehadeh, H. (2012). Persoonallisuuden myönteinen kehitys keski-iässä: sopeutuminen ja kasvu sekä niiden yhteydet hyvinvointiin, eheyteen ja viisauteen. Pro gradu.
Sihvo, T. (2003). Työn piirteiden yhteydet parisuhteen laatuun. Pro gradu.
Suomalainen, S. (2003). Mustasukkaisuuden, neuroottisuuden ja sukupuolen yhteys parisuhteen laatuun. Pro gradu.
Surkka, H. (2005). Aggressiivisuuden jatkuvuus lapsuudesta keski-ikään: prososiaalisuus suojaavana tekijänä. Pro gradu.
Tirkkonen, A. (2002):Tunteiden säätelyn siirtyminen vanhemmilta lapsille perhevuorovaikutuksen välityksellä. Pro gradu.
Valjakka, H. (2005). Työn ja perheen vuorovaikutus - ristiriidoista myönteiseen siirräntään. Pro gradu.
Hietalahti, M., Tolvanen, A., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2018). Relationships between personality traits and values in middle aged men and women. The Journal of Happiness and Well-Being, 6, 18-32. Retrieved February 5, 2018, from http://journalofhappiness.net/volume/volume-6-issue-1
Hietalahti, M., Helkama, K., & Kokko, K. (2018). Henkisyysarvo, perimmäisten kysymysten pohdinta ja henkinen hyvinvointi keski-iässä [Spirituality value, meaning of life and mental well-being in middle-age]. Psykologia, 53, 11-26.
Pulkkinen, L. (2017). Human development from middle childhood to middle adulthood: Growing up to be middle-aged. (In collaboration with Katja Kokko.) London: Routledge.
Kekäläinen, T., & Kokko, K. (2018). Personality and computer use in midlife. In S. Taipale, T.-A. Wilska, and C. Gilleard (Eds.), Digital technologies and generational identity: ICT usage across the life course (pp. 183-200). London: Routledge.
Fadjukoff, P., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2020). Identiteetin kehitys aikuisuudessa työn ja perheen elämänalueilla [Identity formation in adulthood in the domains of family and work]. Psykologia, 55, 212-226.
Kokko, K., Sipilä, S., Saajanaho, M., & Kekäläinen, T. (2020). 60-vuotiaiden liikunta koronapandemian aikana. In Marko Kantomaa (toim.), Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan (35-36). Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2.
Pulkkinen, Lea (1977). Kotikasvatuksen psykologia. Jyväskylä: Gummerus.
Pulkkinen, Lea (2004). Socioemotional behavior in childhood as a precursor to delinquency and adaptation: gender differences. Revista Portuguesa de pedagogia, 38, 11-48.
Pulkkinen, Lea (2007). Capitale sociale iniziale e sviluppo sociale del bambino. Teoksessa LEA Mortari ja C. Sità (toim.), Pratiche di civiltà: Capitale sociale ed esperienze formative (s. 125-152). Gardolo, Italia: Erickson.
Rantanen, Johanna, Kinnunen, Ulla & Pulkkinen, Lea (2013). The role of personality and role engagement in work-family balance. Horizons of Psychology, 22, 14-26.
Pulkkinen, Lea (2014). Positive human development: A spontaneous or guided process? Policy lessons from 45 years of longitudinal research in Finland. Teoksessa M. Matthes, LEA Pulkkinen, LEA M. Pinto ja C. Clouder (toim), Improving the quality of childhood in Europe. VoLea 5 (s. 58-73). Brussels: Alliance for Childhood European Network Foundation. http://www.allianceforchildhood.eu/publications
Pulkkinen, Lea (2018). Longitudinal Study of Personality and Social Development: Insights about aggression after five decades. Teoksessa A. T. Vazsonyi, D. J. Flannery ja M. DeLisi (toim.), The Cambridge Handbook of Violent Behavior and Aggression, 2nd Edition (pp. 31-51). Cambridge, UK: Cambridge University Press.
Pulkkinen. Lea (2022). Lapsen hyvinvointi alkaa kodista. Jyväskylä: PS-kustannus.
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.