Tekijät

• Ikola-Norrbacka, Rinna (Vaasan yliopisto)
• Mattila, Juha (Vaasan yliopisto)

Asiasanat

ajankäyttö, johtaminen, kehittäminen, kilpailuttaminen, luottamushenkilöt, nuoret, nuorisotilat, nuorisotoimi, palvelut, palvelutuotanto, päätösvalta, tyytyväisyys

Sisällön kuvaus

Nuorisotoimelle suunnattu kysely kartoittaa kuntien nuorisotoimen palvelujen laajuutta, tuottamista, ohjausta ja johtamista sekä kehittämistä. Aineisto on osa KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman liikunta- ja vapaa-aikasektorin moduulia. Nuorisotoimea on tutkittu myös vuosina 1996 ja 2002 ja vastaaja on kunnan nuorisotoimesta vastaava viranhaltija.

Ensin kerättiin perustietoa nuorisotoimesta. Kysyttiin, montako työntekijää nuorisotoimessa on tällä hetkellä ja kuinka he ovat jakautuneet eri tehtäviin, miten kunnan valvotut nuorisotilat ovat avoinna, minkälaisia toimintoja kuuluu nuorisotoimen tehtäviin, mitä nuorisopalveluiden tuottamiseen liittyviä tiloja kunnassa on ja minkälainen on tilojen omistus. Kysyttiin myös, onko kunnassa sijaitsevien nuorisotilojen omistusjärjestelyissä tapahtunut muutoksia vuoden 1994 jälkeen ja peritäänkö kunnassa nuorisotilojen käytöstä maksuja niitä käyttäviltä ryhmiltä.

Palvelutuotantoon liittyen kysyttiin, minkälaisia nuorisopalveluita tai -harrastusmahdollisuuksia kunnan alueella on, mikä taho toimii palvelun/harrastusmahdollisuuden järjestäjänä ja mikäli järjestäjä on jokin muu taho kuin kunta, tukeeko kunta palvelun tuottajaa. Tiedusteltiin myös, miten nuorisotoiminnan oheistoiminnot on järjestetty kunnassa ja minkälaisia muita palveluiden tuottamistapoja on käytössä. Lisäksi kysyttiin, kuinka suuri osuus ostopalveluilla on kunnan nuorisotoimen palvelutuotannosta, mikä taho tekee päätöksen siirtymisestä ostopalveluiden käyttöön, mikä taho päättää miltä tuottajalta ostopalvelut ostetaan, kilpailutetaanko palveluiden tuottajia ennen ostopäätöstä, miten tyytyväinen vastaaja on ostopalveluiden käyttöön ja pitäisikö niitä vastaajan mielestä lisätä tai vähentää sekä kysyttiin, myykö kunta nuorisopalveluja muille kunnille.

Kyselyn seuraava osio käsitteli nuorisotoimen ohjausta ja johtamista kunnassa. Kysyttiin, mikä luottamushenkilöelin pääasiassa käsittelee kunnassa nuorisotointa koskevat asiat, mikä on luottamushenkilöelimen merkitys tai rooli nuorisotointa koskevien asioiden hoitamisessa ja mikä on vastaajan arvio luottamushenkilöelimen jäsenrakenteeseen liittyvistä ominaisuuksista. Tiedusteltiin myös, minkä tahon päätösvaltaan kuuluvat erilaiset nuorisotointa koskevat asiat, onko kunnan nuorisopalveluissa toteutettu asiakkaille suunnattuja kyselyjä palveluiden arvioimiseksi tai tehostamiseksi ja ovatko kyselyt säännöllisiä. Vastaajaa pyydettiin myös arvioimaan eri tahojen vaikutusta kunnan nuorisopalveluiden toimintaa ja kysyttiin, onko kunnan nuorisotoimessa otettu käyttöön toiminnan tuloksellisuutta tai laatua kuvaavia mittareita. Tämän osion lopuksi vastaajalta kysyttiin eri tehtävien merkitystä oman työn kannalta ja miten merkitys on muuttunut viime vuosina sekä pyydettiin vastaajaa arvioimaan omaa ajankäyttöään, kuinka se jakautuu erityyppisiin nuorisotoimen tehtäviin.

Kyselyn viimeinen osio käsitteli kehittämispolitiikkaa. Kysyttiin, onko kunnan nuorisotoimessa tapahtunut muutoksia erilaisilla toimintaa ja sen laajuutta kuvaavilla osa-alueilla, millainen on erilaisten nuorisotoimen toimintaan liittyvien tekijöiden nykytila ja mihin asioihin nuorisotoimen kehittämisen tulisi kohdistua lähivuosina. Lopuksi vastaajaa pyydettiin vielä arvioimaan erilaisia nuorisotointa koskevia väittämiä.

Taustatiedot vastaajasta olivat hänen sukupuolensa, ikänsä, koulutuksensa, työkokemuksensa nuorisotoimen tehtävissä sekä tieto siitä, kuuluuko vastaajan vastuualueeseen nuorisotoimen lisäksi muita toimialoja ja minkä verran.