Tekijät

• Jylhäsaari, Jussi (Vaasan yliopisto)

Asiasanat

erikoissairaanhoito, kehitysstrategiat, kilpailuttaminen, kunnat, palvelut, perusterveydenhuolto, resurssit, sairaanhoitopiirit, toimintamallit, tuottajat

Sisällön kuvaus

Tämä tutkimus on osa KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman Sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimusta. Tutkimuskohteina ovat kuntien perusterveydenhuollon ohjaus ja johtaminen, palvelutuotanto, tapahtuneet muutokset sekä kehittämispolitiikka. Tämä kysely tehtiin itsenäistä perusterveydenhuoltoa harjoittaville kunnille ja vastaaja oli terveystoimesta vastaava viranhaltija. Perusterveydenhuoltoa on tutkittu myös vuosina 1997 ja 2003.

Ensimmäisenä kartoitettiin kunnan perusterveydenhuoltoon liittyviä asioita. Tiedusteltiin, onko kunnalla oma vuodeosasto tai sairaala ja mitä erikoisaloja siihen kuuluu ilman tukipalveluja. Kysyttiin myös, mitä erikoissairaanhoidon tehtäviä on siirretty vuoden 1997 jälkeen kunnan perusterveydenhoidolle ja onko kunnassa keskusteltu kansanterveystyön kuntayhtymään liittymisestä. Erilaisten taloudellisia perusteita, palvelujen laatua ja saatavuutta sekä perusterveydenhuollon toimintaan vaikuttamisen mahdollisuuksia käsittelevien väitelauseiden avulla kartoitettiin eri tekijöiden vaikutusta perusterveydenhuollon järjestämiseen. Väitelauseiden avulla vastaajaa pyydettiin arvioimaan myös sen sairaanhoitopiirin toimintaa, johon kunta kuuluu.

Kunnallisen terveydenhuollon kehittämisstrategioihin liittyen kysyttiin muun muassa arviota vuoden 1993 valtionosuusjärjestelmän tuoman toimintavapauden lisäyksen vaikutuksesta kunnan terveystoimen toimintaan ja organisaatioon. Vastaajalta kysyttiin myös, mitä toimintamalleja kunnan terveystoimessa on käytössä, onko kunnassa laadittu ’Hyvinvointipoliittinen ohjelma’, onko kunta asettanut sitovia terveystoimen palvelutasovaatimuksia sekä onko terveystoimessa tehty henkilöstötilinpäätöksiä ja terveyspalveluiden kehittämisstrategia. Terveydenhuollon kehittämisstrategioihin liittyvät viimeiset kysymykset olivat, onko kunnassa toteutettu terveystoimen asiakastyytyväisyyskyselyjä, miten ja milloin kyselyt on toteutettu sekä onko kunnassa käytössä väestövastuujärjestelmä.

Kyselyn seuraava osio käsitteli terveystoimen resursseja, joita vastaajaa pyydettiin arvioimaan taas erilaisten väitelauseiden avulla. Tiedusteltiin myös, mitkä ryhmät kuuluvat kunnassa järjestelmällisen hammashuollon piiriin ja tarjoaako kunta maksuttomia hammashuollon palveluja muille, kuin laissa määritellyille erikoisryhmille. Kysyttiin myös, miten vastaaja arvioisi hammashuollon laajentamisen vuonna 1964 ja sen jälkeen syntyneisiin vaikuttavan omassa kunnassaan. Lopuksi kysyttiin, mitkä tahot tuottavat eri palvelut kunnassa ja onko palvelujen tuottajia kilpailutettu ennen päätöksentekoa. Viimeisenä kyselylomakkeessa oli vertailuosa, jossa oli joitakin tietoja kunnasta sekä KuntaSuomi 2004 kuntien vastaava keskiarvoluku.