Aineiston nimi

EVAn EU-asennetutkimus kevät 1993

Aineistonumero

FSD2190

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2190
https://doi.org/10.60686/t-fsd2190

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA)
• Yhdyskuntatutkimus

Sisällön kuvaus

EVAn EU-asennetutkimus kevät 1993 kartoittaa, mitä Suomessa ajatellaan Euroopan yhdentymisestä, mahdollisesta EY-jäsenyydestä ja sen vaikutuksista Suomeen. Myös eri tietolähteiden luotettavuutta EY-asioissa arvioidaan. Tässä tutkimuksessa tutkimussarjan aihepiiriä on laajennettu koskemaan lisäksi yhteiskunnan toimivuutta Suomessa.

Tutkimuksen ensimmäisessä aihealueessa vastaajilta kysyttiin, kannattavatko he EY-jäsenyyttä ja millä ehdoilla. Sen jälkeen kartoitettiin, kuinka kiinnostuneita he ovat Euroopan integraatiosta tai kuinka aktiivisesti he seuraavat Suomen EY-jäsenyyteen liittyviä asioita. Lisäksi kysyttiin, kuinka hyvin vastaajat katsoivat tuntevansa EY-asioita ja miten todennäköistä on, että Suomesta tulee EY:n jäsen. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajien suhtautumista EY:n laajentumiseen ja tiivistämiseen Euroopan unioniksi, jolloin tietyt asiat - myös Suomessa - siirtyisivät liiton hoidettaviksi. Vastaajilta kysyttiin mielipidettä yhteistä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa sekä yhteistä rahaa ja EY-kansalaisuutta kohtaan. Tutkimuksessa haluttiin kartoittaa ihmisten käsityksiä, mitä vaikutusta EY-jäsenyydellä olisi heidän mielestään erilaisiin asioihin Suomessa. Vastaajilta kysyttiin EY:n vaikutusta esimerkiksi seuraaviin asioihin: elintaso, verotus, hintataso, kulttuuriolot, sukupuolten tasa-arvo, byrokratian määrä ja oma asema sekä elämä. Lisäksi vastaajille esitettiin joukko EY-kysymyksistä julkisuudessa esitettyjä väitteitä, joista he ilmaisivat mielipiteensä. Vastaajat saivat myös arvioida, kuinka luotettavina he pitivät eri tietolähteitä EY-jäsenyyttä koskevan tiedon jakajana. Arvioitavina tietolähteinä olivat esimerkiksi sanomalehdet, yritysjohtajat, ammattijärjestöt, hallitus, jäsenyysasiaa selvittävät virkamiehet sekä radio ja televisio.

Tutkimuksen toinen osa käsitteli yhteiskunnan toimivuutta Suomessa. Vastaajat antoivat kouluarvosanat eri yhteiskuntatahoille sen perusteella, kuinka hyvin ne ovat hoitaneet oman tehtävänsä. Arvioitavana olivat esimerkiksi eduskunta, kirkko, sosiaaliturvajärjestelmä, poliisi, hallitus, oppositiopuolueet, pankit ja tiedotusvälineet yleensä. Lisäksi vastaajat arvioivat Suomea esimerkiksi hyvinvointivaltiona, oikeusvaltiona ja demokratiana sekä pohtivat Suomen kehitysnäkymiä.

Taustatietoina olivat tiedot vastaajien sukupuolesta, ikäryhmästä, asuinkunnan koosta, asuinläänistä, koulutuksesta, ammattiryhmästä, työpaikan toimialasta ja kuulumisesta ammatillisiin keskusjärjestöihin. Lisäksi kysyttiin, minkä puolueen ehdokasta vastaajat äänestäisivät, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.

Asiasanat

Euroopan integraatio; Euroopan talousalue; asenteet; autonomia; eurooppalaisuus; globalisaatio; joukkoviestimet; mielipiteet; sotilaallinen yhteistyö; tulevaisuus

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Valtiovalta, julkinen hallinto, poliittiset organisaatiot, puolueet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Kansainvälinen politiikka ja järjestöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

EVAn EU-asennetutkimukset 1992-2012

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Yhdyskuntatutkimus

Tuottajat

• Elinkeinoelämän valtuuskunta

Ajallinen kattavuus

1993

Aineistonkeruun ajankohta

1993-05-21 – 1993-06-22

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomen 18 - 70-vuotias väestö (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi ja englanti.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

160 muuttujaa ja 1011 havaintoa.

Datan versio

2.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineisto ei sisällä Kommentteja-avokysymyksen vastauksia.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) & Yhdyskuntatutkimus: EVAn EU-asennetutkimus kevät 1993 [data]. Dataversio 2.0 (2018-07-23). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd2190; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2190

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Suomalaisten EY-kannanotot: kevät 1993 (1993). Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA).

Tuokko, Katja (2012) From Left to West: The position of Vasemmistoliitto on European integration in 1990 - 1998. Poliittisen historian pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto. hdl:10138/37140

Haavisto, Ilkka (2024). Virkistyvät eurovaalit. Suomalaiset suuntaavat vaaliuurnille aiempaa runsaslukuisemmin [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Analyysi 135. https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2024/06/eva-analyysi-no-135.pdf [viitattu 30.8.2024].

Kujanpää, Emmiliina (2024). Suomalaiset eivät lämpene Euroopan unionin rahoituksen kasvattamiselle - uusi yhteisvelka torjutaan [verkkodokumentti]. Helsinki: Elinkeinoelämän valtuuskunta. EVA Artikkeli 28.5.2024.https://www.eva.fi/blog/2024/05/28/suomalaiset-eivat-lampene-euroopan-unionin-rahoituksen-kasvattamiselle-uusi-yhteisvelka-torjutaan/ [viitattu 3.9.2024].