Tekijät

• Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
• Kuula, Arja (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)

Asiasanat

OECD, arkistot, haitat, hyöty, julkinen rahoitus, käyttö, open access, suositukset, sähköinen arkistointi, tiedeyhteisöt, tietoarkistot, tietotekniikka, tutkimus, tutkimusaineisto, tutkimusetiikka, tutkimuslaitokset

Sisällön kuvaus

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten yliopistoissa on järjestetty sähköisten tutkimusaineistojen säilyttäminen ja missä määrin tutkimusaineistot ovat tiedeyhteisön jatkokäytössä alkuperäisten tutkimusten valmistuttua. Kyselyyn vastanneilta yliopistojen professoreilta tiedusteltiin myös mielipiteitä OECD:n suosituksesta, joka koskee julkisrahoitteisten sähköisten tutkimusaineistojen käytön avoimuutta.

Ensin vastaajilta kysyttiin, onko heidän laitoksellaan ohjeita tai sääntöjä sähköisten tutkimusaineistojen säilyttämiselle. Vastaajia pyydettiin kertomaan, miten heidän laitoksellaan säilytetään tutkimusaineistoja alkuperäisten tutkimusten päätyttyä ja missä määrin aineistoja käytetään uudelleen. Edelleen kysyttiin, kuinka yleistä on jo päättyneiden tutkimusten aineistojen jatko- tai vertailukäyttö laitoksella tehtävissä muissa tutkimuksissa tai opinnäytteissä. Vastaajat myös arvioivat, kuinka suuri osa laitoksella kerätyistä aineistoista on edelleen siinä kunnossa, että niitä voidaan käyttää uusissa tutkimuksissa. Lisäksi pohdittiin, miksi aineistoja ei jatkokäytetä omalla tutkimusalalla. Kyselyllä kartoitettiin, ovatko esimerkiksi tietosuojaongelmat, eettiset kysymykset, tietotekniset tai tekijänoikeuksiin liittyvät ongelmat jatkokäytön esteenä.

Edelleen kysyttiin mielipiteitä OECD:n tutkimusaineistoja koskevasta Open Access -suosituksesta. Vastaajat kertoivat, saivatko he kyselyn myötä ensi kertaa tiedon mainitusta suosituksesta ja missä määrin suosituksen periaatteet voitaisiin ottaa käyttöön omalla alalla. Seuraavaksi haluttiin tietää, mitä mieltä vastaajat ovat aineistojen avoimuuden hyödyistä ja haitoista. Hyötyinä kyselyssä mainittiin esimerkiksi päällekkäisen tiedonkeruun väheneminen ja taloudellinen tehokkuus, haittoina puolestaan mm. tietosuojariskit. Vastaajat pohtivat myös, mitä keinoja voitaisiin käyttää Open Access -periaatteiden toimeenpanemiseksi, kuinka sitovia suositusten pitäisi olla, missä määrin eri tahojen tulisi olla mukana laatimassa ohjeita ja miten tutkimusaineistojen arkistointi pitäisi toteuttaa. Lopuksi tiedusteltiin, miten vastaajat arvioivat oman alan tutkijoiden suhtautuvan tutkimusaineistojen jatkokäytön avoimuuden lisäämiseen ja miten he itse tähän asiaan suhtautuvat. Taustamuuttujina ovat vastaajan sukupuoli, yliopisto ja edustama tieteenala.