Tekijät

• Suomen akateemisten ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkosto

Asiasanat

akateeminen työvoima, korkeakoululaitos, pätkätyö, tutkinnon suorittaneet, työhönsijoittuminen, työura, yliopistot

Sisällön kuvaus

Kyselyssä pyrittiin kartoittamaan vuonna 2001 ylemmän tai päättyvän alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuraa viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Kyselyssä selvitettiin muun muassa sitä, kuinka vakaa valmistuneiden työuran alku on ollut ja miten tarkoituksenmukaisesti he ovat sijoittuneet työmarkkinoille yliopistokoulutuksen näkökulmasta katsottuna.

Vastaajien työhistoriaa selvitettiin kysymällä ovatko he osallistuneet vuoden 2001 tutkinnon jälkeen muuhun koulutukseen, esimerkiksi työvoimakoulutukseen tai tieteelliseen jatkokoulutukseen. Seuraavana kysyttiin kuinka kauan vastaajat olivat olleet valmistumisensa jälkeen töissä sekä yleensä että yliopistollista koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Työnantajien sekä erillisten työ- ja virkasuhteiden määrää kysyttiin erikseen. Edelleen tiedusteltiin, olivatko vastaajat toimineet yrittäjinä, ammatinharjoittajina tai freelancereina ja kuinka kauan, sekä ovatko he perhevapaiden vuoksi olleet poissa työelämästä. Työttömänä olemista ja sen kestoa kartoitettiin myös. Seuraavana esitettiin erilaisia työnsaantia mahdollisesti haittaavia tekijöitä, kuten työkokemuksen puute, alan heikko työmarkkinatilanne ja sukupuoli, ja pyydettiin arvioimaan missä määrin nämä olivat vaikeuttaneet vastaajan työnsaantia. Vastaajia pyydettiin kertomaan työmarkkinatilanteestaan valmistumishetkellä ja niiltä, jotka eivät kyseisenä ajankohtana olleet olleet töissä kysyttiin, kuinka pitkä aika valmistumishetken jälkeen kului siihen, että he aloittivat ensimmäisessä työssään. Edelleen jatkettiin tiedustelua ensimmäisestä työpaikasta valmistumisen jälkeen kysymällä paikan työsuhteen luonnetta, työnantajan tyyppiä (esimerkiksi valtio, valtion liikelaitos tai oma yritys) ja työtehtävien luonnetta. Haluttiin myös tietää oliko ylempi korkeakoulututkinto vaatimuksena ensimmäiseen työpaikkaan, ja kuinka paljon tässä työssä pystyi hyödyntämään yliopistossa opittuja asioita.

Nykyiseen työtilanteeseen liittyen kysyttiin ensin vastaajan työmarkkinatilannetta kyselyhetkellä ja päätyönantajan tyyppiä. Työn laatua, esimerkiksi tutkimus- tai taiteellinen työ tiedusteltiin erikseen. Kartoitettiin myös sitä, mistä vastaajat olivat saaneet tiedon nykyisestä työpaikastaan, ja oliko ylempi korkeakoulututkinto vaatimuksena tähän työhön. Taas kysyttiin pystyvätkö vastaajat hyödyntämään yliopistossa opittuja asioita nykyisessä työssään, sekä miten hyvin työ vastaa vaativuustasoltaan yliopistollista koulutusta. Mikäli työn vastaavuus koulutustasoon nähden ei ollut hyvä, tiedusteltiin tärkeintä syytä kyseisen työn vastaanottamiseen. Erikseen kysyttiin kunkin vastaajan bruttopalkkaa syyskuussa 2006 säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset mukaan lukien. Seuraavana vastaajia pyydettiin arvioimaan työtään erilaisten työssä viihtymiseen liittyvien väitteiden perusteella. Jos vastaaja oli määräaikaisessa työ- tai virkasuhteessa, pyydettiin tätä kertomaan tärkein peruste työsuhteen määräaikaisuudelle, kuinka pitkäksi ajaksi työsuhde oli solmittu sekä edelsikö senhetkistä työsuhdetta määräaikainen työ- tai virkasuhde saman työnantajan palveluksessa. Yliopistokoulutuksen merkitykseen liittyen kartoitettiin vastaajien tyytyväisyyttä yliopistossa suoritettuun tutkintoon työuran kannalta. Viimeisenä pyydettiin arvioimaan erilaisten tietojen ja taitojen, esimerkiksi tiedonhankintataitojen, esimiestaitojen ja viestinnän suomen kielellä, merkitystä nykyisessä työssä, sekä sitä, miten hyvin yliopisto-opiskelu kehitti näitä taitoja.

Taustamuuttujina ovat vastaajan yliopisto, sukupuoli, ikä valmistumishetkellä luokiteltuna, koulutusala, tutkinnon nimike sekä tutkinnon taso ja laajuus opintoviikkoina.