Aineiston nimi

Lapsiuhritutkimus 2008

Aineistonumero

FSD2416

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2416
https://doi.org/10.60686/t-fsd2416

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Ellonen, Noora (Poliisiammattikorkeakoulu. Tutkimusyksikkö)
• Kääriäinen, Juha (Poliisiammattikorkeakoulu. Tutkimusyksikkö)
• Salmi, Venla (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos (Optula))
• Sariola, Heikki (Lastensuojelun keskusliitto)

Muut tekijät

• Sanna-Mari Humppi (Poliisiammattikorkeakoulu. Tutkimusyksikkö)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten elämäntilannetta sekä väkivalta-, rikos- ja kiusaamiskokemuksia. Tarkasteltavina ovat muiden muassa ryöstöt, varkaudet, uhkaukset, pahoinpitelyt, perheväkivallan todistaminen, kuritusväkivalta, ikätovereiden keskinäinen väkivalta, seksuaalinen väkivalta, koulukiusaaminen sekä matkapuhelinten ja internetin välityksellä tapahtuva häirintä. Uhritutkimukseen vastasi yli 13 000 lasta ja nuorta ympäri Manner-Suomen. Kysymykset perheessä koetusta väkivallasta, seksuaalisesta kanssakäymisestä ja hyväksikäytöstä on esitetty myös FSD2406 Lapsiuhritutkimus 1988 -aineistossa.

Aluksi vastaajalta kysyttiin tietoja kodista, perherakenteesta, vapaa-ajan vietosta, harrastuksista, ystävistä, lasten ja vanhempien välisistä kiistoista, terveydentilasta, tupakanpoltosta, mahdollisista huumekokeiluista ja alkoholin käytöstä sekä perheen taloudellisesta tilanteesta. Vastaaja arvioi myös, kuinka helppoa on puhua eri ihmisten kanssa omista huolista. Väitelausein selvitettiin vastaajan tunne-elämän, käyttäytymisen, tarkkaavaisuuden, kaverisuhteiden sekä sosiaalisen käyttäytymisen vahvuuksia ja vaikeuksia (Strengths and Difficulties SDQ-Fin).

Lasten ja nuorten kokemaa ns. tavanomaista rikollisuutta kartoitettiin kysymyksillä ryöstöistä, varkauksista, vahingonteoista, pahoinpitelyistä ja niiden yrityksistä sekä laittomista uhkauksista. Kysyttiin mm. kuinka monta kertaa vastaaja on joutunut edellä mainittujen tekojen uhriksi ja onko hän näiden tekojen seurauksena loukkaantunut. Lisäksi tiedusteltiin mm. rikosten tapahtumapaikkaa sekä tekijän sukupuolta, ikää, kansallista alkuperää ja päihteiden käyttöä. Kartoitettiin myös, onko vastaaja kertonut tapahtumista jollekin ja jos on niin kenelle.

Ikätovereiden ja sisarusten välistä väkivaltaa tarkasteltiin kysymyksillä pahoinpitelyistä sekä henkisestä ja fyysisestä kiusaamisesta. Perheväkivaltaan liittyen kysyttiin, onko vastaaja nähnyt 12 viime kuukauden aikana äitiin, isään tai sisarukseen kohdistuvaa väkivaltaa. Lisäksi kartoitettiin vanhempien keinoja ratkaista lasten ja vanhempien välisiä riitoja, kuten murjottamista, haukkumista, väkivallalla uhkaamista, tönimistä, tukistamista, nyrkillä lyömistä, piiskaamista, potkimista tai aseella uhkaamista.

Vastaajan kokemuksia sukupuolisesta lähentelystä tai kanssakäymisestä tapahtumahetkellä vähintään viisi vuotta itseä vanhempien ihmisten kanssa kartoitettiin useilla kysymyksillä. Tiedusteltiin, mitä tapahtui (ehdottelu, hyväily, sukupuolielinten näyttäminen tai niiden kosketteleminen, yhdynnän jäljittely, yhdyntä yms.), kenen kanssa (tuntematon, ystävä, serkku, setä, täti, isä, äiti, veli, sisko jne.), minkä ikäisenä ja kuinka pitkän ajan kuluessa. Kysyttiin myös kuka aloitti seksuaalisen toiminnan. Lisäksi selvitettiin pakottiko, lahjoiko tai käyttikö toinen väkivaltaa saadakseen vastaajan mukaan ja olivatko osapuolet alkoholin vaikutuksen alaisia. Sukupuolista lähentelyä kokeneiden tuntoja tapauksen sattuessa ja sen jälkeen kartoitettiin. Kysyttiin myös kenelle, jos kenellekään, vastaaja on asiasta kertonut.

Lisäksi kartoitettiin yhdeksäsluokkalaisten seksuaalisia kokemuksia ikätovereittensa kanssa. Kysyttiin mm. ensisuudelmasta, seurustelusuhteista ja seksistä.

Kyselyn loppupuolella kartoitettiin internetin ja matkapuhelimen kautta välittyvää väkivaltaa, seksuaalista häirintää ja ehdottelua sekä seksuaalista hyväksikäyttöä, joka on alkanut internetissä. Kysyttiin esimerkiksi onko vastaajalle lähetetty tai onko vastaaja itse lähettänyt uhkaus- tai häirintäviestejä. Lisäksi kartoitettiin koulukiusaamista. Kysymyksiä esitettiin niin koulutovereiden välisestä kuin opettajien oppilaisiin kohdistamasta kiusaamisesta. Vastaaja kertoi myös onko hän tehnyt kuluneiden 12 kuukauden aikana rikkeitä, kuten maalannut graffiteja seiniin, vahingoittanut koulun omaisuutta tai varastanut kaupasta. Lopuksi vastaaja arvioi, miltä tuntui vastata kysymyksiin.

Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan luokka-aste, ikä, sukupuoli, kotikieli sekä äidin ja isän ikäryhmä, syntymämaa, ammatti ja koulutus.

Asiasanat

aikuiset; henkinen väkivalta; internet; koulukiusaaminen; kuritus; lapset (ikäryhmä); matkapuhelimet; nuoret; perheväkivalta; seksuaalinen hyväksikäyttö; seksuaalinen käyttäytyminen; vanhempi-lapsisuhde; varallisuusrikokset; väkivaltarikokset

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Nuoret (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Lapset (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Rikollisuus ja lainvalvonta (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Lapsiuhritutkimukset

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Poliisiammattikorkeakoulu. Tutkimusyksikkö

Tuottajat

• Sisäasiainministeriö. Poliisiosasto
• Poliisiammattikorkeakoulu. Tutkimusyksikkö
• Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
• Lastensuojelun keskusliitto

Ajallinen kattavuus

2008

Aineistonkeruun ajankohta

2008-01-14 – 2008-02-06

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomen- ja ruotsinkielisten peruskoulujen viides- ja kahdeksasluokkalaiset vuonna 2006 (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu ryväsotanta

Tilastokeskus laati syksyllä 2007 edellisvuoden luokkatietojen perusteella erikseen otokset sekä suomen- että ruotsinkielisistä viides- ja kahdeksasluokkalaisista. Nämä neljä otosta ositettiin läänin, tilastollisen kuntaryhmän ja koulun koon mukaan. Otosyksikkönä oli luokka. Kouluista pyydettiin vastauksia 1-3 luokalta koulun koosta riippuen. Alkuperäisen otoksen koko oli 680 koulua, 984 luokkaa ja 20 334 oppilasta. Kaikkiin kouluihin otettiin yhteyttä ja 592 koulua, joissa oli yhteensä 856 luokkaa ja 17 822 oppilasta, lupautui mukaan kyselyyn. Osa kyselyyn lupautuneista kouluista ei järjestänyt oppilaille vastausmahdollisuutta. Lopullisessa aineistossa on 13 459 oppilaan vastaukset. Odotetuista vastausmääristä kuudesluokkalaisten osalta palautui 88 % ja yhdeksäsluokkalaisten osalta 64 %. Aineistossa ei ole systemaattista katoa.

Aineistonkeruu toteutettiin tietokoneluokassa opettajan johdolla oppitunnin aikana. Kyselylomake oli tutkimushankkeen internetsivuilla. Sivustolla mm. annettiin vastausohjeita ja jaettiin lisätietoja.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

1132 muuttujaa ja 13459 havaintoa.

Datan versio

4.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Koulujen tunnistetiedot menetettiin tallennusvaiheessa tietoteknisen virheen vuoksi, siten ei koulu- eikä oppilastason katoa voida laskea tarkkaan. Kolmannes koulutiedoista - ja aluetiedoista - onnistuttiin kuitenkin palauttamaan. Tutkimustunnin sujuvuutta yms. arvioivaan opettajakyselyyn saatiin vastaukset 697 luokalta.

Kertojen määrää kuvaavista muuttujista aineisto sisältää tutkijoiden avovastauksista luokittelemat muuttujat. Ne on merkitty aineistoon tunnisteella "(Luokiteltu)". Näihin avovastauksista luokiteltuihin muuttujiin on koodattu arvolle -2 vastauksia kuten "muutama", "pari", "monta", "useita", "tosi paljon", "harvoin", "joskus", "ei monta", "en muista" jne.

Muuttuja q223 (Kuinka pitkän ajan kuluessa tapaukset suunnilleen sattuivat?) on poistettu arkistoinnin yhteydessä epäselvän koodauksen vuoksi.

Painokertoimet

Aineisto sisältää kaksi painomuuttujaa (paino6 ja paino9), jotka painottavat koulun kokoa, kunnan kokoa sekä kunnan kaupunkiastetta. Painokertoimet on tehty Tilastokeskuksessa niiden koulu- ja aluetietojen pohjalta, jotka onnistuttiin palauttamaan.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Ellonen, Noora (Poliisiammattikorkeakoulu) & Kääriäinen, Juha (Poliisiammattikorkeakoulu) & Salmi, Venla (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos (Optula)) & Sariola, Heikki (Lastensuojelun keskusliitto): Lapsiuhritutkimus 2008 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 4.0 (2018-08-09). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2416

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Ellonen, Noora & Kääriäinen, Juha & Salmi, Venla & Sariola, Heikki (2008). Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset. Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulum raportteja; 71. Helsinki: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja; 87.

Julkaisut aineistosta

Kääriäinen, Juha & Ellonen, Noora & Peutere, Laura & Sariola, Heikki (2010). Lapset ja nuoret väkivallan uhreina. Maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten vertailua. Yhteiskuntapolitiikka 75(2), 159-174.

Kääriäinen, Juha (2010). Lapsiin ja nuoriin kohdistuva väkivalta on yleisin perheväkivallan muoto. Hyvinvointikatsaus 4/2010, 6-10.

Ellonen, Noora & Pösö, Tarja (2010). Lasten väkivaltakokemukset lastensuojelulaitoksissa ja sijaisperheissä. Yhteiskuntapolitiikka 75(1), 34-44.

Ellonen, Noora & Pösö, Tarja (2010). Lapset arvioimassa tutkimuksen etiikkaa. Esimerkkinä uhritutkimus. Teoksessa: Lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka (toim. Lagström, Hanna & Pösö, Tarja & Rutanen, Niina & Vehkalahti, Kaisa), 192-209. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja; 101.

Ellonen, Noora & Kääriäinen, Juha & Salmi, Venla & Sariola, Heikki (2008). Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset. Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulun raportteja; 71. Helsinki: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja; 87.

Ellonen, Noora & Pösö, Tarja (2011). Children's experiences of completing a computer-based violence survey: Ethical implications. Children & Society, 25. no. doi: 10.1111/j.1099-0860.2010.00292.x

Ellonen, Noora & Peltonen, Kirsi (2011). Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset ja psykososiaaliset ongelmat: moniulotteiset yhteydet ja mittaamisen haasteet. Nuorisotutkimus 29(2), 3-25.

Niemi, Jenni (2011). Seurusteluväkivalta ja muut väkivaltakokemukset: tutkimus yhdeksäsluokkalaisista nuorista. Nuorisotutkimus 29(2), 26-44.

Heinonen, Anna (2011). Lasten ja nuorten kokema kuritusväkivalta perheissä. Turku: Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Peltonen, Kirsi & Ellonen, Noora & Larsen, Helmer B. & Helweg-Larsen, Karin (2010). Parental violence and adolescent mental health. European Child & Adolescent Psychiatry 19(11), 813-822.

Peltonen, Kirsi (2011). Children and Violence. Nature, Consequences and Interventions. Tampere: Tampere University Press. Acta Universitatis Tamperensis; 1622.

Älä lyö lasta! Kansallinen lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan vähentämisen toimintaohjelma 2010-2015. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:7

Romu, Heidi (2015). Näkymättömät mustelmat. Vanhempien emotionaalisen väkivallan yhteys kuudesluokkalaisten internalisoivaan ja somaattiseen oireiluun. Turku: Turun yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Kandidaatintutkielma.

Felson, Richard & Savolainen, Jukka & Hughes, Lorine A & Ellonen, Noora (2015). Gender, provocation, and intimate partner aggression. Partner Abuse 6 (2): 180-196. http://dx.doi.org/10.1891/1946-6560.6.2.180

Felson, Richard & Savolainen, Jukka & Berg, Mark & Ellonen, Noora (2012). Does Spending Time in Public Settings Contribute to the Adolescent Risk of Violent Victimization? Journal of Quantitative Criminology, DOI:10.1007/s10940-012-9179-5

Heinonen, Anna & Ellonen, Noora (2013). Are children with disabilities and long-term illnesses at increased risk of disciplinary violence? Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention, 14 (2): 172-187. http://dx.doi.org/10.1080/14043858.2013.794999

Ellonen, Noora & Piispa, Minna & Peltonen, Kirsi & Oranen, Mikko (2013). Exposure to Parental Violence and Outcomes of Child Psycho-Social Adjustment. Violence and Victims, 28 (1): 3-15.

Ellonen, Noora & Aaltonen, Mikko (2012). The association between drinking and victimization among Finnish adolescents: Estimating the size of the causal effect. Nordic Studies on Alcohol and Drugs 29 (2): 125-138.

Ellonen, Noora & Kääriäinen, Juha & Sariola, Heikki & Helweg-Larsen, Karin & Larsen, Helmer (2011). Children's experiences of parental violence in Danish and Finnish families: comparative perspective. Journal of Scandinavian Studies in Crime and Crime Prevention 12 (2): 173-197.

Kuoppamäki, Sanna-Mari & Kääriäinen, Juha & Ellonen, Noora (2011). Physical violence against children and adolescents reported to the police. Discrepancies between Register-based Data and Child Victim Survey. Violence and Victims 26 (2): 257-268.

Ellonen, Noora & Pösö, Tarja (2011). Violence experiences in care: some methodological remarks based on the Finnish Child Victim survey. Child Abuse Review 20 (3): 197-212.

Ellonen, Noora & Salmi, Venla (2011). Poly-victimization as a life condition: correlates of poly-victimization among Finnish children. Scandinavian Journal of Criminology and Crime Prevention 12 (1): 20-44.

Huttunen, Marjukka & Husso, Marita & Hietamäki, Johanna (2015). Sukupuoliero parisuhdeväkivallan yleisyydessä ja sen havaitsemisessa lasten ja nuorten näkökulmasta. Janus 23 (4), 369-386.

Seppälä, Mire (2017). Korvapuusteista kasvatuskeskusteluihin. Vanhempien kuritusväkivalta-asenteiden ja lasten kuritusväkivaltakokemusten muutos 1981-2014. Jyväskylä: Jyväskylän avoin yliopisto. Sosiaalityön kandidaatintutkielma.

Hietamäki, Johanna & Huttunen, Marjukka & Husso, Marita (2021) Gender Differences in Witnessing and the Prevalence of Intimate Partner Violence from the Perspective of Children in Finland. International Journal of Environmental Research and Public Health 2021, 18(9), 4724. https://doi.org/10.3390/ijerph18094724

Rind, B. (2022). Reactions to Minor-Older and Minor-Peer Sex as a Function of Personal and Situational Variables in a Finnish Nationally Representative Student Sample. Archives of Sexual Behavior. https://doi.org/10.1007/s10508-021-02224-0.

Mielityinen, L., Hautamäki, S., Hakala, V., Fagerlund, M. & Ellonen N. 2023. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2022: Määrät, piirteet ja niiden muutokset 1988-2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:5.

Kankaanpää, Reeta, Töttö, Pertti, Punamäki, Raija-Leena, & Peltonen, Kirsi (2023). Is it time to revise the SDQ? The psychometric evaluation of the Strengths and Difficulties Questionnaire. Psychological Assessment, 35(12), 1069-1084.