Tekijät

• Grönlund, Kimmo (Åbo Akademi. Institutet för finlandssvensk samhällsforskning)

Asiasanat

Internet, ahvenanmaalaiset, eduskuntavaalit, ehdokkaat, kansanedustajat, kieli ja kielet, poliittinen osallistuminen, poliittiset asenteet, puolueiden kannatus, suomenruotsalaiset, vaalipiirit, äänestäminen

Sisällön kuvaus

Tämä ruotsinkielinen vaalitutkimus kerättiin Ahvenanmaalla vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen. Se on osa nelivuotista Svensk politik i Finland - beteende, opinion, framtid -tutkimushanketta (2007-2010).

Aluksi vastaajalta tiedusteltiin, kuinka kiinnostunut hän on politiikasta ja minkä verran hän seurasi eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä. Kysyttiin myös, mihin ryhmään vastaaja samastuu ensisijaisesti, mihin yhteiskuntaluokkaan hän katsoo kuuluvansa, kuinka vakiintunut hänen puoluekantansa on ja mitä hän on tehnyt tai olisi valmis tekemään tärkeäksi kokemiensa asioiden edistämiseksi.

Asenneväittämin kartoitettiin vastaajan mielipiteitä äänestämisestä, eduskuntavaaleihin osallistumisesta, poliittisesta osallistumisesta, poliittisesta päätösvallasta, instituutioista, Ruotsalaisesta kansanpuolueesta ja ruotsinkielisistä palveluista. Internetiin liittyen kysyttiin, onko vastaaja kirjoittanut internetissä nimensä vetoomuksiin tai nimenkeräyksiin, ottanut yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin, keskustellut politiikasta tai osallistunut muunlaisiin keskusteluihin.

Tutkimuksessa tiedusteltiin myös vastaajan mahdollisia kunnallisia luottamustehtäviä ja järjestöosallistumista. Edelleen kysyttiin, miten Matti Vanhasen hallitus suoriutui tehtävistään sekä mihin kohtaan vasemmisto-oikeisto -akselilla vastaaja sijoittaisi eri puolueet ja itsensä. Vastaajalta tiedusteltiin myös puolueiden erottumisesta vaalikampanjan aikana ja demokratian toimivuudesta Suomessa. Lisäksi vastaajalta kysyttiin, äänestikö hän vuoden 2007 eduskuntavaaleissa ja jos ei niin mikä siihen oli syynä. Vastaajalta, joka ilmoitti äänestäneensä kysyttiin, minkä vaalilistan ehdokasta hän äänesti, mitkä tekijät vaikuttivat puoluevalintaan ja oliko puolue vai ehdokas tärkeämpi valintakriteeri.

Vastaaja arvioi myös hallituksen onnistumista suomenruotsalaisia koskevissa kysymyksissä, sekä suomenruotsalaisten ja Ahvenanmaan asemaa. Lisäksi vastaaja kertoi, kuinka hyvin hän osaa suomea ja kuinka tyytyväinen hän on taloudelliseen tilanteeseensa sekä elämäänsä yleensä.

Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan syntymävuosi luokiteltuna, sukupuoli, koulutus, siviilisääty, työssäkäynti, ammattiryhmä, kotitalouden koko, kotitalouden bruttotulot, asuinkunta (Maarianhamina, muut), kotikieli ja uskonnollisuus.