Tekijät

• Yle Uutiset
• Taloustutkimus Oy

Asiasanat

arvonlisävero, asenteet, autovero, kiinteistövero, kulutusverotus, metsäverotus, pääomaverotus, tulovero, varallisuusvero, verotus, verovähennykset

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa esitettiin vastaajille verotusta koskevia väittämiä, jotka käsittelivät veromielipiteitä yleisellä tasolla ja sisälsivät myös konkreettisia ehdotuksia siitä, mistä veroja pitäisi kerätä. Vastaajien mielipiteitä pyydettiin erityisesti siltä kannalta, että Suomessa joudutaan todennäköisesti tulevina vuosina kiristämään verotusta.

Väittämät käsittelivät mm. sitä, pitäisikö tulevina vuosina verotusta pyrkiä kiristämään mahdollisimman vähän, tuloverojen korottamisprosenttia eri tuloluokissa, eläketulojen verojen keventämistä ja lapsiluvun vaikutusta verotukseen. Esitettiin myös väittämiä verotuksen keventämisen tai kiristämisen vaikutuksista työllisyyteen sekä siitä, että valtion ja kuntien talousongelmat pitää ratkoa mieluummin veroja korottamalla kuin tehostamalla toimintaa ja säästämällä menoista.

Vastaajilta tiedusteltiin myös halukkuudesta maksaa enemmän veroja, jos sillä voitaisiin turvata valtion ja kuntien työntekijöille suuremmat palkankorotukset kuin muille. Lisäksi kysyttiin pitäisikö verotuksen painopistettä siirtää palkkojen ja eläkkeiden verottamisesta kulutuksen verottamiseen.

Arvonlisäveroa käsiteltiin kysymällä, onko vastaaja suostuvainen alv:n korottamiseen jopa 25 prosenttiin, jos sitä tarvitaan verotulojen turvaamiseksi. Ruoan arvonlisäverosta tiedusteltiin kannattaako vastaaja ruoan alv:n alennusta myös siinä tapauksessa, että muita veroja jouduttaisiin vastaavasti kiristämään.

Pääomatulojen verotusta ja varallisuusveroa koskevia kysymyksiä olivat, pitäisikö pääomatulojen verotusta kiristää ja pitäisikö v. 2007 poistettu varallisuusvero palauttaa. Lisäksi haluttiin tietää, pitäisikö metsäomaisuudesta maksaa kiinteistöveroa. Lapsilisiä esitettiin korotettaviksi ja samalla verolle pantaviksi, jolloin pienituloiset hyötyisivät enemmän lisistä. Lisäksi esitettiin ylimpien palkkaverojen ja kevyemmin verotettujen pääomatuloverojen välisen kuilun kaventamista alentamalla ylimpiä marginaaliveroja.

Verovähennyksiä koskivat mm. väittämät siitä, että verovähennyksiä on liikaa ja niitä pitäisi karsia. Asuntolainakorkojen ja ammattiliiton jäsenmaksujen verovähennysoikeus pitäisi poistaa sekä työmatkakulujen verovähennysoikeutta rajoittaa. Lisäksi esitettiin väite, että perintöveron keventämistä tulisi jatkaa, vaikka muita veroja pitäisi vastaavasti nostaa.

Liikenteen ja autoilun verotusta käsiteltiin kysymällä pitäisikö liikenteen verot kerätä mieluummin polttonesteiden (bensiini tai diesel) veroilla kuin auton hintaan sisältyvällä autoverolla tai vuotuisilla auton käyttömaksuilla. Lisäksi vastaajilta pyydettiin mielipidettä siitä, pitäisikö auton hintaan sisältyvästä autoverosta luopua ja kerätä sama raha vuotuisilla auton käyttömaksuilla. Suomessa mahdollisesti käyttöön otettavista tietulleista kysyttiin, pitäisikö tietullien ja tienkäyttömaksujen maksupolitiikassa suosia haja-asutusalueilla asuvia, jolloin vastaavasti kaupungeissa ja kasvualueilla asuvat maksaisivat enemmän.

Ympäristöverojen osalta esitettiin väite, että niiden osalta pitäisi luopua verojen käyttämisestä yhteisen budjetin katteeksi. Kaikki liikenteen, energian jne. ympäristö- ja ilmastoperusteiset verot pitäisi käyttää ympäristön ja ilmaston hyväksi.

Taustamuuttujina kyselyssä olivat puoluekanta, sukupuoli, syntymävuosi, asuinmaakunta, koulutus, ammatti/asema, talouden elinvaihe, kotona asuvien lasten iät, talouden koko ja talouden tulot.