FSD2463 European Social Survey 2008: Suomen aineisto

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Aineiston nimi

European Social Survey 2008: Suomen aineisto

Aineistonumero

FSD2463

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2463
https://doi.org/10.60686/t-fsd2463

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

  • Jowell, Roger (City University. Centre for Comparative Social Surveys)
  • ESS Central Coordinating Team
  • Ervasti, Heikki (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos)

Muut tekijät

  • Nieminen, Markku (Tilastokeskus)
  • Melkas, Tuula (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Tutkimus käsitteli useita eri aihealueita, kuten median käyttöä ja sosiaalista luottamusta; kiinnostusta, luottamusta ja osallistumista politiikkaan, poliittista sitoutuneisuutta ja suuntautuneisuutta, tyytyväisyyttä omaan tilanteeseen ja joihinkin erikseen mainittuihin yhteiskunnan palveluihin, koettua hyvinvointia ja ulossulkemista, uskonnollisia mielipiteitä, koettua syrjintää sekä kansallista ja etnistä identiteettiä. Nämä teemat toistuvat ESS-tutkimuskierroksilla.

Vaihtuvien osioiden aiheena olivat hyvinvointi, sosiaaliturva ja ikäsyrjintä. Vastaajaa pyydettiin ottamaan kantaa väittämiin, jotka koskivat muun muassa tuloeroja, lasten auktoriteettien kunnioitusta, naisen asemaa, yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta ja rikollisille annettavia rangaistuksia. Lisäksi pyydettiin arvioimaan työttömien, työkyvyttömien, köyhien ja ulkomailla syntyneiden määrää, eri väestöryhmien keskimääräistä elintasoa, päivähoitomahdollisuuksia ja nuorten mahdollisuuksia löytää ensimmäinen työpaikka.

Sosiaaliturvaan liittyen kysyttiin, mitkä tehtävät kuuluvat valtiolle ja mitkä kunnalle. Lisäksi kysyttiin mielipiteitä sosiaalietuuksien vaikutuksista, sosiaaliturvan järjestämisestä, terveydenhuolto- ja veroviranomaisten tehokkuudesta ja oikeudenmukaisuudesta sekä eläketurvasta.

Ikäryhmiä koskevia mielipiteitä kartoitettiin kysymällä missä iässä ihmisiä pidetään vanhoina, mihin ikäryhmään vastaaja mielestään kuuluu, minkälainen on erilaisten ikäryhmien asema yhteiskunnassa ja onko Suomessa ikäsyrjintää. Edelleen kysyttiin, minkälaisina eri ikäryhmiin kuuluvia ihmisiä pidetään, miten alle 30-vuotiaisiin ja yli 70-vuotiaisiin suhtaudutaan, onko vastaajaa itseään kohdeltu epäoikeudenmukaisesti iän, sukupuolen tai etnisen taustan vuoksi ja onko hänellä alle 30-vuotiaita tai yli 70-vuotiaita ystäviä, perheenjäseniä tai työtovereita.

Itsetäytettävät ns. perävaunulomakkeet sisälsivät vastaajien perusarvoja 21 väitelauseen avulla kartoittavan Schwartzin arvomittarin (Human Values Scale) ja päälomakkeen laatua kontrolloivia testikysymyksiä. Lisäksi esitettiin kysymyksiä sosiaalietuuksien ja -palvelujen käytöstä sekä globalisaatiosta. Haastattelijan täyttämässä lomakkeessa kysyttiin haastattelutilanteen sujumisesta ja haastateltavan asuinalueesta.

Haastateltujen sosiodemografisia taustoja kartoitettiin tutkimuksessa hyvin laajasti. Heiltä tiedusteltiin muun muassa perherakennetta, sukupuolta, ikää, asuinalueen tyyppiä, koulutusta ja ammattia, puolison ja vanhempien taustoja, kuulumista ammattiliittoon, kotitalouden tuloja ja siviilisäätyä.

Asiasanat

arvot; ennakkoluulot; huono-osaisuus; hyvinvointi; ikäryhmät; ikäsyrjintä; ikääntyneet; joukkoviestimet; julkiset palvelut; luottamus; maahanmuutto; nuoret; oikeudenmukaisuus; poliittinen käyttäytyminen; poliittinen osallistuminen; poliittinen toiminta; siirtolaisuus; sosiaalietuudet; sosiaalinen pääoma; sosiaalipalvelut; sosiaaliset ongelmat; sosiaalisuus; syrjintä; tyytyväisyys; työttömyys; uskonnollinen käyttäytyminen; vanhukset; verotus

Tieteenala/Aihealue

Sarja

ESS (European Social Survey)

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Alkuperäisarkisto

Sikt - Norwegian Agency for Shared Services in Education and Research. Data Archive and distributor of ESS data for ESS ERIC.

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

  • Tilastokeskus

Ajallinen kattavuus

2008

Aineistonkeruun ajankohta

2008-09-19 – 2009-02-05

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 vuotta täyttänyt väestö

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Otokseen poimittiin Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta 3300 Suomessa asuvaa 15 vuotta täyttänyttä henkilöä. Ylipeittoon kuuluivat kuolleet sekä kenttätyöjakson ajan laitoksissa tai ulkomailla asuneet, netto-otos oli 3207. Perusjoukko lajiteltiin asuinpaikan, sukupuolen ja iän suhteen. Jokaiseen ei-tavattuun kohdehenkilöön otettiin yhteyttä vähintään neljä kertaa ennen kuin tapaus luokiteltiin puuttuvaksi. Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova esite ja heihin otettiin yhteyttä puhelimitse. Suppeampi aineisto kerättiin nk. perävaunulomakkeilla. Käyntikyselyn osalta vastausprosentti oli 68,4 %.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

68,4

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineiston keräämisessä on käytetty neljää suomenkielistä ja neljää ruotsinkielistä kyselylomaketta. Lisäksi aineistossa ovat mukana haastattelijakyselyllä kerätyt muuttujat. Käyntihaastatteluun (lomake quF2463) perustuvat muuttujat A1-F73. Perävaunulomakkeiden GS-alkuiset arvomittariväittämät ja vain Suomessa kerätyt L-alkuiset kysymykset on esitetty samanlaisina näissä lomakkeissa. Perävaunulomakkeet sisältävät lisäksi käyntikyselylomakkeen metodologisia testikysymyksiä eli samansisältöisiä, mutta eri tavalla muotoiltuja kysymyksiä (lomake quF2463_a: HS1-HS12, lomake quF2463_b: HS13-HS24 ja lomake quF2463_c: muuttujat HS25-HS36). Muuttujat I1-I7 ja N1-N7 perustuvat haastattelijakyselyyn (lomake quF2463_h). Joihinkin aineiston muuttujiin on määritelty numeerisia puuttuvia arvoja. Nämä puuttuvat arvot ovat vain datassa eivätkä ne käy ilmi koodikirjasta.

Painokertoimet

Aineistossa on yksi painomuuttuja, joka korjaa otosta väestösuhteita edustavaksi (pohjana väestön ikä-sukupuoli-suhteet, äidinkieli, muunnettu suuraluejako ja kuntaryhmitys). Painot laskettiin käyttäen Devillen ja Särndalin (JASA, 1992) painojen kalibrointimenetelmää. Painotuksessa käytettiin seuraavia jakaumia: 1) sukupuoli ikäluokittain: 15-19, 20-24, 25-29, 30-34, 35-39, 40-44, 45-49, 50-54, 55-59, 60-64, 65-69, 70-79, 80 ja yli, vastaajan sukupuolen mukaan (2*13=26 luokkaa), 2) vastaajan äidinkieli: suomi ja saame, ruotsi, norja ja tanska, muut (3 luokkaa), 3) muunnettu suuraluejako (NUTS2): pääkaupunkiseutu, Etelä-Suomi (pl. pääkaupunkiseutu) + Ahvenanmaa, Itä-Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi (5 luokkaa) ja 4) tilastollinen kuntaryhmitys: kaupunkimaiset kunnat, taajaan asutut kunnat, maaseutumaiset kunnat (3 luokkaa). Alkuperäisenä painona käytettiin otospainoa jaettuna vastaustodennäköisyydellä koko otoksen tasolla. Siten se oli sama jokaiselle otokseen poimitulle henkilölle. Lopulliset painot laskettiin käyttäen yllämainittuja väestöjakaumia. Kalibrointi suoritettiin käyttäen logit-etäisyysfunktiota ja ns. g-painojen vaihtelu rajoitettiin välille [0.6, 2.1]. Lopullisten painojen variaatiokerroin oli 19.4 prosenttia. Painottamiseen käytettiin CALMAR- SAS-makroa (ks. Sautory 1993). Lopulliset painot skaalattiin siten, että keskiarvoksi tuli 1, jolloin ne summautuvat vastaajien lukumääräksi.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Jowell, Roger (City University) & ESS Central Coordinating Team & Ervasti, Heikki (Turun yliopisto): European Social Survey 2008: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-18). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2463

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Erityisehdot

European Social Survey -datatiedosto on lisensoitu CC BY-NC-SA 4.0:lla (https://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0/).

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Koko kansainvälinen ESS Round 4: European Social Survey Round 4 Data -aineisto ja englanninkielinen Suomen aineisto ovat saatavina ESS-sivuilta. Siellä on myös ajankohtaista tietoa aineistojen versioista, päivityksistä ja hälytyksistä, jotka voivat liittyä myös Suomen aineistoon.

Palvelu edellyttää rekisteröitymistä. Aineistot ja aineistonkeruu on dokumentoitu sivuilla yksityiskohtaisesti. Palvelu sisältää mm. erikieliset kyselylomakkeet, metodologian ja kenttätyön kuvaukset sekä haastatteluajankohdan taustatietoja osallistujamaista.

Julkaisut aineistosta Tooltip

Saari, Juho (2010). Hyvinvointivaltio 2010-luvulle. Teoksessa: Tulevaisuuden voittajat - Hyvinvointivaltion mahdollisuudet Suomessa (toim. Juho Saari), 85-135. Helsinki: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. Julkaisu 5/2010.

Saari, Juho (2010). Hyvinvointivaltion rakenne. Teoksessa: Tulevaisuuden voittajat - Hyvinvointivaltion mahdollisuudet Suomessa (toim. Juho Saari), 29-84. Helsinki: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. Julkaisu 5/2010.

Salonen, Anna Sofia (2012). Kristillisen päihdetyön asiakkaat. Teoksessa: Hostikka Henna & Salonen Anna Sofia & Rantala, Heikki: Kristillisen päihdetyön barometri 2011, 34-65. Helsinki: Sininauhaliitto.

Saari, Juho (2012) Onnellisuuspolitiikka. Kohti sosiaalisesti kestävää Suomea. Julkaisuja 1/2012. Helsinki: Kalevi Sorsan säätiö.

Demokratiaindikaattorit 2013. Toim. Borg, Sami. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. URN:ISBN:978-952-259-334-4

Lainesalo, Anna (2016). Suomalaisten 19-30-vuotiaiden nuorten työttömyys ja sen yhteydet hyvinvointiin. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701201053

Herranen, Liinu. 2019. Suomalaisten maahanmuuttoasenteet 2002-2016. Maahanmuuttoasenteiden muutokset sekä asenteisiin yhteydessä olevat tekijät. Itä-Suomen yliopisto.

Karhu, Juha (2020). Rukoilun merkityksestä juutalaisuudessa: Pro gradu -kyselytutkimus Suomen juutalaisten rukoilemiseen liittyvistä käsityksistä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Lähi-idän tutkimuksen pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155200.

Dotti Sani, Giulia M. and Quaranta, Mario (2021): Mapping Changes in Attitudes towards Gays and Lesbians in Europe: An Application of Diffusion Theory. In: European Sociological Review: 1-14. doi:10.1093/esr/jcab032

Mitchell, Jeffrey (2021): Social Trust and Anti-immigrant Attitudes in Europe: A Longitudinal Multi-Level Analysis. In: Frontiers in Sociology 6: 193-203. doi: 10.3389/fsoc.2021.604884

Muringani, Jonathan; Fitjar, Rune D. & Rodriguez-Pose, Andres (2021): Social capital and economic growth in the regions of Europe. In: Environment and Planning A: Economy and Space 53 (6): 1412-1434. doi: 10.1177/0308518X211000059.

Kopyciok, Svenja and Silver, Hilary (2021): Left-Wing Xenophobia in Europe. In: Frontiers in Sociology 6: 1-17. DOI:10.3389/fsoc.2021.666717

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.