Tekijät

• Jowell, Roger (City University. Centre for Comparative Social Surveys)
• ESS Central Coordinating Team
• Ervasti, Heikki (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos)

Asiasanat

arvot, ennakkoluulot, huono-osaisuus, hyvinvointi, ikäryhmät, ikäsyrjintä, ikääntyneet, joukkoviestimet, julkiset palvelut, luottamus, maahanmuutto, nuoret, oikeudenmukaisuus, poliittinen käyttäytyminen, poliittinen osallistuminen, poliittinen toiminta, siirtolaisuus, sosiaalietuudet, sosiaalinen pääoma, sosiaalipalvelut, sosiaaliset ongelmat, sosiaalisuus, syrjintä, tyytyväisyys, työttömyys, uskonnollinen käyttäytyminen, vanhukset, verotus

Sisällön kuvaus

Tutkimus käsitteli useita eri aihealueita, kuten median käyttöä ja sosiaalista luottamusta; kiinnostusta, luottamusta ja osallistumista politiikkaan, poliittista sitoutuneisuutta ja suuntautuneisuutta, tyytyväisyyttä omaan tilanteeseen ja joihinkin erikseen mainittuihin yhteiskunnan palveluihin, koettua hyvinvointia ja ulossulkemista, uskonnollisia mielipiteitä, koettua syrjintää sekä kansallista ja etnistä identiteettiä. Nämä teemat toistuvat ESS-tutkimuskierroksilla.

Vaihtuvien osioiden aiheena olivat hyvinvointi, sosiaaliturva ja ikäsyrjintä. Vastaajaa pyydettiin ottamaan kantaa väittämiin, jotka koskivat muun muassa tuloeroja, lasten auktoriteettien kunnioitusta, naisen asemaa, yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta ja rikollisille annettavia rangaistuksia. Lisäksi pyydettiin arvioimaan työttömien, työkyvyttömien, köyhien ja ulkomailla syntyneiden määrää, eri väestöryhmien keskimääräistä elintasoa, päivähoitomahdollisuuksia ja nuorten mahdollisuuksia löytää ensimmäinen työpaikka.

Sosiaaliturvaan liittyen kysyttiin, mitkä tehtävät kuuluvat valtiolle ja mitkä kunnalle. Lisäksi kysyttiin mielipiteitä sosiaalietuuksien vaikutuksista, sosiaaliturvan järjestämisestä, terveydenhuolto- ja veroviranomaisten tehokkuudesta ja oikeudenmukaisuudesta sekä eläketurvasta.

Ikäryhmiä koskevia mielipiteitä kartoitettiin kysymällä missä iässä ihmisiä pidetään vanhoina, mihin ikäryhmään vastaaja mielestään kuuluu, minkälainen on erilaisten ikäryhmien asema yhteiskunnassa ja onko Suomessa ikäsyrjintää. Edelleen kysyttiin, minkälaisina eri ikäryhmiin kuuluvia ihmisiä pidetään, miten alle 30-vuotiaisiin ja yli 70-vuotiaisiin suhtaudutaan, onko vastaajaa itseään kohdeltu epäoikeudenmukaisesti iän, sukupuolen tai etnisen taustan vuoksi ja onko hänellä alle 30-vuotiaita tai yli 70-vuotiaita ystäviä, perheenjäseniä tai työtovereita.

Itsetäytettävät ns. perävaunulomakkeet sisälsivät vastaajien perusarvoja 21 väitelauseen avulla kartoittavan Schwartzin arvomittarin (Human Values Scale) ja päälomakkeen laatua kontrolloivia testikysymyksiä. Lisäksi esitettiin kysymyksiä sosiaalietuuksien ja -palvelujen käytöstä sekä globalisaatiosta. Haastattelijan täyttämässä lomakkeessa kysyttiin haastattelutilanteen sujumisesta ja haastateltavan asuinalueesta.

Haastateltujen sosiodemografisia taustoja kartoitettiin tutkimuksessa hyvin laajasti. Heiltä tiedusteltiin muun muassa perherakennetta, sukupuolta, ikää, asuinalueen tyyppiä, koulutusta ja ammattia, puolison ja vanhempien taustoja, kuulumista ammattiliittoon, kotitalouden tuloja ja siviilisäätyä.