Tekijät

• Ulkoasiainministeriö

Asiasanat

Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhatjulistus, avustustoiminta, ilmastonmuutokset, kansainvälinen yhteistyö, katastrofiapu, kauppapolitiikka, kehitysmaat, kehityspolitiikka, kehitysyhteistyö, määrärahat, taloudelliset kriisit, tiedonlähteet, vaikuttaminen

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä ja tiedontasoa Suomen kehitysyhteistyöstä, sen tärkeydestä, sisällöstä, päämääristä ja kohdentamisesta. Lisäksi esitettiin kysymyksiä YK:n vuosituhattavoitteista.

Vastaajilta kysyttiin pitävätkö he kehitysyhteistyötä tärkeänä ja jos pitävät niin miksi, ja minne päin maailmaa ja mille aloille kehitysyhteistyötä pitäisi eniten kohdistaa. Heiltä kysyttiin, kuinka hyvin he tuntevat YK:n vuosituhattavoitteita ja mitkä niistä ovat heidän mielestään tärkeimpiä. Lisäksi vastaajat kertoivat mielipiteensä siitä, onko Suomessa saatavilla riittävästi tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista. He kertoivat myös mistä he ovat saaneet tietoa kehityskysymyksistä. Tämän jälkeen vastaajat luettelivat mielestään tärkeimmät kehityspoliittiset päämäärät, sekä kertoivat, millä aloilla Suomella on mielestänne erityistä annettavaa kehitysmaille.

Vastaajat arvioivat kehitysyhteistyön vaikutusta kansainväliseen turvallisuuteen, ja kertoivat, mikä heidän näkemyksensä mukaan on kauppa- ja kehityspolitiikan oikea suhde. Kyselyssä selvitettiin myös vastaajien mielipide Suomen roolista erityisesti kehitysmaista koettelevan ilmastonmuutoksen seurausten huomioimisessa. Lisäksi kysyttiin kenen vastuulla on auttaa kehitysmaita selviämään talouskriisistä. Erilaisia tiedonlähteitä ja tiedon riittävyyttä kartoitettiin kysymällä, minkälaista tietoa kehitysyhteistyöstä kaivattaisiin lisää ja kuinka luotettavana eri tahoilta saatavaa tietoa pidetään. Vastaajia pyydettiin laittamaan tärkeysjärjestykseen viisi kehitysyhteistyön muotoa. He saivat myös arvioida Suomen kehitysavun määrää euroissa vuonna 2008 ja kertoa, mikä olisi Suomelle sopiva kehitysavun prosenttiosuus BKT:sta ja pitäisikö Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa lisätä tai leikata kehitysyhteistyömäärärahoja. Ne vastaajat jotka kannattivat määrärahojen nostamista, kertoivat mielipiteensä myös siitä, miten määrärahojen kasvu tulisi rahoittaa. Kaikilta vastaajilta kysyttiin, onko Suomen kehitysyhteistyö heidän mielestään tehokasta ja tuloksellista.

Seuraavaksi kysyttiin vastaajien mielipiteitä siitä, mikä on kehitysyhteistyön vaikein haaste. Lisäksi kysyttiin vastaajien tyytyväisyyttä Suomen toimintaan erilaisten kriisien ja katastrofien yhteydessä. Heiltä kysyttiin myös, millä tavoin yksityinen ihminen voi auttaa kehitysmaita sekä millaisia näkemyksiä heillä on kehitysavusta ja sen merkityksestä. Lopuksi kysyttiin vielä miten tärkeänä vastaajat pitävät sitä, että Suomen rahoittamissa kehitysyhteistyöhankkeissa näkyy, että apu on nimenomaan Suomesta.

Taustamuuttujia olivat mm. sukupuoli, ikä, ammatti, perheen koko ja asuinlääni.