FSD2484 Nuorisobarometri 2009
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
Tekijät
- Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora)
- Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto
Asiasanat
Internet, aikuisuus, doping, graffitit, harrastukset, kulttuuri, luovuus, nuoret, syrjäytyminen, taide, työ, vapaa-aika
Sisällön kuvaus
Vuoden 2009 Nuorisobarometrin pääteemana on taide ja kulttuuri. Kyselyssä käsiteltiin myös mm. työllisyyteen ja syrjäytymiseen liittyviä kysymyksiä.
Aluksi esitettiin työhön liittyviä väittämiä. Vastaajilta tiedusteltiin mielipiteitä esimerkiksi työttömyyteen, työttömyysturvaan, tilapäiseen työhön ja työelämässä jaksamiseen liittyen. Tämän jälkeen vastaajat kertoivat näkemyksensä siitä, kuinka erilaiset asiat kuten koulutuksen puute, huono seura, päihteet tai yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuus vaikuttavat nuorten syrjäytymiseen. Vastaajille esitettiin myös väitteitä, jotka liittyivät esimerkiksi ihmisten rehellisyyteen, etujen tavoitteluun ja luottamukseen. Lisäksi he kertoivat, mitkä asiat tekevät ihmisestä aikuisen. Vaihtoehtoja olivat muun muassa täysi-ikäisyys, lapset, opintojen päättäminen ja oman identiteetin löytäminen. Nuoret saivat myös arvioida, kuinka samanlaisia heidän vanhempiensa sukupolven arvot ovat omiensa kanssa asioissa kuten taide, uskonto, koulutus ja työnteko.
Seuraavaksi siirryttiin kulttuuriharrastuksia käsittelevään aihepiiriin. Vastaajat kertoivat mitä luetelluista asioista he tekevät. Vaihtoehtoja olivat muun muassa jonkin soittimen soittaminen, laulaminen, piirtäminen, valokuvaaminen, näytteleminen ja tanssiminen. Heiltä kysyttiin myös, kuinka usein he tekevät mainitsemiaan asioita, harrastavatko he niitä enimmäkseen ohjatusti vai omin päin, ryhmässä vai yksin. Lisäksi tiedusteltiin, haluaisivatko vastaajat harrastaa jotain aiemmin luetelluista asioista. Vastaajilta, jotka mainitsivat tekevänsä graffiteja tai tageja kysyttiin, tekevätkö he niitä sallituissa vai kielletyissä paikoissa vai molemmissa. Niiltä vastaajilta, joilla on edes jokin kulttuuriharrastus, kysyttiin, kuinka tärkeitä erilaiset syyt ovat taiteen ja kulttuurin parissa toimimiselle. Vaihtoehtoja olivat esimerkiksi uuden luominen, uusien kavereiden saaminen, ajan kuluttaminen ja perheen painostus. Myös mahdolliset esteet kulttuuriharrastuksen parissa toimimiselle, kuten ajan puute tai harrastuksen kalleus, kartoitettiin. Nuorilta kysyttiin, kokevatko he saaneensa riittävästi kannustusta luovaan toimintaa mm. vanhemmiltaan, kavereiltaan tai opettajilta. He kertoivat myös mielipiteensä erilaisista taiteen merkitystä kuvailevista väittämistä.
Vastaajille esitettiin seuraavaksi väitteitä, jotka liittyivät mm. nuorten harrastusmahdollisuuksien ja kulttuuripalveluiden riittävyyteen ja hintatasoon. He erittelivät myös, kuinka tärkeitä heidän elämänsä ja vapaa-ajanviettonsa kannalta erilaiset asiat kuten oopperaesitykset, museot, teatteri ja nuorisotalojen palvelut ovat. Tämän jälkeen vastaajat pohtivat, onko suomalaisilla aihetta tuntea ylpeyttä esimerkiksi urheilusaavutuksista, suomalaisesta sosiaaliturvasta, muotoilusta ja arkkitehtuurista. Internetin käyttöön liittyen kysyttiin, kuinka paljon vastaajat Internetiä käyttävät ja mitä he Internetissä tekevät (esimerkiksi valokuvien ja musiikin julkaisu, nettisivujen tekeminen, musiikin lataaminen).
Seuraavaksi kartoitettiin vastaajien suhdetta lisäravinteisiin ja dopingaineisiin. Heiltä kysyttiin, ovatko he pyrkineet parantamaan fysiikkaansa lisäravinteiden avulla, ovatko he kokeilleet dopingia ja ovatko he käyttäneet niitä viimeisen kuukauden aikana. Niiltä vastaajilta, jotka kertoivat kokeilleensa tai käyttäneensä dopingaineita, kysyttiin tarkemmin, mitä aineita he olivat kokeilleet. Myös syitä kokeiluille sekä mielipiteitä dopingaineiden riskeistä selvitettiin.
Nuoret kertoivat kyselyssä myös onko heillä tatuointeja ja lävistyksiä, sekä mitä mieltä he ovat tatuoinnin ottamisesta ja sen merkityksestä. Lopuksi kysyttiin, kuinka paljon vastaajat voivat toteuttaa luovuuttaan erilaisissa paikoissa kuten koulussa ja työssä sekä tiedusteltiin näkemystä siitä, miten nuorten luovuutta voisi parhaiten tukea.
Taustamuuttujina olivat esimerkiksi ikä, sukupuoli, äidinkieli, perhemuoto, suoritetut tutkinnot sekä oma pääasiallinen toiminta.
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.