Aineiston nimi

Nuorisobarometri 2009

Aineistonumero

FSD2484

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2484
https://doi.org/10.60686/t-fsd2484

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora)
• Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto

Sisällön kuvaus

Vuoden 2009 Nuorisobarometrin pääteemana on taide ja kulttuuri. Kyselyssä käsiteltiin myös mm. työllisyyteen ja syrjäytymiseen liittyviä kysymyksiä.

Aluksi esitettiin työhön liittyviä väittämiä. Vastaajilta tiedusteltiin mielipiteitä esimerkiksi työttömyyteen, työttömyysturvaan, tilapäiseen työhön ja työelämässä jaksamiseen liittyen. Tämän jälkeen vastaajat kertoivat näkemyksensä siitä, kuinka erilaiset asiat kuten koulutuksen puute, huono seura, päihteet tai yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuus vaikuttavat nuorten syrjäytymiseen. Vastaajille esitettiin myös väitteitä, jotka liittyivät esimerkiksi ihmisten rehellisyyteen, etujen tavoitteluun ja luottamukseen. Lisäksi he kertoivat, mitkä asiat tekevät ihmisestä aikuisen. Vaihtoehtoja olivat muun muassa täysi-ikäisyys, lapset, opintojen päättäminen ja oman identiteetin löytäminen. Nuoret saivat myös arvioida, kuinka samanlaisia heidän vanhempiensa sukupolven arvot ovat omiensa kanssa asioissa kuten taide, uskonto, koulutus ja työnteko.

Seuraavaksi siirryttiin kulttuuriharrastuksia käsittelevään aihepiiriin. Vastaajat kertoivat mitä luetelluista asioista he tekevät. Vaihtoehtoja olivat muun muassa jonkin soittimen soittaminen, laulaminen, piirtäminen, valokuvaaminen, näytteleminen ja tanssiminen. Heiltä kysyttiin myös, kuinka usein he tekevät mainitsemiaan asioita, harrastavatko he niitä enimmäkseen ohjatusti vai omin päin, ryhmässä vai yksin. Lisäksi tiedusteltiin, haluaisivatko vastaajat harrastaa jotain aiemmin luetelluista asioista. Vastaajilta, jotka mainitsivat tekevänsä graffiteja tai tageja kysyttiin, tekevätkö he niitä sallituissa vai kielletyissä paikoissa vai molemmissa. Niiltä vastaajilta, joilla on edes jokin kulttuuriharrastus, kysyttiin, kuinka tärkeitä erilaiset syyt ovat taiteen ja kulttuurin parissa toimimiselle. Vaihtoehtoja olivat esimerkiksi uuden luominen, uusien kavereiden saaminen, ajan kuluttaminen ja perheen painostus. Myös mahdolliset esteet kulttuuriharrastuksen parissa toimimiselle, kuten ajan puute tai harrastuksen kalleus, kartoitettiin. Nuorilta kysyttiin, kokevatko he saaneensa riittävästi kannustusta luovaan toimintaa mm. vanhemmiltaan, kavereiltaan tai opettajilta. He kertoivat myös mielipiteensä erilaisista taiteen merkitystä kuvailevista väittämistä.

Vastaajille esitettiin seuraavaksi väitteitä, jotka liittyivät mm. nuorten harrastusmahdollisuuksien ja kulttuuripalveluiden riittävyyteen ja hintatasoon. He erittelivät myös, kuinka tärkeitä heidän elämänsä ja vapaa-ajanviettonsa kannalta erilaiset asiat kuten oopperaesitykset, museot, teatteri ja nuorisotalojen palvelut ovat. Tämän jälkeen vastaajat pohtivat, onko suomalaisilla aihetta tuntea ylpeyttä esimerkiksi urheilusaavutuksista, suomalaisesta sosiaaliturvasta, muotoilusta ja arkkitehtuurista. Internetin käyttöön liittyen kysyttiin, kuinka paljon vastaajat Internetiä käyttävät ja mitä he Internetissä tekevät (esimerkiksi valokuvien ja musiikin julkaisu, nettisivujen tekeminen, musiikin lataaminen).

Seuraavaksi kartoitettiin vastaajien suhdetta lisäravinteisiin ja dopingaineisiin. Heiltä kysyttiin, ovatko he pyrkineet parantamaan fysiikkaansa lisäravinteiden avulla, ovatko he kokeilleet dopingia ja ovatko he käyttäneet niitä viimeisen kuukauden aikana. Niiltä vastaajilta, jotka kertoivat kokeilleensa tai käyttäneensä dopingaineita, kysyttiin tarkemmin, mitä aineita he olivat kokeilleet. Myös syitä kokeiluille sekä mielipiteitä dopingaineiden riskeistä selvitettiin.

Nuoret kertoivat kyselyssä myös onko heillä tatuointeja ja lävistyksiä, sekä mitä mieltä he ovat tatuoinnin ottamisesta ja sen merkityksestä. Lopuksi kysyttiin, kuinka paljon vastaajat voivat toteuttaa luovuuttaan erilaisissa paikoissa kuten koulussa ja työssä sekä tiedusteltiin näkemystä siitä, miten nuorten luovuutta voisi parhaiten tukea.

Taustamuuttujina olivat esimerkiksi ikä, sukupuoli, äidinkieli, perhemuoto, suoritetut tutkinnot sekä oma pääasiallinen toiminta.

Asiasanat

Internet; aikuisuus; doping; graffitit; harrastukset; kulttuuri; luovuus; nuoret; syrjäytyminen; taide; työ; vapaa-aika

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Humanistiset tieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Nuoret (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Kulttuuritoiminta ja -osallistuminen, mielipiteet kulttuurista (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Nuorisobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Innolink Research Oy

Tuottajat

• Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora)
• Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto

Ajallinen kattavuus

2009

Aineistonkeruun ajankohta

2009-04 – 2009-05

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 29-vuotiaat suomalaiset (poislukien ahvenanmaalaiset)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyys- ja ei-todennäköisyysotannan yhdistelmä

Ositettu otanta ja kiintiöpoiminta. Perusjoukko jaettiin ositteisiin iän, sukupuolen, äidinkielen ja asuinpaikan mukaan. Väestörekisteristä poimittiin otos kustakin ositteesta satunnaisotannalla. Otoksen koko oli yhteensä 9500. Otokseen kuuluville henkilöille etsittiin puhelinnumerot. Puhelinnumero löytyi 5149 henkilölle. Tämä joukko haastateltiin kiintiöidysti siten, että vastauksia saatiin ennalta määrätty 1900 kpl. Vastaukset kerättiin tasapainoisesti iän, sukupuolen, äidinkielen ja asuinpaikan mukaan. Tutkimuksessa haastateltiin kaikkiaan 1900 nuorta, joista 1799:n äidinkieli oli suomi, 97:n ruotsi ja 4:n joku muu.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

308 muuttujaa ja 1900 havaintoa.

Datan versio

2.0

Katso myös

FSD2501 Nuorisobarometri 2009: 50-55-vuotiaiden vertailuaineisto

Aineiston käytössä huomioitavaa

Muuttujaryhmästä bv9_x puuttuu kysymyslomakkeen kohta "Mikä on äitisi koulutustaso: Ei äitiä".

Muuttujaryhmään q6d liittyvä esiteksti "Kysytään, jos vastasi 'ei' kysymykseen q6c" on virheellinen (arkistoijan huom.).

Kaikista 15-29-vuotiaista suomalaisista noin 5 prosentin äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Äidinkieltä kysyttäessä vain neljä ilmoitti äidinkielekseen muun kuin suomen tai ruotsin. Käytännössä perusjoukon muodostavat siis suomen- ja ruotsinkieliset nuoret, sillä haastattelukieli karsi muut pois.

Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä pudotettu kysymystä T3 (kotikunta) koskeva muuttuja ja siihen lisätty taustamuuttujiksi suuralue ja tilastollinen kuntaryhmitys.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) & Nuorisotutkimusseura: Nuorisobarometri 2009 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2015-08-28). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2484

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Myllyniemi, Sami (2009). Taidekohtia. Nuorisobarometri 2009. Helsinki : Opetusministeriö. Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora), julkaisuja; 41 & Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja; 97.

Julkaisut aineistosta

Myllyniemi, Sami (2009). Taidekohtia. Nuorisobarometri 2009. Helsinki: Opetusministeriö. Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora), julkaisuja; 41 & Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura, julkaisuja; 97.

Kuussaari, Kristiina & Pietikäinen, Minna & Puhakka, Tiina (2010). Nuoret ja aikuiset tilastojen ja kyselytutkimusten valossa. Teoksessa Ohipuhuttu nuoruus? Nuorten elinolot -vuosikirja (toim. Anu-Hanna Anttila, Kristiina Kuussaari & Tiina Puhakka), 16-58. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto. Nuorisotutkimusseura, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL & Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora.

Lampinen, Kristiina (2013). Uuskonservatiivit? 2000-luvun suomalaisnuorten konservatiiviset ja yksilöä vastuullistavat kovat asenteet ja asennemuutos nuorisobarometrien valossa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Sosiologian pro gradu -tutkielma. URN:NBN:fi:jyu-201401261143