Tekijät

• Kunelius, Risto (Tampereen yliopisto. Viestintätieteiden yksikkö)
• Noppari, Elina (Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos)
• Reunanen, Esa (Tampereen yliopisto. Tiedotusopin laitos)

Asiasanat

ammattiyhdistysliike, elinkeinoelämä, hallinto, journalismi, kansalaisjärjestöt, luottamus, media, oikeustoimi, politiikka, päätöksenteko, tutkijat, vaikutusvalta, valta, viestimet, yhteiskunta

Sisällön kuvaus

Suomalaisen päätöksentekojärjestelmän edustajille osoitettu kysely selvittää median ja poliittisen päätöksenteon suhdetta. Kiinnostuksenkohteina oli suomalaisen yhteiskunnan vallankäyttö, median seuraaminen, päätöksentekijöiden ja toimittajien yhteistyö, median vaikutus päätöksentekoon, journalismi ja poliittinen julkisuus.

Aineisto kuuluu 'Media vallankäyttäjänä ja vallankäytön välineenä' -tutkimushankkeeseen. Vastaukset on kerätty toimijoilta seitsemältä eri toimintasektorilta: politiikasta, hallinnosta, poliisi- ja oikeustoimesta, elinkeinoelämästä, ammattiyhdistysliikkeestä, tutkimuksesta ja koulutuksesta sekä kansalais- ja kulttuuritoiminnasta.

Aluksi vastaajilta kysyttiin asemaa, sukupuolta ja ikäryhmää. Seuraavaksi selvitettiin vastaajan näkemystä vallasta suomalaisessa yhteiskunnassa esittämällä väittämiä, joihin vastaajat ottivat kantaa viisiportaisella asteikolla. Seuraavaksi vastaajat arvioivat, missä määrin heidän oma vaikutusvaltansa perustui mm. viralliseen asemaan, organisaation taloudellisiin resursseihin, asiantuntemukseen, suhteisiin ja medianäkyvyyteen. Vastaajat arvioivat erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden, kuten ammattiyhdistysten, eduskunnan, Euroopan unionin, poliisin ja kansalaisjärjestöjen vaikutusvallan kehitystä viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana.

Vastaajien median käyttöä selvitettiin kysymällä, kuinka usein he seurasivat erilaisia viestimiä. Lisäksi vastaajilta kysyttiin mm. oliko yhteistyö toimittajien kanssa lisääntynyt, saivatko he toimittajilta tietoa ja oliko heillä luottamuksellisia keskusteluja toimittajien kanssa siitä, kuinka johonkin vireillä olevaan asiaan tulisi suhtautua. Vastaajat arvioivat, kuinka usein he esiintyivät erilaisissa medioissa. Seuraavaksi siirryttiin selvittämään vastaajien ulkoista viestintää ja mediastrategioita. Vastaajilta kysyttiin mm. saivatko he haluamansa näkökulmat hyvin journalistiseen julkisuuteen, vaikutettiinko heidän organisaatiossaan suorien päättäjäkontaktien vai median avulla, kokivatko he viihteellisessä julkisuudessa esiintymisen hyödyllisenä ja välttivätkö tavoitteiden tai mielipiteiden julkaisua keskeneräisissä asioissa.

Median vaikutusta omaan ja muiden päätöksentekoon selvitettiin pyytämällä vastaajia ottamaan kantaa tätä koskeviin väittämiin. Lopuksi selvitettiin vastaajien näkemyksiä journalismista ja poliittisesta julkisuudesta. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi, kokivatko he asiajournalismin viihteellistyvän, katsoivatko journalismin välttelevän vallanpitäjille epämieluisia kysymyksiä ja virittikö journalismi monipuolista julkista keskustelua. Lopuksi kysyttiin heijastiko journalismi eniten kansalaisten, päättäjien vai journalistien käsityksiä ja arvoja.

Taustamuuttujina olivat ikäryhmä, vastaajan toimintasektori, asema ja sukupuoli.