Aineiston nimi

Nuorisobarometri kevät 1998

Aineistonumero

FSD2526

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2526
https://doi.org/10.60686/t-fsd2526

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora)
• Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto

Sisällön kuvaus

Kevään 1998 nuorisobarometrin pääteemoja olivat koulutus, työelämän muutokset, julkisen talouden säästöt ja syrjäytyminen. Vastaajilta kysyttiin myös muun muassa työttömyydestä, sosiaaliturvasta ja tulevaisuudensuunnitelmista.

Ensiksi kerättiin taustatietoja vastaajien tilanteista esittämällä kysymyksiä heidän koulutustasostaan. Kysyttiin, opiskeleeko vastaaja tällä hetkellä ja onko vastaaja suorittanut jonkin tutkinnon. Tutkinnon suorittaneilta tiedusteltiin, millaiset valmiudet perusasteen jälkeinen koulutus vastaajan kokemuksen mukaan antaa nuorille selviytyä elämässä eteenpäin. Lisäksi kysyttiin kaikilta vastaajilta, mikä kuvaa parhaiten heidän tämänhetkistä pääasiallista tilannettaan. Töissäkäyviltä kysyttiin lisää työsuhteen kestosta ja laadusta, ja työttömiltä kysyttiin, kuinka kauan nämä ovat olleet työttöminä. Lisäksi kysyttiin työttömiltä, mikä on näiden mielestä tärkein tekijä, joka estää työn saamista heidän kohdallaan.

Seuraavaksi kartoitettiin kaikkien vastaajien käsityksiä peruskoulusta. Kysyttiin, millaisen arvosanan neljästä kymmeneen he antaisivat peruskoululle omien kokemustensa perusteella. Vastaajat saivat myös kertoa, millaiset valmiudet peruskoulu antaa nuorille eri alueilla (esimerkiksi yleissivistys, valmiudet työelämään ja valmiudet yhteiskunnalliseen toimintaan). Kysyttiin, mikä vastaajan mielestä on tärkein asia, johon peruskoulu antaa valmiuksia.

Seuraavat kysymykset koskivat työelämää ja työllistymistä. Vastaajille esitettiin väitteitä ja kysyttiin, ovatko nämä väitteistä samaa vai eri mieltä. Väitteitä olivat muiden muassa "koulutus parantaa olennaisesti työnsaantimahdollisuuksia", "Suomessa työttömyyttä on liioiteltu eli kyllä jokaiselle tekevälle työtä löytyy" ja "työllisyystilanteen parantamiseksi olen valmis tinkimään omasta elintasostani". Väittämät koskivat myös sitä, millaisiksi vastaajat arvioivat oman työllisyystilanteensa seuraavan viiden vuoden aikana. Kysyttiin, miten todennäköisenä nuoret pitävät sitä, että joutuvat työurallaan vaihtamaan kokonaan ammattia. Samassa yhteydessä tiedusteltiin kansalaispalkasta. Kysyttiin nuorilta, mikä heidän mielestään on vähimmäissumma, jolla tulee kuukauden toimeen. Kartoitettiin myös vastaajien mielipiteitä siitä, mikä on tärkein asia töissä olossa (esimerkiksi palkan määrä, työn sisältö tai työn kautta syntyvät ihmissuhteet).

Seuraavaksi kysyttiin julkisten menojen leikkaamisesta. Kysyttiin, minkä verran vastaajien mielestä Suomen kansantalouden kehityksen heikentyessä olisi leikattava esimerkiksi terveydenhuollosta, työttömyysturvasta, maataloustuesta ja lapsiperheiden tuesta (paljon, jonkin verran, vähän vai ei lainkaan).

Selvitettiin myös nuorten käsityksiä syrjäytymisestä. Kysyttiin puolelta vastaajista, miten paljon erilaiset asiat liittyvät syrjäytymiseen. Asioita olivat muiden muassa koulutuksen puute, ystävien puute, huonot elämäntavat ja oma laiskuus tai välinpitämättömyys.

Lopuksi kartoitettiin vastaajien tyytyväisyyttä elämäntilanteeseensa. Kysyttiin, kuinka tyytyväisiä nuoret ovat tällä hetkellä omaan taloudelliseen tilanteeseensa asteikolla neljästä kymmeneen. Lisäksi kysyttiin, kuinka tyytyväisiä he ovat elämäänsä kaiken kaikkiaan samalla tavalla arvioituna.

Taustamuuttujia tutkimuksessa olivat mm. vastaajan ikä, sukupuoli, lääni, kunta ja pääasiallinen toiminta.

Asiasanat

asenteet; julkinen talous; koulutus; nuoret; peruskoulu; sosiaaliturva; syrjäytyminen; tulevaisuudenodotukset; tyytyväisyys; työelämä; työllistyminen; valmiudet

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Talouspolitiikka, julkiset menot ja tulot (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työllisyys ja työllistyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Esi- ja peruskoulu (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Nuorisobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Tuottajat

• Nuorisoasiain neuvottelukunta
• Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto

Ajallinen kattavuus

1998

Aineistonkeruun ajankohta

1998-03-16 – 1998-03-27

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 29-vuotiaat suomenkieliset suomalaiset (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Kevään 1998 nuorisobarometrin haastattelut toteutti Tilastokeskus työvoimatutkimuksensa yhteydessä. Työvoimatutkimuksen otos poimitaan ositetulla satunnaisotannalla väestön keskusrekisteriin perustuvasta Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa. Tutkimus on paneelitutkimus, jossa samaa henkilöä haastatellaan viisi kertaa. Haastattelut tehdään kolmen kuukauden välein, paitsi neljäs haastattelu, joka tehdään kuuden kuukauden kuluttua kolmannesta haastattelusta. Ensimmäisen ja viimeisen haastattelun väli on 15 kuukautta. Joka kuukauden otokseen kuuluu noin 12 000 henkilöä, keskimäärin noin joka 300. henkilö perusjoukosta. Otos koostuu viidestä rotaatioryhmästä, jotka ovat tulleet tutkimukseen mukaan eri kuukausina. Kevään 1998 nuorisobarometriin poimittiin 1462 suomenkielistä nuorta useammasta rotaatioryhmästä ottamalla mukaan kaikki 15 - 29-vuotiaat. Ylipeiton jälkeen tutkimuksen netto-otokseksi jäi 1453 henkilöä. Haastatteluja saatiin kaikkiaan 1288 ja kadoksi jäi siten 165 henkilöä (11,4 %). Haastattelun keskimääräinen kesto oli 12 minuuttia.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

88,6

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Datasta puuttuu avokysymys 16A.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) & Nuorisotutkimusseura: Nuorisobarometri kevät 1998 [data]. Dataversio 2.0 (2018-07-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd2526; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2526

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Tilastokeskuksen sivuilta löytyvä laatuseloste sisältää tietoja työvoimatutkimuksen otannasta ja keruutavasta.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Laatuseloste: Työvoimatutkimus (2010) [verkkodokumentti]. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/tyti/2010/04/tyti_2010_04_2010-05-25_laa_001_fi.html [viitattu 28.6.2010].

Julkaisut aineistosta

Saarela, Pekka (1998). Nuorisobarometri 1/1998. Selvitys 15 - 29-vuotiaiden suomalaisten nuorten koulutukseen, työhön, työelämän muutoksiin ja julkisen talouden säästöihin sekä syrjäytymiseen liittyvistä käsityksistä. Helsinki: Opetusministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora). Nuoran julkaisuja; 7