Tekijät

• Oinas, Tomi (Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos)
• Jokivuori, Pertti (Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos)
• Ilmonen, Kaj (Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos)

Asiasanat

ajankäyttö, ammattiyhdistykset, henkilöstö, johtaminen, liukuva työaika, luottamus, organisaatiot, sosiaalinen pääoma, työ, työaika, työilmapiiri, ylityö

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa tarkasteltiin työaikapankkijärjestelmän käyttöä työorganisaatioissa. Työaikapankin avulla työntekijä voi sovittaa yhteen työ- ja vapaa-aikaansa yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti muun muassa lainaamalla tai säästämällä työaikaa sekä ansaittuja vapaita. Kysymysten aihepiirejä olivat vastaajan työtehtävä ja työorganisaatio, työajat, työpaikan työilmapiiri, luottamus, organisaation johto ja johtaminen sekä ammattiyhdistystoiminta.

Työtehtävät ja työorganisaatio -aihepiiriin liittyen kysyttiin muun muassa vastaajan sijoittumista organisaation henkilöstöryhmissä ja työtehtävissä, työsuhteen laatua ja ominaisuuksia sekä palkkaukseen, provisioihin ja bonuksiin liittyviä asioita. Lisäksi selvitettiin työntekijän suhtautumista työhönsä, osaamisensa riittävyyteen, työorganisaatioonsa ja työyhteisöönsä erilaisin työhyvinvointia, työtyytyväisyyttä ja työilmapiiriä kartoittavin väittämin. Tässä aihepiirissä määritettiin myös vastaajien mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä liittyviin päätöksiin ja kysyttiin erilaisten tekijöiden, kuten ansiotason, työn mielenkiintoisuuden sekä hyvien työtoverien ja suhteiden tärkeyttä vastaajien mielestä.

Yleisesti työajoista kysyttiin muun muassa vastaajan työaikamuotoa, työtuntien ja ylitöiden määrää sekä organisaation työaikajärjestelyitä, kuten onko vastaajan työpaikalla käytössä työaikakirjanpitoa. Edelleen kysyttiin työmääriä kotona, iltaisin ja viikonloppuisin ilman työnantajan määräystä sekä määritettiin miten olennaisia työtehtävien vaatimukset, työnantajan määräykset, oma innostus tai pyrkimykset uralla etenemiseen olivat tehtyjen työtuntien määrää ajatellen. Työaikoihin liittyvistä kysymyksistä osa koski työaikapankkia, josta haluttiin tietää, kuinka kauan vastaaja on käyttänyt kyseistä järjestelmää, mitkä ovat työaikatilin plus- ja miinus-tuntien enimmäismäärät, vastaajan säästössä olevien tai lainattujen tuntien ja vapaiden määrä sekä niin kutsutun tasoittumisjakson pituus eli millä aikavälillä säästettyjen tai etukäteen käytettyjen tuntien tulee tasoittua nollaan. Lisäksi kysyttiin vastaajien tyytyväisyyttä tai tyytymättömyyttä työaikapankkiin ja yleisiin työaikajärjestelyihin sekä tämän mahdollisuuksia vaikuttaa työaikoihinsa.

Työpaikan ilmapiiriä arvioitiin kysymyksillä organisaation kulttuurista, erilaisten ristiriitojen ja häiritsevän kilpailuhengen esiintymismäärästä sekä siitä, miten hyvissä ajoin vastaajan työtä koskevista muutoksista yleensä tiedotetaan. Vastaajaa myös pyydettiin arvioimaan työtään ajankäyttöön liittyvien väittämien avulla sekä työpaikkansa työilmapiiriä valitsemalla ääripäitä kuvaavien sanojen, kuten kannustava ja latistava, väliltä.

Luottamukseen liittyen vastaajille esitettiin arvioitavaksi väittämiä organisaation johdon, esimiesten, luottamushenkilöiden ja henkilöstön toiminnan sekä vuorovaikutuksen laadusta. Myös organisaation johtoa ja johtamista arvioitiin väittämillä. Näissä määritettiin yksikön johdon ja vastaajan lähimmän esimiehen luotettavuutta sekä pätevyyttä yksikön talouden ja henkilöstöasioiden hoitoon.

Lopuksi kysyttiin vastaajan ammattiyhdistystaustasta. Kysymyksissä haluttiin tietää, mihin ammattiliittoon vastaaja kuuluu ja kuinka kauan hän on ollut liiton jäsenenä. Lisäksi kysyttiin, onko vastaajalla luottamustehtäviä ja pyydettiin arviota työnantajan ja oman henkilöstöryhmän paikallisen ammattiosaston keksinäisistä yhteistoimintasuhteista.

Taustamuuttujia tutkimuksessa olivat vastaajan yritys/organisaatio, sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, puolison työmarkkina-asema, kotitalouden muoto, ammattikoulutus ja henkilökohtaiset palkkatulot.