Aineiston nimi

Monikkoperheiden hyvinvointitutkimus 2009

Aineistonumero

FSD2548

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2548
https://doi.org/10.60686/t-fsd2548

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Hyväluoma, Johanna (Jyväskylän yliopisto. Perhetutkimuskeskus)
• Jokinen, Kimmo (Jyväskylän yliopisto. Perhetutkimuskeskus)
• Malinen, Kaisa (Jyväskylän yliopisto. Perhetutkimuskeskus)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten monikkoperheiden hyvinvointia ja taloudellista selviytymistä. Monikkoperheet ovat lapsiperheitä, joissa on yhdet tai useammat monikkolapset (kaksoset, kolmoset...). Kysymykset jakautuivat seuraaviin aihepiireihin: perherakenne ja sen muutokset, työ ja perhe, toimeentulo, parisuhde, vanhemmuus ja perheen arki, arjessa jaksaminen sekä tukiverkostot ja perhepalvelut.

Perherakenteeseen ja sen muutoksiin liittyen kysyttiin, keitä perheessä asuu, milloin vastaaja on muuttanut yhteen puolisonsa kanssa, onko vastaaja perheen monikkolasten biologinen vanhempi ja ovatko biologiset vanhemmat eronneet. Lisäksi vastaajia pyydettiin listaamaan kaikkien perheessä asuvien lasten perustiedot (sukupuoli, syntymäaika, onko kyseessä monikkolapsi/identtinen monikkolapsi, syntymäpaino) ja pohtimaan erilaisten väitteiden sopivuutta kunkin lapsen kohdalla. Väitteet liittyivät muun muassa lapsen nukkumiseen, liikkumiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Seuraavaksi kysyttiin, monennellako raskausviikolla monikkolapset ovat syntyneet ja onko perhe kohdannut joitakin elämänmuutoksia, kuten lapsen muuton pois kotoa tai perheenjäsenen vakavan sairastumisen.

Työ ja perhe -kohdassa tiedusteltiin vastaajan työsuhteen laatua, työaikamuotoa, henkilöstöryhmää sekä monikkolasten syntymään liittyneen poissaolon pituutta. Lisäksi kahdessa kysymyksessä esitettiin väitteitä vastaajan työhyvinvointiin sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyen. Lopuksi selvitettiin minkälaiset yhteiskunta- ja perhepoliittiset asiat helpottaisivat tai olisivat helpottaneet työn ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Toimeentuloaiheisissa kysymyksissä kartoitettiin perheiden erilaisia tuloja ja luottoja; kysyttiin esimerkiksi omien sekä puolison palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulojen sekä eläkkeiden suuruuksia. Vastaavasti kysyttiin esimerkiksi asuntolainojen ja kulutusluottojen suuruuksia. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten helppoa tai hankalaa menojen kattaminen tuloilla on, minkälaisiin asioihin perheellä on/olisi varaa ja kuinka paljon perheelle jää ylimääräistä rahaa välttämättömien menojen jälkeen kuukausittain. Tässä aihepiirissä kysyttiin myös minkälaisia lisäkuluja monikkoudesta aiheutuu ja onko taloudellinen tilanne pakottanut perheen jonkinlaisiin ratkaisuihin.

Parisuhde-aihepiirissä pyydettiin arvioimaan monikkolasten vaikutusta parisuhteeseen ja kertomaan minkälaiset asiat kuormittavat tai vahvistavat omaa parisuhdetta. Lisäksi selvitettiin syitä parisuhteen erimielisyyksille ja esitettiin parisuhdetta kuvaavia kysymyksiä. Lopuksi kysyttiin vastaajan kokonaistyytyväisyyttä parisuhteeseensa.

Vanhemmuuteen ja perheen arkeen liittyen vastaajille esitettiin väittämiä vanhemmuuden kokemuksista sekä vastaajan ja puolison yhteistoiminnasta vanhemmuudessa. Avokysymyksin selvitettiin, mitkä ovat monikkovanhemmuuden parhaita ja haastavimpia asioita sekä miten monikkoperheen arjen nähtäisiin eroavan yksittäin syntyneitä lapsia sisältävästä lapsiperheestä. Lisäksi kysyttiin kotitöiden työnjaosta.

Arjessa jaksaminen -osiossa vastaajilta kysyttiin, kuinka usein he kokevat tuntemuksia, kuten surullisuus, onnellisuus tai aggressiivisuus. Lisäksi arvioitiin stressin määrää, yhteyksiä ja vaikutuksia eri elämänalueisiin. Tässä osiossa kysyttiin myös, mikä monikkolasten ikävaihe on ollut tähän mennessä antoisin ja mikä haastavin. Avokysymyksessä pyydettiin arvioimaan perheen voimavaroja.

Tukiverkostot ja perhepalvelut -osio selvitti, minkälaisia verkostoja vastaajilla on käytettävissään esimerkiksi henkilökohtaisista asioista ja ongelmista keskusteluun tai käytännön avun saamiseen. Lisäksi haluttiin tietää, millaisissa asioissa äitiys- ja lastenneuvolasta on haettu apua sekä millaista tukea on tarvittu eniten monikkolasten kussakin ikävaiheessa. Osioon kuuluivat myös kysymykset monikkolasten hoitopaikka- ja koulujärjestelyistä. Lopuksi pyydettiin arviota sosiaalisen verkoston ja yhteiskunnan tuesta kokonaisuutena sekä annettiin mahdollisuus vapaille kommenteille.

Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat vastaajan sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutus, pääasiallinen toiminta, asuinpaikka, asumismuoto sekä tyytyväisyys asunnon kokoon, varusteisiin ja kustannuksiin.

Asiasanat

arki; hyvinvointi; kaksoset; kolmoset; lapsiperheet; monikkoperheet; parisuhde; perhe-elämä; perhepolitiikka; sosiaalinen tuki; taloudenhoito; toimeentulo; tukipalvelut; työ; vanhemmuus

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalipolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tietoykkönen Oy

Tuottajat

• Suomen Monikkoperheet ry
• Raha-automaattiyhdistys
• Alli Paasikiven säätiö

Ajallinen kattavuus

2009

Aineistonkeruun ajankohta

2009-09 – 2009-10

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perhe

Perusjoukko/otos

Suomessa asuvat alle 18-vuotiaiden elossa olevien monikkolasten äidit sekä näiden puolisot/asuinkumppanit (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

2500 henkilön otosjoukko poimittiin 7/2009 Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä yksinkertaisella satunnaisotannalla. Otos koostui poimintahetkellä alle 18-vuotiaiden monikkolasten äideistä. Poimintaehtoina olivat, että monikkolapset ovat elossa, he asuvat äidin kanssa samassa taloudessa ja että ketään lapsista ei ole annettu ottolapseksi. Lisäksi otantaan sisällytettiin poimittujen äitien kanssa asuvat mahdolliset puolisot/asuinkumppanit. Puolisoiden otos poimittiin äitien asuinkumppaneista.

Henkilöitä lähestyttiin 9/2009 postitse henkilökohtaisilla kutsuilla osallistua Internet-kyselyyn. Kaksi viikkoa myöhemmin ei-vastanneille lähetettiin postitse vastaavanlainen kirje muistutuksineen. Kyselyyn vastaaminen tapahtui Suomen Monikkoperheet ry:n Internet-sivuilla olevan linkin kautta. Kyselyyn kirjautumiseen tarvittavat tunnukset vastaajat saivat postitettujen, suljettujen kirjeiden yhteydessä. Saman perheen äidit ja puolisot voitiin kohdistaa toisiinsa tunnusten perusteella. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1572 vanhempaa: 1133 äitiä ja 439 puolisoa.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

47

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Hyväluoma, Johanna (Jyväskylän yliopisto) & Jokinen, Kimmo (Jyväskylän yliopisto) & Malinen, Kaisa (Jyväskylän yliopisto): Monikkoperheiden hyvinvointitutkimus 2009 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2548

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Erityisehdot

Jatkokäyttäjien pitää tiedottaa Suomen Monikkoperheet ry:lle (toimisto@monikkoperheet.fi) opinnäytteistä ja julkaisuista, joissa ovat hyödyntäneet aineistoa.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Hyväluoma, Johanna (2010). Moninkertaisia onnenhetkiä ja arjen haasteita. Monikkoperheiden vanhempien kokemuksia perheen hyvinvoinnista. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Tutkimusraportti.

Julkaisut aineistosta

Hyväluoma, Johanna (2010). Moninkertaisia onnenhetkiä ja arjen haasteita. Monikkoperheiden vanhempien kokemuksia perheen hyvinvoinnista. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Tutkimusraportti.

Hyväluoma, Johanna (2010). Vanhemmuuden haasteet ja mahdollisuudet monikkoperheissä. Yhteiskuntapolitiikka 75 (2010):4, 422-430.

Ronimus, Heli (2013). Monikkoperheiden toimeentulo: tutkimus monikkolasten iän vaikutuksesta perheiden taloudelliseen tilanteeseen. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma.