FSD2555 Perhe, vanhemmuus ja lasten syrjäytymisriskit 2002
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
Tekijät
- Forssén, Katja (Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos)
- Tähtinen, Juhani (Turun yliopisto. Kasvatustieteiden laitos)
- Broberg, Mari (Turun yliopisto. Kasvatustieteiden laitos)
- Hakovirta, Mia (Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos)
Asiasanat
kasvatus, lapset (perheenjäsenet), lapsiperheet, lapsiperheiden sisäiset ja ulkoiset voimavarat, lasten hyvinvointi, perheet, perhesuhteet, uusperheet, vanhemmuus, yksinhuoltajaperheet
Sisällön kuvaus
Aineisto on vuonna 2002 Suomen Akatemian SYREENI-tutkimusohjelman (Syrjäytyminen, eriarvoisuus ja etniset suhteet Suomessa, 2001-2003) projektin (nro 51057) "Origins of Exclusion in Early Childhood" yhteydessä postikyselynä kerätty aineisto, jossa kartoitettiin perheen ulkoisia ja sisäisiä voimavaroja. Kyselylomake sisälsi myös kysymyssarjoja, jotka oli tarkoitettu vain osalle vastaajista, esimerkiksi työssäkäyville tai työttömille. Lomake muodostui seuraavista osista: perherakenne, asuminen, koulutus ja työmarkkina-asema, työhön, työttömyyteen tai kotiäitiyteen liittyvät kysymykset, perheen toimeentulo, perheen arki ja arvot, perheen vuorovaikutus, vanhemmuus ja lasten kasvatus, lapsen arki, lasten hyvinvointi, yhteiskunnalliset palvelut sekä yksinhuoltajille ja uusperheille suunnatut kysymykset.
Perherakennetta kartoitettiin kysymällä talouden kokoa sekä tietoja kotona asuvista lapsista. Asumista käsiteltiin kysymällä asuinpaikkakuntaa kuvaavia tietoja, asunnon tyyppiä ja asumismuotoa. Lisäksi kysyttiin asunnon koko ja huoneiden lukumäärä. Esitettiin myös joitakin asumista ja asumisympäristöä kuvaavia väittämiä.
Työssä oleville esitettiin kysymyksiä työsuhteen luonteesta ja kestosta, työn jatkuvuudesta, yksitoikkoisuudesta sekä henkisestä ja ruumiillisesta rasittavuudesta. Lisäksi kysyttiin nykyisen työsuhteen kesto, työaika ja ylitöiden määrä viikossa. Haluttiin myös tietää tekeekö vastaaja normaalin työnsä lisäksi muuta palkkatyötä ja onko vastaaja lyhentänyt työaikaansa tai tekeekö hän lyhennettyä työviikkoa. Kysyttiin myös vastaajan ja puolison työttömyydestä tai lomautuksista viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana.
Työttömille ja lomautetuille esitetyt kysymykset käsittelivät vastaajan ja puolison aikaisempaa työttömyyttä tai lomautusta ja nykyisen työttömyyden tai lomautuksen kestoa. Aikaisemmasta työstä tiedusteltiin oliko työ yksitoikkoista vai vaihtelevaa ja miten rasittavaa aiempi työ oli henkisesti ja ruumiillisesti. Kysyttiin myös entisen työn palkkausta ja mikä olisi vähimmäispalkka, jolla työttömän vastaajan kannattaisi mennä töihin. Lisäksi esitettiin erilaisia työttömyyteen ja työssäkäyntiin liittyviä väittämiä ja kysyttiin millaisiin eri vaihtoehtoihin vastaaja olisi valmis nykyisessä tilanteessa.
Kotiäitinä ja -isinä olevilta kysyttiin palaavatko he aikanaan entiseen työpaikkaansa, mikä oli heidän palkkansa viimeksi työssä ollessa ja millä vähimmäispalkalla heidän kannattaisi palata töihin. Tiedusteltiin myös mahdollisuuksista löytää tällaista työtä. Kysyttiin miten pitkään vastaaja on ajatellut hoitaa lapsia kotona ja tiedusteltiin lueteltujen asioiden vaikutusta siihen, että vastaaja hoitaa lapsia kotona. Lisäksi lueteltiin erilaisia asioita työhön palaamisen kannalta ja kysyttiin miten tärkeinä vastaaja niitä pitää.
Perheen toimeentuloa kartoitettiin kysymällä miten paljon perheen kuukausitulot ovat eri tulolähteistä. Kysyttiin kuinka paljon perheeltä kuluu kuukaudessa erilaisiin menoihin ja tiedusteltiin kuinka hyvin perheen käytettäväksi jäävä summa riittää. Esitettiin myös erilaisia väittämiä koskien perheen taloudellista tilannetta kahden viimeisen vuoden aikana.
Perheen arkea ja arvoja kartoitettiin kysymällä kuka perheessä huolehtii tietyistä asioista, esiintyykö perheessä erimielisyyksiä ja keneltä perhe saa ensisijaisesti tukea ja apua. Kysyttiin aiheuttavatko tietyt asiat huolta perheessä, esitettiin erilaisia perhettä kuvaavia väittämiä ja tiedusteltiin joidenkin asioiden tärkeyttä elämässä. Perheen vuorovaikutuksesta esitettiin useita perhettä koskevia väittämiä.
Vanhemmuutta ja lasten kasvatusta käsiteltiin kysymyspattereilla, joissa väittämät käsittelivät vanhemman suhdetta lapseen ja lasten kasvatukseen. Lapsen arkea ja hyvinvointia käsiteltiin kysymällä lapsen ajankäytöstä, lapsen elämässä tapahtuneista muutoksista sekä kartoittamalla lapsen kehitystä. Yhteiskunnallisia palveluja käsittelivät kysymykset lapsille tarjottavista palveluista ja niiden laadusta.
Yksinhuoltajille ja uusperheille oli omat kysymyksensä jotka käsittelivät näille perhetyypeille ominaisia asioita. Näihin kysymyksiin sisältyi useita kysymyksiä ja väittämiä siitä, miten vastaajat kokevat yksinhuoltajuuden, asumisen uusperheessä ja millainen on lapsen suhde toiseen biologiseen vanhempaansa.
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.