Tekijät

• Kurunmäki, Seija (Konseptikehitys Kuule Oy)
• Leppänen, Anne (Konseptikehitys Kuule Oy)
• Hellström, Eeva (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Maamerkit-ohjelma)
• Aho, Pauliina (Taloustutkimus Oy)

Asiasanat

maaseudun suunnittelu, maaseutu, maaseutuelinkeinot, maaseutukulttuuri, maaseutumatkailu, maaseutupolitiikka, maaseutuympäristö, maaseutuyritykset

Sisällön kuvaus

Tutkimus kartoittaa maaseudun merkityksiä ja tulevaisuutta. Sen tehtävänä on antaa tietoa suomalaisten maaseutukäsityksistä. Tutkimus on osa Sitran 'Maamerkit - maaseudun merkitykset' -ohjelmaa. Ohjelma käynnistyi vuoden 2010 alussa ja se kestää 5 vuotta.

Kuntapäättäjiltä kysyttiin heidän käsityksiään Suomen erilaisista alueista. Heitä pyydettiin kertomaan, mitkä luonnehdinnat kuvaavat heidän omaa kuntaansa, onko kunnassa: tiivis ja kaupunkimainen keskusta; runsaasti kaupungin välittömästä läheisyydestä hyötyviä maaseutualueita; useita kuntakeskuksia; vahvoja kuntakeskusten ulkopuolisia teollisuusalueita; runsaasti maatalousvaltaisia alueita; runsaasti haja-asutusalueita; runsaasti asumattomia alueita. Lisäksi kysyttiin onko kunnassa viime vuosina tehty kaupunkimaisia ja maaseutumaisia alueita yhdistävä kuntaliitos.

Kyselyssä esitettiin myös väittämiä siitä, miten viime vuosina tehdyt kuntaliitokset ovat vaikuttaneet maaseutua koskeviin päätöksiin. Nämä väittävät käsittelivät maaseudun huomioimista päätöksenteossa, maaseudun asukkaille tarjottavia julkisia palveluita, maaseudun elinkeinopoliittista merkitystä, maaseudun tarjoamien asumisvaihtoehtojen hyödyntämistä sekä kuntakeskuksen ja haja-asutusalueen vastakkainasettelua. Vastaajilta tiedusteltiin myös mielipidettä siitä, mitkä tekijät estävät etätyön lisääntymistä.

Vastaajille esitettiin erilaisia maaseudun kehittämistä koskevia toimintatapoja, ja kysyttiin, miten tärkeinä he niitä pitivät. Lisäksi kysyttiin millaiselle liiketoiminnalle Suomen maaseudulla on kasvavia edellytyksiä. Kysyttiin, mitkä ovat vastaajan työskentelyalueella tärkeimpiä kohteita maaseudun kehittämistyössä. Haluttiin myös tietää, miten hyvin eri asumisen tavat antaisivat ihmisille mahdollisuuden elää hyvää elämää.

Kysyttiin myös, millaisen vastaajat uskoisivat maaseudun merkityksen olevan v. 2020 ja miten he toivoisivat asioiden olevan tuolloin. Esitettyjä maaseudun tulevaisuudenkuvia olivat: siellä asuu paljon ihmisiä, jotka tekevät etätyötä; sen puhdasta luontoa arvostetaan; sen laajaa luomutuotantoa arvostetaan; monimuotoinen turismi kukoistaa siellä; maatalous on huomattavasti tehostunut nykyisestä; siellä on paljon erilaista yritystoimintaa; se on voimakkaasti autioitunut. Pyydettiin myös mielipide siitä, miten maaseudun merkitys koko Suomelle muuttuu tulevaisuudessa.

Taustamuuttujina olivat maakunta, kunta, kunnan asukasluku ja aluetyyppi.