Tekijät

• Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS)

Asiasanat

Afganistan, Euroopan integraatio, asevelvollisuus, kansainväliset suhteet, liittoutumattomuus, liittoutuminen, maanpuolustus, puolustuspolitiikka, puolustusvoimat, sotilasliitot, terrorismi, tietoverkot, turvallisuus, ulkopolitiikka

Sisällön kuvaus

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa selvitettiin kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Lisäksi kysyttiin arvioita turvallisuuden kehittymisestä seuraavan viiden vuoden aikana, Suomen turvallisuuteen ja suomalaisten turvallisuuden tunteeseen vaikuttavista tekijöistä, uhkakuvista ja erilaisiin uhkiin varautumisesta sekä Afganistanin tilanteeseen liittyviä kysymyksiä.

Vastaajilta kysyttiin, miten Suomen ulkopolitiikkaa on viime vuosina hoidettu, mitä mieltä he ovat puolustusvoimille myönnettävistä varoista ja olisiko suomalaisten puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa jos Suomeen hyökätään. Kysyttiin myös mielipiteitä maailmantilan turvallisuuden kehittymisestä seuraavien viiden vuoden aikana, pitäisikö Suomen liittoutua sotilaallisesti ja pitäisikö Suomen pyrkiä Naton jäseneksi. Tiedusteltiin myös vastaajien mielipidettä Suomen nykyisestä, yleiseen asevelvollisuuteen perustuvasta, puolustusjärjestelmästä.

Vastaajille lueteltiin erilaisia ilmiöitä ja tekijöitä ja tiedusteltiin miten ne aiheuttavat huolta tulevaisuudesta. Lueteltuja asioita olivat Afganistanin ja Irakin tilanne, luonnonvarojen käyttö ja ympäristön tila maapallolla, ydinvoiman käyttö energiantuotantoon Venäjällä ja Suomessa, ilmaston lämpeneminen, ydinaseet sekä kansainvälinen terrorismi ja Suomen mahdollinen joutuminen terroriteon kohteeksi. Kysyttiin kuinka paljon huolestuttavat tietoverkkoihin kohdistuva tai järjestäytynyt rikollisuus, tarttuvien tautien leviäminen, talouden globaalistuminen, joukkotuhoaseiden leviäminen, kehitys Venäjällä, Lähi-Idän tilanne ja maahanmuuttajien määrän kasvu Suomessa.

Turvallisuutta kartoitettiin kysymällä miten erilaiset ilmiöt ja tekijät vaikuttavat Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen. Näitä tekijöitä olivat mm. Suomen jäsenyys EU:ssa, Suomen mahdollinen liittyminen Naton jäseneksi, Viron, Latvian ja Liettuan jäsenyys Natossa, Ukrainan ja Georgian mahdollinen liittyminen Naton jäseneksi, Suomen osallistuminen EU:n yhteisen puolustuksen järjestämiseen sekä suomalaisen yksikön mukanaolo EU:n nopean toiminnan joukoissa. Lisäksi tiedusteltiin miten Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus, Ruotsin tai Turkin mahdollinen liittyminen Naton jäseneksi, suomalaisten osallistuminen kriisinhallintatehtäviin sotaa käyvillä alueilla, Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus tai ulkomaisen omistuksen lisääntyminen Suomen talouselämässä vaikuttavat turvallisuuteen.

Kysyttiin mielipidettä siitä, mitkä ovat Suomen puolustusvoimien sotilaallisia tehtäviä sekä miten Suomi on viime vuosina hoitanut suhteitaan eri maihin. Näitä maita olivat Ruotsi, Venäjä, Viro, Saksa, Yhdysvallat ja Kiina. Vastaajilta kysyttiin, miten mm. ajanmukaiset asejärjestelmät, hyvät suhteet naapurivaltioihin, johto- ja asejärjestelmien yhteensopivuus Naton kanssa, kansalaisten maanpuolustustahto, koko maan puolustaminen, miesten yleinen ja naisten vapaaehtoinen asevelvollisuus sekä reservin koko ja säännölliset kertausharjoitukset vaikuttavat uskottavaan puolustukseen.

Lopuksi tiedusteltiin mielipidettä erilaisten kansainvälisten tahojen vaikutuksesta Suomen turvallisuuteen. Kysyttiin myös, miten hyvin Suomessa on varauduttu erilaisten turvallisuusuhkien torjuntaan ja millaisiin uhkiin Suomen on lähimmän vuosikymmenen aikana ensisijaisesti varauduttava.

Afganistanin tilannetta käsiteltiin pyytämällä arvioita Afganistanin tilanteesta sekä kysymällä, mistä vastaajan mielestä Afganistanin konfliktissa on kysymys. Tiedusteltiin myös miten Suomen tulisi toimia Afganistanin tilanteessa.

Taustamuuttujina olivat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti, asuinlääni sekä talouden tuloluokka.