Tekijät

• Itä-Suomen yliopisto
• Humanistinen ammattikorkeakoulu
• Mikkelin ammattikorkeakoulu

Asiasanat

Itä-Suomi, Venäjä, alueellisuus, asuinympäristö, kansainvälisyys, kotiseutu, koulutus, maahanmuutto, muuttoliike, nuoret, työ

Sisällön kuvaus

Itä-Suomen nuorisopuntari on Mikkelin ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteistyönä toteutettava kysely itäsuomalaisten nuorten hyvinvoinnista, arvoista ja asenteista. Vuoden 2010 Itä-Suomen nuorisopuntarin teemana oli alueellisuus. Kysymysten aihepiireinä olivat koulutus ja työ, asuinympäristö sekä kansainvälisyys.

Ensimmäisessä osiossa esitettiin väitteitä, joihin vastaajat saivat ilmaista kantansa asteikolla täysin samaa mieltä - täysin eri mieltä. Väitteet liittyivät koulutukseen, työuraan ja työnsaantimahdollisuuksiin, työttömyyteen, sosiaaliturvaan ja ajankohtaisen talouskriisin vaikutuksiin kulutuksen ja työllistymisen kannalta. Lisäksi osiossa kysyttiin, missä määrin syrjäytyminen johtuu asioista, kuten koulutuksen, työpaikan, ystävien tai rahan puute, päihteet, oma laiskuus tai välinpitämättömyys, biologiset tai geneettiset lahjakkuuserot sekä yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuus.

Toisessa osiossa selvitettiin, minkälaisessa ympäristössä vastaajat ovat syntyneet, asuvat tällä hetkellä, asuisivat mieluiten ja eivät haluaisi asua. Vaihtoehtoja olivat esimerkiksi harvaanasuttu maaseutu, suuri kaupunki ja ulkomaat. Vastaajat saivat myös arvioida omaa paikkakuntaansa muun muassa seuraavista näkökulmista: luonnonläheisyys, turvallisuus, suvaitsevaisuus, rasismi, pysähtyneisyys ja nuorisomyönteisyys. Seuraavaksi kysyttiin, missä määrin asiat, kuten työnsaanti, opiskelupaikka, sukulaiset, tuttavat, läheiset, liikenneyhteydet ja turvallisuus vaikuttavat vastaajien tyytyväisyyteen nykyisessä asuinpaikassaan sekä tarjoaako asuinpaikkakunta mahdollisuuksia koulutukseen, työelämään, tulevaisuuden haaveiden toteuttamiseen sekä vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Osiossa kysyttiin myös muun muassa vastaajien muuttoaikeista sekä mahdollisista muuttoon vaikuttavista tekijöistä, kuten asuntotarjonta, opiskelu, parisuhde ja uuden kunnan vilkkaampi elämä. Lopuksi kysyttiin ovatko vastaajat vaikuttaneet paikkakuntansa asioihin esimerkiksi muuttamalla kulutustottumuksiaan, mielenosoituksilla, vetoomuksilla, osallistumalla erilaisiin mielipidekeskusteluihin tai osallistumalla puoluetoimintaan.

Viimeisessä osiossa esitettiin aluksi vastaajien arvioitavaksi väittämiä ulkomaalaisten maahanmuuton seurauksista; väittämiä olivat esimerkiksi "suomalaisten kielitaito paranee", "suomalaisten työttömyys kasvaa", "rikollisuus lisääntyy Suomessa" ja "maamme talous piristyy". Lisäksi kysyttiin vastaajien näkemyksiä ulkomailla käymisestä tai sinne muuttamisesta ja mahdollisia syitä ulkomaille muuttamiseen. Lopuksi kysyttiin näkevätkö vastaajat Venäjän läheisyyden oman elämän kannalta ja Suomen kannalta myönteisenä, yhdentekevänä, kielteisenä vai uhkana sekä pitävätkö he omalta kannaltaan koulutukseen tai työelämään liittyviä yhteyksiä Venäjään mahdollisina.

Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat muun muassa sukupuoli, ikä, asuinkunta, äidinkieli, perhemuoto, asumismuoto ja koulutus.