FSD2620 ISSP 2010: ympäristö III: Suomen aineisto
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
Aineiston nimi
ISSP 2010: ympäristö III: Suomen aineisto
Aineistonumero
FSD2620
Pysyvät tunnisteet
https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2620https://doi.org/10.60686/t-fsd2620
Aineiston laatu
Kvantitatiivinen aineisto
Tekijät
- International Social Survey Programme (ISSP)
- Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Sosiaalitutkimuksen laitos)
- Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Sosiaalitutkimuksen laitos)
- Tanskanen, Eero (Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut)
Muut tekijät
- Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
- Nieminen, Markku (Tilastokeskus)
Sisällön kuvaus
Tutkimus käsitteli yhteiskuntaa ja ympäristöä. Vastaajilta kysyttiin erilaisista yhteiskuntaan liittyvistä asioista sekä ympäristöongelmista, ympäristön saastumisesta ja ympäristön suojelusta. Lisäksi tiedusteltiin millaisiin toimiin oltaisiin valmiita luonnonsuojelun hyväksi.
Yhteiskuntaa käsittelevässä osassa kysyttiin, mitkä kysymykset olivat tärkeimpiä Suomen kannalta sillä hetkellä sekä esitettiin väittämiä talouden ongelmista ja tuloeroista. Kysytiin myös mitä asioita suomalaisessa yhteiskunnassa tulisi painottaa, esitettiin väittämiä hallituksesta ja poliitikoista sekä tiedusteltiin luottamuksesta muihin ihmisiin.
Ympäristöongelmia käsiteltiin kysymällä, miten huolestuneita vastaajat olivat ympäristöasioista ja mitä ympäristöongelmia pidettiin Suomen kannalta merkittävimpinä. Vastaajille esitettiin myös useita väittämiä joilla kartoitettiin suhtautumista ympäristöön ja sen tulevaisuuteen. Lisäksi tiedusteltiin, kuinka halukkaita vastaajat olisivat tekemään erilaisia asioita ympäristön hyväksi. Lisäksi kysyttiin kuinka vaarallisina erilaisia ympäristölle ongelmia aiheuttavia asioita pidettiin. Kysyttiin toimiiko Suomi rittävällä tavalla maailman ympäristönsuojelun hyväksi ja mitkä olisivat parhaat tavat saada Suomen teollisuus ja elinkeinoelämä sekä suomalaiset perheineen suojelemaan ympäristöä. Haluttiin myös tietää, mikä energiamuoto Suomen tulisi asettaa etusijalle vastatakseen tuleviin energiatarpeisiinsa sekä tiedusteltiin jätteiden lajittelusta.
Taustamuuttujia olivat mm. sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutustaso ja koulutuksen pituus, nykyinen työmarkkina-asema, puolison nykyinen työmarkkina-asema, vastaajan ja puolison ammatti sekä perheen ja vastaajan tulot.
Asiasanat
ilmastonmuutokset; kierrätys; lajittelu; luottamus; yhteiskunta; ympäristö; ympäristön saastuminen; ympäristönsuojelu; ympäristöongelmat
Tieteenala/Aihealue
- Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Ympäristönsuojelu ja ympäristöongelmat (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sarja
ISSP (International Social Survey Programme)Jakelija
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Käyttöoikeudet
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Kerääjät
- Tilastokeskus
Tuottajat
- Tampereen yliopisto. Sosiaalitutkimuksen laitos
- Tilastokeskus
- Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Ajallinen kattavuus
2010
Aineistonkeruun ajankohta
2010-10-22 – 2011-01-10
Maa
Suomi
Kohdealue
Suomi
Havaintoyksikkötyyppi
Henkilö
Perusjoukko/otos
15 - 74-vuotiaat suomalaiset
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto
Lähdeaineistot
Maakuntamuuttuja on yhdistetty aineistoon Tilastokeskuksen rekisteristä.
Otantamenetelmä
Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta
Systemaattinen satunnaisotanta väestörekisteristä. Lajittelujärjestys: kuntakoodi ja syntymäaika.
Otoskoko 2500, joista suomenkielisiä 95 % ja ruotsinkielisiä 5 %. Lomakkeita palautettiin 1211. Kato: yhteensä 1289, joista kieltäytyneitä 12, osoite tuntematon, kieliongelmat ym. 17 ja muusta syystä vastaamatta jättäneitä 1260.
Keruumenetelmä
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake
Itsetäytettävä lomake: verkkolomake
Keruuväline tai –ohje
Strukturoitu lomake
Vastausprosentti
49
Datatiedostojen kieli
Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.
Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.
Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.
Datan versio
1.0
Katso myös
FSD0115 ISSP 2000: ympäristö II: Suomen aineisto
FSD3513 ISSP 2020: ympäristö IV: Suomen aineisto
Aineiston käytössä huomioitavaa
Muuttujia 11b ja 18b ei ole arkistoitu. Niitä on vain käytetty apuna ammatteja luokiteltaessa.
Painokertoimet
Aineistossa on kaksi painomuuttujaa. Ne on luotu kalibrointimenetelmällä estimoinnin tehokkuuden lisäämiseksi ja kadon aiheuttaman vääristymän korjaamiseksi. Painot perustuvat seuraaviin väestöjakaumiin: 1) sukupuoli, 2) ikäluokat (15-24, 25-34, ..., 65-74), 3) NUTS3-alueet siten, että Suur-Helsingin aluetta käsiteltiin erillisenä ja 4) kuntatyyppi (kaupunki - kaupunkimainen maas. - maaseutu). Ensimmäinen painomuuttuja (paino_1) ulottaa tulokset koko väestöön (painojen summa on väestön koko). Toisella painomuuttujalla (paino_2) ei ole tätä laajennusvaikutusta (painon keskiarvo on yksi ja summa havaintojen lukumäärä). Molemmat painomuuttujat perustuvat samaan kalibrointiprosessiin, vain mittakaava on erilainen.
Viittausvaatimus
Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Malliviittaus
International Social Survey Programme (ISSP) & Blom, Raimo (Tampereen yliopisto) & Melin, Harri (Tampereen yliopisto) & Tanskanen, Eero (Tilastokeskus): ISSP 2010: ympäristö III: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2011-04-06). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2620
Julkaisusta tiedottaminen
Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.
Varaumat
Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Muu materiaali
Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.
Julkaisut aineistosta
Pollari, Sara (2015). Luottamuksen yhteydet suomalaisten ympäristöasenteisiin. Tampere: Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan kandidaatintutkielma.
Haanpää, Leena (2016) Youth environmental consciousness in Europe: The influence of psycho-social factors on pro-environmental behavior. In: Green European. Environmental Behaviour and Attitudes in Europe in a Historical and Cross-Cultural Comparative Perspective. Routledge, 205-220.
Nordberg, Juhana (2016). Suomalaisten ympäristöasenteiden muutos ja väestöryhmittäiset profiilit 2000-luvulla. Helsinki: Helsingin yliopisto. Sosiologian kandidaatintutkielma.
Anna Johansson. 2018. Valosaaste Etelä-Karjalassa - yksityishenkilöiden näkemykset sekä kuntien ja metsäteollisuusyritysten valaisturatkaisut. Pro Gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos. 97 s.
Vainikainen, Ira (2018). Oma etu muutoshalukkuuden taustalla. Miten suomalaiset suhtautuvat ekososiaalipolitiikkaan? Kandidaatintutkielma, yhteiskuntapolitiikka. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto.
Nuckols, Julia (2017). Participation in green consumption among Finnish citizens by different sociodemographic variables. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Sosiologian kandidaatintutkielma.
Laukkanen, Sanna (2018). Sukupuoli ja ympäristöasenteet : tarkastelussa naisten ja miesten väliset asenne-erot ympäristökysymyksissä. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Kestävän kehityksen opinnäytetyö.
Rautio, Ellinoora (2019). Tulotason yhteys yksilön ympäristöarvoihin ja ympäristötekoihin. Tampere: Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan kandidaatintutkielma.
Luis, Silva, Christin-Melanie Vauclair, and Maria Luisa Lima. 2018. Raising awareness of climate change causes? Cross-national evidence for the normalization of societal risk perception of climate change. Environmental Science & Policy 80: 74-81.
Doyle, Joshua. 2018. Institutionalized collective action and the relationship between beliefs about environmental problems and environmental actions: A cross-national analysis. Social Science Research 75: 32-43.
Chan, Hoi-Wing, Vivien Pong, and Kim-Pong Tam. 2017. Cross-National Variation of Gender Differences in Environmental Concern: Testing the Sociocultural Hindrance Hypothesis. Environment and Behavior 51(1): 81-108.
Wang, Yan. 2017. Promoting Sustainable Consumption Behaviors: The Impacts of Environmental Attitudes and Governance in a Cross-National Context. Environment & Behavior 49(10): 1128-1155.
Domazet, Mladen, and Branko Ancic. 2017. How far for the money? Affluence and democratic degrowth potential in Europe. in Green European: Environmental behaviour and attitudes in Europe in a historical and cross-cultural comparative perspective, edited by Telesiene, Audrone and Matthias Gross. Abingdon: Routledge.
Vanheuvelen, Tom. 2017. Unequal views of inequality: Cross-national support for redistribution 1985-2011. Social Science Research 64: 43-66.
Choi, G. 2019. Revisiting the redistribution hypothesis with perceived inequality and redistributive preferences. European Journal of Political Economy.
Tyrowicz, Joanna, and Magdalena Smyk. 2019. Wage Inequality and Structural Change. Social Indicators Research 141(2): 503-538.
Harring, Niklas, Sverker C. Jagers, and Frida Nilsson. 2019. Recycling as a large-scale collective action dilemma: A cross-country study on trust and reported recycling behavior. Resources, Conservation, and Recycling 140: 85-90.
Johansson Sevä, I. & Kulin, J. 2018. A Little More Action, Please: Increasing the Understanding about Citizens' Lack of Commitment to Protecting the Environment in Different National Contexts. International Journal of Sociology 48(4).
Tam, Kim-Pong, and Hoi-Wing Chan. 2017. Environmental concern has a weaker association with pro-environmental behavior in some societies than others: A cross-cultural psychology perspective. Journal of Environmental Psychology 53: 213-23.
Gross, Matthias & Telesiene, Audrone (Eds.) 2016. Green European Environmental Behaviour and Attitudes in Europe in a Historical and Cross-Cultural Comparative Perspective. London and New York: Routledge.
Fairbrother, Malcolm. 2017. Trust and Public Support for Environmental Protection in Diverse National Contexts. Sociological Science 3: 359-82.
Jaeger, Mads Meier. 2018. Religion and Aggregate Support for Redistribution. Acta Sociologica Online First.
Vanheuvelen, Tom and Copas, Kathy 2018. The Intercohort Dynamics of Support for Redistribution in 54 Countries, 1985-2017. Societies 8(3).
Mayerl, Jochen, and Henning Best. 2018. Two Worlds of Environmentalism? Empirical Analyses on the Complex Relationship between Postmaterialism, National Wealth, and Environmental Concern. Nature + Culture 13(2): 208-231.
Heikkinen, Suvi (2020) Kvantitatiivinen tutkimus ympäristöasenteiden ja toimijuuden yhteydestä. Yhteiskuntapolitiikan kandidaatintutkielma. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto.
Davidovic, Dragana, Harring, Niklas and Jagers, Sverker C. 2020.'The contingent effects of environmental concern and ideology: institutional context and people's willingness to pay environmental taxes.' Environmental Politics 29:4, 674-696.
Liikamaa, Anri (2022). Arvojen ja toiminnan välinen ristiriita lentomatkustuksessa - Ilmastohuoli ja oma toimijuus Suomessa 2000 - 2019. Talous- ja sosiaalihistorian kandidaatintutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Veli-Matti Poutanen (2022) Concern and action aroused by the environment. Teoksessa Juhani Laurinkari & Pauli Niemelä (toim.) The Phenomenology of Human Security and Insecurity. Marburg: Metropolis-Verlag. 183-205.
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.