Aineiston nimi

ISSP 2010: ympäristö III: Suomen aineisto

Aineistonumero

FSD2620

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2620
https://doi.org/10.60686/t-fsd2620

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• International Social Survey Programme (ISSP)
• Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Sosiaalitutkimuksen laitos)
• Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Sosiaalitutkimuksen laitos)
• Tanskanen, Eero (Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut)

Muut tekijät

• Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
• Nieminen, Markku (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Tutkimus käsitteli yhteiskuntaa ja ympäristöä. Vastaajilta kysyttiin erilaisista yhteiskuntaan liittyvistä asioista sekä ympäristöongelmista, ympäristön saastumisesta ja ympäristön suojelusta. Lisäksi tiedusteltiin millaisiin toimiin oltaisiin valmiita luonnonsuojelun hyväksi.

Yhteiskuntaa käsittelevässä osassa kysyttiin, mitkä kysymykset olivat tärkeimpiä Suomen kannalta sillä hetkellä sekä esitettiin väittämiä talouden ongelmista ja tuloeroista. Kysytiin myös mitä asioita suomalaisessa yhteiskunnassa tulisi painottaa, esitettiin väittämiä hallituksesta ja poliitikoista sekä tiedusteltiin luottamuksesta muihin ihmisiin.

Ympäristöongelmia käsiteltiin kysymällä, miten huolestuneita vastaajat olivat ympäristöasioista ja mitä ympäristöongelmia pidettiin Suomen kannalta merkittävimpinä. Vastaajille esitettiin myös useita väittämiä joilla kartoitettiin suhtautumista ympäristöön ja sen tulevaisuuteen. Lisäksi tiedusteltiin, kuinka halukkaita vastaajat olisivat tekemään erilaisia asioita ympäristön hyväksi. Lisäksi kysyttiin kuinka vaarallisina erilaisia ympäristölle ongelmia aiheuttavia asioita pidettiin. Kysyttiin toimiiko Suomi rittävällä tavalla maailman ympäristönsuojelun hyväksi ja mitkä olisivat parhaat tavat saada Suomen teollisuus ja elinkeinoelämä sekä suomalaiset perheineen suojelemaan ympäristöä. Haluttiin myös tietää, mikä energiamuoto Suomen tulisi asettaa etusijalle vastatakseen tuleviin energiatarpeisiinsa sekä tiedusteltiin jätteiden lajittelusta.

Taustamuuttujia olivat mm. sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutustaso ja koulutuksen pituus, nykyinen työmarkkina-asema, puolison nykyinen työmarkkina-asema, vastaajan ja puolison ammatti sekä perheen ja vastaajan tulot.

Asiasanat

ilmastonmuutokset; kierrätys; lajittelu; luottamus; yhteiskunta; ympäristö; ympäristön saastuminen; ympäristönsuojelu; ympäristöongelmat

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Ympäristönsuojelu ja ympäristöongelmat (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

ISSP (International Social Survey Programme)

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Tuottajat

• Tampereen yliopisto. Sosiaalitutkimuksen laitos
• Tilastokeskus
• Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Ajallinen kattavuus

2010

Aineistonkeruun ajankohta

2010-10-22 – 2011-01-10

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 74-vuotiaat suomalaiset

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Lähdeaineistot

Maakuntamuuttuja on yhdistetty aineistoon Tilastokeskuksen rekisteristä.

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Systemaattinen satunnaisotanta väestörekisteristä. Lajittelujärjestys: kuntakoodi ja syntymäaika.

Otoskoko 2500, joista suomenkielisiä 95 % ja ruotsinkielisiä 5 %. Lomakkeita palautettiin 1211. Kato: yhteensä 1289, joista kieltäytyneitä 12, osoite tuntematon, kieliongelmat ym. 17 ja muusta syystä vastaamatta jättäneitä 1260.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

49

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Katso myös

FSD0115 ISSP 2000: ympäristö II: Suomen aineisto

FSD3513 ISSP 2020: ympäristö IV: Suomen aineisto

Aineiston käytössä huomioitavaa

Muuttujia 11b ja 18b ei ole arkistoitu. Niitä on vain käytetty apuna ammatteja luokiteltaessa.

Painokertoimet

Aineistossa on kaksi painomuuttujaa. Ne on luotu kalibrointimenetelmällä estimoinnin tehokkuuden lisäämiseksi ja kadon aiheuttaman vääristymän korjaamiseksi. Painot perustuvat seuraaviin väestöjakaumiin: 1) sukupuoli, 2) ikäluokat (15-24, 25-34, ..., 65-74), 3) NUTS3-alueet siten, että Suur-Helsingin aluetta käsiteltiin erillisenä ja 4) kuntatyyppi (kaupunki - kaupunkimainen maas. - maaseutu). Ensimmäinen painomuuttuja (paino_1) ulottaa tulokset koko väestöön (painojen summa on väestön koko). Toisella painomuuttujalla (paino_2) ei ole tätä laajennusvaikutusta (painon keskiarvo on yksi ja summa havaintojen lukumäärä). Molemmat painomuuttujat perustuvat samaan kalibrointiprosessiin, vain mittakaava on erilainen.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

International Social Survey Programme (ISSP) & Blom, Raimo (Tampereen yliopisto) & Melin, Harri (Tampereen yliopisto) & Tanskanen, Eero (Tilastokeskus): ISSP 2010: ympäristö III: Suomen aineisto [data]. Dataversio 1.0 (2011-04-06). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. DOI: https://doi.org/10.60686/t-fsd2620; URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2620

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Lisätietoja ja koko kansainvälinen aineisto (sis. englanninkielisen Suomen aineiston) on saatavana Saksan tietoarkistosta GESISistä: ZA5500: International Social Survey Programme: Environment III - ISSP 2010.

Julkaisut aineistosta

Andrew, K., Rhodes, E., Ebner, M. (2023) Size of Government and Willingness-to-Pay for Environmental Policy: Evidence from a Cross-Country Survey. Journal of Environmental Management. Volume 351, 119601. https://doi.org/10.1016/j.jenvman.2023.119601

Anna Johansson. 2018. Valosaaste Etelä-Karjalassa - yksityishenkilöiden näkemykset sekä kuntien ja metsäteollisuusyritysten valaisturatkaisut. Pro Gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos. 97 s.

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus & Vezzoni, Cristiano (2020): Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity. Quality & Quantity: International Journal of Methodology, 1-25. DOI: 10.1007/s11135-020-01048-9.

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus and Vezzoni, Cristiano (2022): "Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity." In: Quality and Quantity 56 (3): 1729-1753. doi: https://doi.org/10.1007/s11135020-01048-9.

Brehm, Johannes, and Henri Gruhl. 'Leveraging Machine Learning to Understand Opposition to Environmental Tax Increases across Countries and over Time.” Environmental Research Letters 19, no. 8 (2024). doi:10.1088/1748-9326/ad5d0a.

Caldwell, David, Gidon Cohen, and Nick Vivyan. 'Long-Run Trends in Partisan Polarization of Climate Policy-Relevant Attitudes across Countries.” Environmental Politics 34, no. 5 (2025): 767-92. doi:10.1080/09644016.2024.2403957.

Chan, Hoi-Wing, Vivien Pong, and Kim-Pong Tam. 2017. Cross-National Variation of Gender Differences in Environmental Concern: Testing the Sociocultural Hindrance Hypothesis. Environment and Behavior 51(1): 81-108.

Choi, G. 2019. Revisiting the redistribution hypothesis with perceived inequality and redistributive preferences. European Journal of Political Economy.

Dalén, Pär. 'The Share of Carbon Emissions by the Non-Rich and Support for Higher Environmental Taxes in Cross-National and Longitudinal Perspective.” International Journal of Sociology 54, no. 5-6 (2024): 510-29. doi:10.1080/00207659.2024.2416769.

Davidovic, Dragana, Harring, Niklas and Jagers, Sverker C. 2020.'The contingent effects of environmental concern and ideology: institutional context and people's willingness to pay environmental taxes.' Environmental Politics 29:4, 674-696.

Domazet, Mladen, and Branko Ancic. 2017. How far for the money? Affluence and democratic degrowth potential in Europe. in Green European: Environmental behaviour and attitudes in Europe in a historical and cross-cultural comparative perspective, edited by Telesiene, Audrone and Matthias Gross. Abingdon: Routledge.

Doyle, Joshua. 2018. Institutionalized collective action and the relationship between beliefs about environmental problems and environmental actions: A cross-national analysis. Social Science Research 75: 32-43.

Engler, Sarah and Weisstanner, David. 2021.The threat of social decline: income inequality and radical right support. Journal of European Public Policy 28:2, 153-173. doi: 10.1080/13501763.2020.1733636.

Fairbrother, Malcolm. 2017. Trust and Public Support for Environmental Protection in Diverse National Contexts. Sociological Science 3: 359-82.

Gross, Matthias & Telesiene, Audrone (Eds.) 2016. Green European Environmental Behaviour and Attitudes in Europe in a Historical and Cross-Cultural Comparative Perspective. London and New York: Routledge.

Haanpää, Leena (2016) Youth environmental consciousness in Europe: The influence of psycho-social factors on pro-environmental behavior. In: Green European. Environmental Behaviour and Attitudes in Europe in a Historical and Cross-Cultural Comparative Perspective. Routledge, 205-220.

Harring, Niklas, Sverker C. Jagers, and Frida Nilsson. 2019. Recycling as a large-scale collective action dilemma: A cross-country study on trust and reported recycling behavior. Resources, Conservation, and Recycling 140: 85-90.

Heikkinen, Suvi (2020) Kvantitatiivinen tutkimus ympäristöasenteiden ja toimijuuden yhteydestä. Yhteiskuntapolitiikan kandidaatintutkielma. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto.

Heikkinen, Suvi (2025). Kaksi vuosikymmentä suomalaisten ympäristöasenteita: kvantitatiivinen tutkimus ympäristöasenteiden muutoksesta Suomessa 2000-luvun alusta 2020-luvulle. Sosiologian pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto.

Hiromi Taniguchi & Gul Aldikacti Marshall (2018) Trust, political orientation, and environmental behavior, Environmental Politics, 27:3, 385-410, DOI: 10.1080/09644016.2018.1425275

Jabkowski, Piotr, and Piotr Cichocki. 'Survey Response Rates in European Comparative Surveys: A 20-Year Decline Irrespective of Sampling Frames or Survey Modes.” Quality & Quantity 59, no. Suppl 1 (2025): 635-55. doi:10.1007/s11135-024-01993-9.

Jaeger, Mads Meier. 2018. Religion and Aggregate Support for Redistribution. Acta Sociologica Online First.

Johansson Sevä, I. & Kulin, J. 2018. A Little More Action, Please: Increasing the Understanding about Citizens' Lack of Commitment to Protecting the Environment in Different National Contexts. International Journal of Sociology 48(4).

Kim, Jessica, Yasemin Nuhoğlu Soysal, Héctor Cebolla Boado, and Laura Schimmöller. 'Inhibiting or Contributing? How Global Liberal Forces Impact Climate Change Skepticism.” International Journal of Sociology 54, no. 5-6 (2024): 530-64. doi:10.1080/00207659.2024.2416279.

Kirsten, Frederich, Mduduzi Biyase, and Marinda Pretorius. 'I Am, Therefore I Preserve: Exploring Middle-Class Imagery, Biased Status Perceptions, and pro-Environmental Behaviour.” Journal of Infrastructure, Policy and Development 8, no. 13 (2024): 1-20. doi:10.24294/jipd8358.

Koch, Cédric M. 'The People” vs. the Liberal International Order?: Varieties of Populism and the International Politics of Democratic Legitimacy. 1st ed. Oxford: Oxford University Press, 2024. doi:10.1093/oso/9780198901020.001.0001.

Kołczyńska, Marta; Jabkowski, Piotr and Eckman, Stephanie (2023) Interviewer Involvement in Respondent Selection Moderates the Relationship between Response Rates and Sample Bias in Cross-National Survey Projects in Europe. In: Journal of Survey Statistics and Methodology: 1-13. https://doi.org/10.1093/jssam/smad013

Kuo, Hui-Ju and Fu, Yang-Chih. 2020.'Global Convergence and National Disparities in the Structure of Environmental Attitudes and Their Linkage to Pro-Environmental Behaviours.' Environmental Values 29:3, 261-291. DOI: 10.3197/096327119X15579936382680

Laukkanen, Sanna (2018). Sukupuoli ja ympäristöasenteet : tarkastelussa naisten ja miesten väliset asenne-erot ympäristökysymyksissä. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Kestävän kehityksen opinnäytetyö.

Liikamaa, Anri (2022). Arvojen ja toiminnan välinen ristiriita lentomatkustuksessa - Ilmastohuoli ja oma toimijuus Suomessa 2000 - 2019. Talous- ja sosiaalihistorian kandidaatintutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto.

Lindqvist, Jesper, Mikael Persson, and Anders Sundell. 'Is Opinion-Policy Congruence Rewarded at the Ballot Box?” Electoral Studies 90 (2024). doi:10.1016/j.electstud.2024.102793.

Liz Dzialo (2017) The feminization of environmental responsibility: a quantitative, cross-national analysis, Environmental Sociology, 3:4, 427-437, DOI: 10.1080/23251042.2017.1327924

Luis, Silva, Christin-Melanie Vauclair, and Maria Luisa Lima. 2018. Raising awareness of climate change causes? Cross-national evidence for the normalization of societal risk perception of climate change. Environmental Science & Policy 80: 74-81.

Malerba, Daniele (2022): "The Effects of Social Protection and Social Cohesion on the Acceptability of Climate Change Mitigation Policies: What Do We (Not) Know in the Context of Low- and Middle-Income Countries?" In: European Journal of Development Research, 34 (3): 1358-1382. doi: https://doi.org/10.1057/s41287-022-00537-x

Mayerl, Jochen, and Henning Best. 2018. Two Worlds of Environmentalism? Empirical Analyses on the Complex Relationship between Postmaterialism, National Wealth, and Environmental Concern. Nature + Culture 13(2): 208-231.

Nordberg, Juhana (2016). Suomalaisten ympäristöasenteiden muutos ja väestöryhmittäiset profiilit 2000-luvulla. Helsinki: Helsingin yliopisto. Sosiologian kandidaatintutkielma.

Nuckols, Julia (2017). Participation in green consumption among Finnish citizens by different sociodemographic variables. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Sosiologian kandidaatintutkielma.

Ogorevc, Marko, Primc, Kaja, Slabe-Erker, Renata, Kalar, Barbara, Dominko, Miha, Murovec, Mika and Bartolj, Tjasa. 2020.'Social Feedback Loop in the Organic Food Purchase Decision-Making Process.' Sustainability 12:10, 4174. DOI: 10.3390/su12104174.

Parth, Anne-Marie. 'The Relationship between Work-Family Policies and pro-Environmental Behaviour of Single Mothers as Economically Disadvantaged Group.” Environmental Sociology 10, no. 3 (2024): 333-45. doi:10.1080/23251042.2024.2353754.

Penker, Matthias. 'Green Momentum? An Age-Period-Cohort Analysis of Support for the Environmental Movement in 24 Countries.” International Journal of Sociology 54, no. 5-6 (2024): 565-86. doi:10.1080/00207659.2024.2407651.

Pollari, Sara (2015). Luottamuksen yhteydet suomalaisten ympäristöasenteisiin. Tampere: Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan kandidaatintutkielma.

Query, Jason, Thompson, Jon C. (2024) Cultural Distance and International Trade. Open Economies Review 35, 283-300. https://doi.org/10.1007/s11079-023-09729-2

Rautio, Ellinoora (2019). Tulotason yhteys yksilön ympäristöarvoihin ja ympäristötekoihin. Tampere: Tampereen yliopisto. Sosiaalipolitiikan kandidaatintutkielma.

Reyes, Joseph Anthony L. . 2021. How Different Are the Nordics? Unravelling the Willingness to Make Economic Sacrifices for the Environment. Sustainability 13(3):1294. doi:10.3390/su13031294

Russell Dalton & Robert Rohrschneider (2015) Environmental concerns during a time of duress: an introduction, Environmental Politics, 24:4, 523-529, DOI: 10.1080/09644016.2015.1023577

Rybak, Adam (2023) Survey Mode and Nonresponse Bias: A Meta-Analysis Based on the Data from the International Social Survey Programme Waves 1996-2018 and the European Social Survey Rounds 1 to 9. PloS one 18(3). doi: 10.1371/journal.pone.0283092.

Sandra T. Marquart-Pyatt (2015) Public Opinion about the Environment: Testing Measurement Equivalence across Countries, International Journal of Sociology, 45:4, 309-326, DOI: 10.1080/00207659.2015.1098268

Sjöstrand, Sverker (2024) Social and Environmental Protection: the Effects of Social Insurance Generosity on the Acceptance of Material Sacrifices for the Sake of Environmental Protection. Journal of Social Policy 54(1), 249-269. https://doi.org/10.1017/S004727942300065X

Tam, Kim-Pong, and Hoi-Wing Chan. 2017. Environmental concern has a weaker association with pro-environmental behavior in some societies than others: A cross-cultural psychology perspective. Journal of Environmental Psychology 53: 213-23.

Tom W. Smith, Jibum Kim & Jaesok Son (2017) Public Attitudes toward Climate Change and Other Environmental Issues across Countries, International Journal of Sociology, 47:1, 62-80, DOI: 10.1080/00207659.2017.1264837

Tyrowicz, Joanna, and Magdalena Smyk. 2019. Wage Inequality and Structural Change. Social Indicators Research 141(2): 503-538.

Vainikainen, Ira (2018). Oma etu muutoshalukkuuden taustalla. Miten suomalaiset suhtautuvat ekososiaalipolitiikkaan? Kandidaatintutkielma, yhteiskuntapolitiikka. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto.

Vanheuvelen, Tom and Copas, Kathy 2018. The Intercohort Dynamics of Support for Redistribution in 54 Countries, 1985-2017. Societies 8(3).

Vanheuvelen, Tom. 2017. Unequal views of inequality: Cross-national support for redistribution 1985-2011. Social Science Research 64: 43-66.

Veli-Matti Poutanen (2022) Concern and action aroused by the environment. Teoksessa Juhani Laurinkari & Pauli Niemelä (toim.) The Phenomenology of Human Security and Insecurity. Marburg: Metropolis-Verlag. 183-205.

Wang, Y., Hao, F. and Liu, Y. 2021. Pro-environmental behavior in an aging world: Evidence from 31 countries. International Journal of Environmental Research and Public Health 18(4):1-13. doi: 10.3390/ijerph18041748.

Wang, Yan (2024) Could Working Less Promote Environmental Concern? A Cross-National Intercohort Analysis. Social Science Research 121, 1-15. doi:10.1016/j.ssresearch.2024.103038

Wang, Yan. 2017. Promoting Sustainable Consumption Behaviors: The Impacts of Environmental Attitudes and Governance in a Cross-National Context. Environment & Behavior 49(10): 1128-1155.

Weiwei Xia, Liman Man Wai Li. (2023) Societal Gender Role Beliefs Moderate the Pattern of Gender Differences in Public- and Private-Sphere Pro-Environmental Behaviors. Journal of Environmental Psychology 92. doi: https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2023.102158.

Yoo, Eunhye (2024) Gendered Aspect of Public Risk Perceptions on Nuclear Power Plants. Korea and World Review 6(6), 1127-1153. doi:10.22743/kwr.2024.6.6.1127