Aineiston nimi

Työolobarometri 2007

Aineistonumero

FSD2646

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2646
https://doi.org/10.60686/t-fsd2646

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Työministeriö
• Tilastokeskus

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 2007. Ensimmäiset kysymykset koskivat työsuhteen pituutta ja luonnetta sekä työpaikan henkilöstöä. Esimerkiksi kysyttiin vuoden aikana tapahtuneista muutoksista henkilöstön lukumäärässä, irtisanomisista ja lomautuksista. Seuraavat kysymykset koskivat työpaikan ilmapiiriä, kuten esiintyykö työpaikalla ristiriitoja tai henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Tämän jälkeen kysyttiin työtehtävistä ja työn luonteesta sekä palkkaukseen liittyvistä asioista, kuten ylityökorvauksista, lisistä ja tulospalkkioista sekä vastaajan suhtautumisesta palkkaukseensa.

Seuraavissa kysymyksissä selvitettiin työpaikan luonnetta ja ominaisuuksia sekä kysyttiin työhön liittyvistä koulutuksista. Vastaajilta myös tiedusteltiin, pitävätkö he mahdollisena, että seuraavan vuoden aikana heidät esimerkiksi lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Lisäksi vastaajat pohtivat työllisyystilannetta sekä sitä, onko työelämä muuttumassa suuntaan tai toiseen esimerkiksi tasa-arvon, ympäristökysymysten huomioon ottamisen, esimiesten johtamistavan tai itsensä kehittämisen mahdollisuuksien suhteen.

Tämän jälkeen tiedusteltiin vielä muun muassa työkykyyn ja työterveyteen liittyviä asioita. Lisäksi kysyttiin, esiintyykö vastaajan työorganisaatiossa syrjintää tai eriarvoista kohtelua, joka perustuu esimerkiksi ikään, sukupuoleen, työsuhteen luonteeseen tai työntekijän syntyperään.

Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2007) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.

Työolobarometrin sisällöstä pääosa on pidetty samanlaisena eri vuosina. Vuonna 2007 uutena asiana mukaan on otettu etä- ja mobiilityö, jota koskevat tiedot kerättiin työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2007) yhteydessä . Myös palkkausjärjestelmien muutosten seuraamista on edelleen jatkettu.

Asiasanat

etätyö; henkilöstö; palkansaajat; palkkaus; tasa-arvo; tulevaisuudenodotukset; työaika; työelämä; työhyvinvointi; työilmapiiri; työkyky; työolot; työpaikkaväkivalta; työsuhde

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työllisyys ja työllistyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työmarkkinasuhteet ja -järjestöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työolot (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työterveys (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Työolobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Ajallinen kattavuus

2007

Aineistonkeruun ajankohta

2007-09-03 – 2007-10-11

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Lähdeaineistot

Tilastokeskus (2007). Työvoimatutkimus 2007. http://www.stat.fi/til/tyti/ [viitattu 3.8.2011].

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Satunnaisotos, johon poimittiin työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2007) aikaisempien tietojen perusteella sellaisia suomenkielisiä 18-64-vuotiaita palkansaajia, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

83,2

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

138 muuttujaa ja 1480 havaintoa.

Datan versio

2.0

Katso myös

FSD2752 Kunta-alan työolobarometri 2007

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Työministeriö & Tilastokeskus: Työolobarometri 2007 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-20). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2646

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Ylöstalo, Pekka & Jukka, Pirkko (2008). Työolobarometri. Lokakuu 2007. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja; Työ ja yrittäjyys 16/2008. http://www.tem.fi/files/19623/TEM16_2008_aktiivinen.pdf [viitattu 3.8.2011].

Julkaisut aineistosta

Ylöstalo, Pekka & Jukka, Pirkko (2008). Työolobarometri. Lokakuu 2007. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja; Työ ja yrittäjyys 16/2008.

Kunta-alan työolobarometri 2007. Työ- ja elinkeinoministeriön tyolobarometrin 2007 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu (2008) [verkkodokumentti]. Helsinki: Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä. Saatavilla: http://www.ttk.fi/files/95/Kuntabaro2007.pdf [Viitattu 13.7.2012] .

Uronen, Katri (2012). Nuoret aikuiset. Innokkaita työmyyriä vai työelämän uuvuttamia muuleja? Nuorten aikuisten kokemukset työelämän epävarmuudesta ja työhyvinvoinnista Suomessa suhteessa muihin palkansaajiin aikajaksolla 2005-2010. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma.

Laukkanen, E. (2012). Työn laatu Suomessa: Mitä työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrista koostetusta laatuindeksistä jää käteen? Työelämän tutkimus 2/2012, 188-197.

Nikula, Jouko (2016). Middle Class and Middle-class Jobs. Victims of Technological Progress? Sociological Problems. 2016 / Special issue 48/2016, 46-61. Institute for the Study of Societies and Knowledge at the Bulgarian Academy of Sciences in conjunction with the Bulgarian SociologicalAssociation. ISSN: 0324-1572

Kupari, Hilla (2018). Suojaako korkeakoulutus työelämässä koetulta epävarmuudelta huonoina taloudellisina aikoina? : Prekaari luokka vuosina 2007 ja 2014. Helsingin yliopisto: Sosiologian pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201812043642

Keyriläinen, Marianne & Lyly-Yrjänäinen, Maija (2021). Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työpoliittinen aikakauskirja 64 (2), 24-37. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-860-0