FSD2649 Finnish Working Life Barometer 2010
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
Aineiston nimi
Finnish Working Life Barometer 2010
Aineistonumero
FSD2649
Pysyvät tunnisteet
https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2649https://doi.org/10.60686/t-fsd2649
Aineiston laatu
Kvantitatiivinen aineisto
Tekijät
- Ministry of Employment and the Economy
- Statistics Finland
Sisällön kuvaus
The annual survey studied employee opinion on the quality of working life in Finland. Main themes were psychosocial working environment, job characteristics, pay systems, satisfaction with the job, employment security, training and development, capacity to work, and bullying and discrimination at work. The year 2010 survey contained new questions on local bargaining on working hours/time arrangements and pay systems.
First, the respondents were asked how many years they had worked for the employer they were working for at the time, type of contract, number of persons at the workplace, and what kind of changes there had been in staff numbers, working hours, contracts, and tasks during the past 12 months, and whether people had been transferred to other units. A number of questions pertained to co-operation negotiations, their process and results. Further questions covered team work, whether there had been conflicts at the workplace, between what groups and whether the conflicts had decreased or increased over the past 12 months. Incidents of bullying, harassment and violence were charted.
Next set of questions investigated the respondent's autonomy and influence at work and other job characteristics, overtime and its compensation, flexible working time arrangements, and R's membership in a trade union or professional association. Changes over the past year in workload, physical or mental stress, in access to training etc were explored as well as pay and bonus systems, and satisfaction with pay. Psychosocial working environment was charted with a number of questions, for instance, whether employees were treated equally, was there support for trying new things and so on. One topic pertained to whether the respondents had presented any ideas to improve working conditions, products, services or working methods at the workplace and whether there had been other development initiatives. The respondents' participation in job-related training and development was investigated.
One theme pertained to job satisfaction. The respondents were asked to what extent they agreed with a number of statements relating to staff sufficiency, organisation of work, access to information, physical or mental stress etc. They were asked how likely it was that they would be dismissed or laid off, or their tasks or working hours would be changed over the next year. Views were probed on the employer's financial situation, effects of the economic recession on the workplace, employment situation in Finland and possible changes in working life. A number of questions investigated how the employees' capacity to work and occupational health and safety had been taken into account at the workplace, the respondents' sickness absences, and estimate of own mental and physical capacity to work. Discrimination at work based on ethnic group, age, gender and type of contract was explored.
Background variables included the respondent's year of birth, age, gender, region, type of municipality, education, economic activity, status in employment, industry of employment, occupational group, employer type, weekly working hours, and additional jobs. Information on age, gender, region, type of municipality and education level were obtained from registers. The other background variables were obtained from the Labour Force Survey 2010 telephone interviews which were often conducted together with the Finnish Working Life Barometer interview.
Asiasanat
arrangement of working time; autonomy at work; discrimination; economic recession; employees; employment contracts; job characteristics; job satisfaction; job security; local bargaining; occupational training; personnel management; personnel policy; wages; working conditions; workloads
Tieteenala/Aihealue
- Social sciences (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Social behaviour and attitudes (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Equality, inequality and social exclusion (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Employment (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Labour relations/conflict (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Working conditions (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Occupational health (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sarja
Finnish Working Life BarometersJakelija
Finnish Social Science Data Archive
Käyttöoikeudet
The dataset is (B) available for research, teaching and study.
Kerääjät
- Statistics Finland
Ajallinen kattavuus
2010
Aineistonkeruun ajankohta
2010-09-06 – 2010-10-14
Maa
Finland
Kohdealue
Finland
Havaintoyksikkötyyppi
Individual
Perusjoukko/otos
Finnish-speaking employees aged 18-64 who worked at least 10 hours a week
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Longitudinal: Trend/Repeated cross-section
Lähdeaineistot
Official Statistics of Finland (OSF): Labour force survey 2010 [e-publication]. ISSN=1798-7857. Helsinki: Statistics Finland. Access method: http://www.stat.fi/til/tyti/tie_en.html [referred: 23 Nov 2011].
Otantamenetelmä
Probability: Simple random
Simple random sample from the population register. For its Labour Force Survey 2010, Statistics Finland drew a random sample of people aged between 15 - 74 and living in Finland. From the Labour Force Survey sample, Finnish-speaking employees who had responded being employed for at least 10 hours a week were selected for the Working Life Barometer.
Keruumenetelmä
Telephone interview
Keruuväline tai –ohje
Structured questionnaire
Vastausprosentti
83
Datatiedostojen kieli
Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.
Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.
Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.
Havaintojen ja muuttujien lukumäärä
142 muuttujaa ja 1053 havaintoa.
Datan versio
2.0
Katso myös
FSD2755 Finnish Working Life Barometer: Local Government Employees 2010
Painokertoimet
There are no weight variables in the data.
Viittausvaatimus
The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication.
Malliviittaus
Ministry of Employment and the Economy & Statistics Finland: Finnish Working Life Barometer 2010 [dataset]. Version 2.0 (2018-07-20). Finnish Social Science Data Archive [distributor]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2649
Julkaisusta tiedottaminen
Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi.
Varaumat
The original data creators and the archive bear no responsibility for any results or interpretations arising from the reuse of the data.
Käytön ja kuvailun oheismateriaalit
Ylöstalo, Pekka & Jukka, Pirkko (2011). Työolobarometri. Lokakuu 2010. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja; Työ ja yrittäjyys 25/2011. http://www.tem.fi/files/30098/TEM_25_2011_netti.pdf [viitattu 3.8.2011].
Julkaisut aineistosta
Ylöstalo, Pekka & Jukka, Pirkko (2011). Työolobarometri. Lokakuu 2010. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja; Työ ja yrittäjyys 25/2011.
Kunta-alan työolobarometri 2010. Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin 2010 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu (2011) [verkkodokumentti]. Helsinki: Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä. Saatavilla: http://www.ttk.fi/files/1982/Kunta-alan_tyoolobarometri_2010.pdf [viitattu 13.7.2012].
Hartonen, Suvi (2012). Vaikutusvaltainen ja mielekäs työ? Tutkimus palkansaajien työhyvinvoinnista työhön liittyvien vaikutusmahdollisuuksien ja työnteon mielekkyyden osalta. Turku: Turun yliopisto. Taloussosiologian pro gradu -tutkielma.
Uronen, Katri (2012). Nuoret aikuiset. Innokkaita työmyyriä vai työelämän uuvuttamia muuleja? Nuorten aikuisten kokemukset työelämän epävarmuudesta ja työhyvinvoinnista Suomessa suhteessa muihin palkansaajiin aikajaksolla 2005-2010. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma.
Koivula, Aki (2014). Joustavien työaikajärjestelyjen jakaantuminen Suomessa. Palkansaaja- ja organisaatiotason tarkastelua vuosina 2000 ja 2010. Turku: Turun yliopisto. Taloussosiologian pro gradu -tutkielma.
Koivula, Aki (2015): Joustava työaika, parempi työ? Työajan ja työn laadullisten tekijöiden tarkastelua vuosina 2009-2013. Teoksessa: Koivula, Aki & Oksanen, Janna & Räsänen, Pekka (eds) Economic and Sociological Studies in Turbulent Times. Working Papers in Economic Sociology (VII). University of Turku: Turku, 1-26.
Laukkanen, E. (2012). Työn laatu Suomessa: Mitä työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrista koostetusta laatuindeksistä jää käteen? Työelämän tutkimus 2/2012, 188-197.
Silvennoinen, H. & Nori, H. (2017) In the Margins of Workplace Learning. Journal of Workplace Learning 29 (3), 185-199.
Silvennoinen, H. & Nori, H. (2012) Ikääntyvien koulutus monimuotoistuvassa työelämässä. Finnish Journal for Adult Education, Aikuiskasvatus 32 (3), 177-189.
Silvennoinen, H. & Nori, H. (2014) Koulutuksen ja oppimisen marginaalissa. Teoksessa K. Brunila & U. Isopahkala-Bouret (toim.) Marginaalin voima, 102-127. Helsinki: Kansanvalistusseura.
Laine, P. & Lindberg, M. & Silvennoinen, H. (2016) Työhyvinvoinnista tarvitaan väestötason seurantatietoa. Työhyvinvoinnin käsite ja mittaamisen problematisointia ja kehittelyä. Hallinnon tutkimus 35 (4), 257-273.
Manninen, Ninnu (2020). Palkansaajien hyvinvointi 2000-luvun Suomessa - Työn henkisen kuormittavuuden sekä työn ja muun elämän välillä tasapainottelun näkökulmasta. Pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, sosiaalipolitiikka.
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.