FSD2657 Työolobarometri 1995

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Työministeriö
  • Tilastokeskus

Asiasanat

henkilöstö, palkansaajat, palkkaus, tasa-arvo, tulevaisuudenodotukset, työaika, työelämä, työhyvinvointi, työilmapiiri, työolot, työpaikkaväkivalta, työsuhde

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 1995. Puhelinkyselyyn vastasi 1067 satunnaisesti valittua 18-64 -vuotiasta palkansaajaa.

Työolobarometrin kysymyksistä suurin osa on pidetty samoina eri vuosina. Vuonna 1995 keskityttiin aiempien teemojen lisäksi kehitysohjelmien ja ryhmissä työskentelyn yleisyyteen sekä palkansaajien aloitteellisuuteen työpaikoilla. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin työsuhteen pituutta ja luonnetta. Haastateltavilta kysyttiin työpaikan henkilöstömäärää, naisten osuutta työntekijöiden kokonaismäärästä, ja henkilöstössä tapahtuneita muutoksia viimeisen 12 kuukauden ajalta. Vastaajilta kysyttiin, mistä uusia työntekijöitä oli otettu, ja oliko työntekijöitä esimerkiksi osa-aikaistettu, lomautettu tai siirretty toiseen yksikköön. Lisäksi tiedusteltiin muun muassa, oliko työpaikalla yhdistelty tai purettu yksiköitä, lisätty työn tuottavuuteen perustuvaa palkkausta, ja oliko töitä alettu ostaa ulkopuoleisilta. Vastaajat kertoivat, työskenneltiinkö työpaikalla ryhmissä tai tiimeissä. Työpaikan ilmapiiriä kartoitettiin kyselemällä, esiintyikö siellä kilpailuhenkeä, esimiesten ja alaisten tai työntekijöiden välisiä ristiriitoja, sekä olivatko ristiriidat lisääntyneet tai vähentyneet.

Seuraavaksi selvitettiin työntekijän vaikutusmahdollisuuksia eri asioihin työpaikallaan. Työntekijän kuulumista ammattijärjestöön selvitettiin. Samoin tiedusteltiin ammattijärjestön vaikutusmahdollisuuksia.

Vastaajan työaikaa selvitettiin kyselemällä ylitöistä ja ylitöihin liittyvistä korvauksista, kellokortin käytöstä, työajan joustosta sekä työn kausiluontoisuudesta. Edelleen tiedusteltiin muutoksia työtahdissa, työturvallisuudessa, työn henkisessä ja fyysisessä rasittavuudessa, ja esimerkiksi kannustuksen saannissa viimeisen 12 kuukauden aikana.

Seuraavaksi tiedusteltiin kuukausipalkkaa veroja vähentämättä, työn määrän vaikutusta palkkaukseen, sekä kuinka vastaaja arveli palkkansa muuttuvan vuoden kuluessa. Seuraavaksi kysyttiin, oliko vastaaja tehnyt työolojen, työtapojen, tuotteiden tai palvelujen parantamiseen tähtääviä aloitteita, kuinka aloitteisiin oli suhtauduttu, ja oliko työpaikalla kuluneen vuoden aikana suunnitelmallisesti keheitetty tuottavuutta, palveluja tai laatua. Epävarmuutta työsuhteessa selvitettiin kysymällä, esimerkiksi pitikö haastateltava mahdollisena, että hänet lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Vastaajat myös arvioivat työtilannettaan vuoden kuluttua sekä, saisivatko ammattiaan ja työkokemustaan vastaavaa työtä, mikäli jäisivät työttömiksi. Lisäki kysyttiin, oliko vastaaja ajatellut ryhtyvänsä yksityisyrittäjäksi.

Työelämän muutosten suuntaa selvitettiin tiedustelemalla, olivatko seuraavat asiat menossa parempaan vai huonompaan suuntaan: työnteon mielekkyys, sukupuolten välinen tasa-arvo, ympäristökysymykset, tietojen saanti tulevaisuuden tavoitteista, esimiesten johtamistapa, mahdollisuudet itsensä kehittämiseen ja työpaikan taloudellinen tilanne. Lopuksi tiedusteltiin vastaajan koulutusta, siviilisäätyä, ja oliko vastaajalla kotona asuvia alle 18-vuotiaita lapsia.

Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.