Aineiston nimi

Työolobarometri 2000

Aineistonumero

FSD2662

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2662

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Työministeriö
• Tilastokeskus

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 2000. Aineisto koostuu 1166 satunnaisesti valitun 18 - 64-vuotiaan työssä olevan palkansaajan vastuksista. Työolobarometrin sisällöstä pääosa on pidetty samanlaisena eri vuosina. Vuoden 2000 barometrin erityisinä teemoina olivat työkyky, syrjintä ja ulkomaalaiset.

Ensimmäiset kysymykset koskivat työsuhteen pituutta ja luonnetta sekä työpaikan henkilöstöä. Esimerkiksi kysyttiin vuoden aikana tapahtuneista muutoksista henkilöstön lukumäärässä, irtisanomisista ja lomautuksista. Samoin tiedusteltiin ulkoistamista, yksikköjen yhdistelyä ja tuottavuuden parantamista viimeisen vuoden aikana. Seuraavat kysymykset koskivat työpaikan ilmapiiriä, kuten esiintyykö työpaikalla ristiriitoja, olivatko ne lisääntyneet, ja keiden välillä niitä esiintyi. Tämän jälkeen kysyttiin työtehtävistä ja työn luonteesta sekä palkkaukseen liittyvistä asioista, kuten ylityökorvauksista, lisistä ja tulospalkkioista sekä vastaajan suhtautumisesta palkkaukseensa. Vastaajien kokemuksia vaikuttamisesta työtehtävien sisältöön, tahtiin, koulutukseen ja esimerkiksi laitehankintoihin selvitettiin.

Seuraavaksi tiedusteltiin työajan joustosta, ylitöistä, kotona työskentelystä ja ammattiliittoon kuulumisesta. Vastaajat ottivat kantaa mm. työtahdin, työturvallisuuden ja ammattitaidon kehittämisen mahdollisuuksien lisääntymiseen tai vähenemiseen kuluneen vuoden aikana. Seuraavaksi tiedusteltiin työn ja palkkauksen suhteesta, ja oliko työpaikalla toteutettu projekteja tuottavuuden tai laadun kehittämiseksi. Vastaajat kertoivat, oliko työpaikalla liian vähän henkilöitä tehtäviin nähden, olivatko työt hyvin organisoituja, ja esimerkiksi, kokiko vastaaja työn fyysisesti raskaaksi. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin, pitävätkö he mahdollisena, että seuraavan vuoden aikana heidät esimerkiksi lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka eri tekijät vaikuttaisivat heidän työnsaantimahdollisuuksiinsa, mikäli he jäisivät työttömiksi. Lisäksi vastaajat pohtivat työllisyystilannetta sekä sitä, onko työelämä muuttumassa suuntaan tai toiseen esimerkiksi tasa-arvon, ympäristökysymysten huomioon ottamisen, esimiesten johtamistavan tai itsensä kehittämisen mahdollisuuksien suhteen.

Vastaajat arvioivat työkykyään kymmenportaisella asteikolla sekä suhteessa työn henkisiin ja fyysisiin vaatimuksiin. Vastaajat ilmoittivat, oliko heillä pitkäaikaisia sairauksia tai vammoja, ja oliko niistä haittaa työssä.

Eriarvoisuutta ja syrjintää työpaikalla selvitettiin muun muassa tiedustelemalla, ilmenikö vastaajan työorganisaatiossa eriarvoista kohtelua, joka perustuu ikään, sukupuoleen, työsuhteen luonteeseen tai työntekijän syntyperään. Vastaajat kertoivat, millaisia kokemuksia heillä oli ulkomaalaisista työntekijöistä, sekä oliko heidän työpaikallaan muihin kansallisuuksiin tai etnisiin ryhmiin kuuluvia työntekijöitä. Etätyöhön käytettyä tuntimäärää tiedusteltiin. Vastaajilta tiedusteltiin, uskoivatko terveytensä puolesta jatkavansa samassa ammatissa kahden vuoden kuluttua.

Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2000) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.

Asiasanat

henkilöstö; palkansaajat; palkkaus; syrjintä; tasa-arvo; tulevaisuudenodotukset; työaika; työelämä; työhyvinvointi; työilmapiiri; työkyky; työolot; työpaikkaväkivalta; työsuhde; ulkomaalaiset

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työllisyys ja työllistyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työmarkkinasuhteet ja -järjestöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työolot (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työterveys (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Työolobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Ajallinen kattavuus

2000

Aineistonkeruun ajankohta

2000-09 – 2000-10

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Lähdeaineistot

Tilastokeskus (2000). Työvoimatutkimus 2000. http://www.stat.fi/til/tyti/ [viitattu 3.8.2011].

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Satunnaisotos, johon poimittiin työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2000) aikaisempien tietojen perusteella sellaisia suomenkielisiä 18-64-vuotiaita palkansaajia, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

87,3

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

120 muuttujaa ja 1166 havaintoa.

Datan versio

3.0

Katso myös

FSD2745 Kunta-alan työolobarometri 2000

Aineiston käytössä huomioitavaa

Muuttuja k29b on pudotettu aineistosta epämääräisen koodauksen vuoksi.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Työministeriö & Tilastokeskus: Työolobarometri 2000 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2018-07-27). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2662

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Ylöstalo, Pekka (2001). Työolobarometri. Lokakuu 2000. Helsinki: Työministeriö. Työpoliittinen tutkimus; 228.

Kunta-alan työolobarometri 2000. Työministeriön työolobarometrin 2000 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu (2001). Helsinki: Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä.

Alasoini, Tuomo (2006). Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina 1992 - 2005. Työolobarometrin aineistoihin perustuva analyysi. Helsinki: Työministeriö. Työelämän kehittämisohjelman Tykesin raportteja 45.

Koivula, Aki (2014). Joustavien työaikajärjestelyjen jakaantuminen Suomessa. Palkansaaja- ja organisaatiotason tarkastelua vuosina 2000 ja 2010. Turku: Turun yliopisto. Taloussosiologian pro gradu -tutkielma.

Nikula, Jouko (2016). Middle Class and Middle-class Jobs. Victims of Technological Progress? Sociological Problems. 2016 / Special issue 48/2016, 46-61. Institute for the Study of Societies and Knowledge at the Bulgarian Academy of Sciences in conjunction with the Bulgarian SociologicalAssociation. ISSN: 0324-1572