Tekijät

• Kirkon tutkimuskeskus

Asiasanat

Jumala, Raamattu, evankelis-luterilainen kirkko, jumalanpalvelus, jäsenyys, kirkosta eroaminen, kreationismi, kuolema, naispappeus, osallistuminen, seurakunnat, tehtävät, uskomukset, uskonnolliset tilaisuudet, uskonto

Sisällön kuvaus

Aineisto käsittelee uskontoa ja kirkkoa Suomessa. Ensin vastaajilta (n=1030) tiedusteltiin, kuuluiko hän kirkkoon tai johonkin muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvilta kysyttiin, kuinka tärkeinä kirkkoon kuulumiselle vastaaja pitää lueteltuja syitä ja onko hän ajatellut kirkosta eroamista. Kirkkoon kuulumattomilta tiedusteltiin, ovatko he ajatelleet evankelis-luterilaiseen kirkkoon liittymistä. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan vastakkaisia adjektiivipareja sen mukaan, kuinka hyvin ne vastaajan mielestä kuvaavat Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa.

Osallistumista seurakunnalliseen ja hengelliseen elämään kartoitettiin kysymällä, kuinka usein vastaaja mm. osallistuu jumalanpalvelukseen, ehtoolliselle, kirkkokonserttiin tai muuhun hengelliseen tapahtumaan, ja kuinka usein vastaaja rukoilee, lukee Raamattua tai Uutta testamenttia ja seuraa hengellisiä tai uskonnollisia ohjelmia radiosta/TV:stä. Vastaajilta tiedusteltiin, missä määrin eri tekijät, kuten seurakunnan toiminnan kiinnostavuus, ystävien osallistuminen seurakunnan toimintaan, kirkon ahdasmielisyys tai vaikutusmahdollisuudet kirkossa vaikuttivat kirkon toimintaan osallistumattomuuteen.

Vastaajilta tiedusteltiin mihin suuntaan kirkkoa tulisi kehittää. Heille esitettiin väitelauseita kuten: kirkon pitäisi olla opillisesti avarampi, kirkon tulisi ennen kaikkea julistaa Jumalan sanaa ja kirkon tulisi olla suvaitsevaisempi. Vastaajat ilmoittivat kantansa viisiportaisella asteikolla. Seuraavaksi selvitettiin uskoa Jumalan olemassaoloon, sekä kuinka voimakkaasti vastaaja uskoi muun muassa Jeesuksen neitseelliseen syntymään, toiseen tulemiseen, taivaaseen, helvettiin, viimeiseen tuomioon, enkeleihin ja kolmiyhteyteen. Seuraavaksi selvitettiin Jumalkuvaa. Vastaajat valitsivat viisiportaiselta asteikolta kahden adjektiivisen vastakohtaparin väliltä, millainen Jumala heidän mielestään on. Seuraavaksi selvitettiin muutamalla kysymyksellä vastaajien käsityksiä, ihmisen ja muiden eliölajien synnystä, Jeesuksesta ja siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten evankelis-luterilainen seurakunta on suoriutunut tehtävistään ja minkä arvosanan vastaaja antaisi tehtävien suorittamisesta. Tämän jälkeen selvitettiin vastaajan saamaa uskonnollista kasvatusta tiedustelemalla muun muassa, luettiinko tämän kodissa iltarukous, kunnioitettiinko lepopäivää, puhuttiinko uskonnosta ja käytiinkö pyhäkoulussa tai seurakunnan kerhossa. Samoin tiedusteltiin, oliko vastaaja saanut uskonnollista kasvatusta vanhemmiltaan, isovanhemmiltaan tai kummiltaan, sekä aikoiko vastaaja antaa omille lapsilleen uskonnollista kasvatusta, opettaa iltarukouksen ja lukea rukouksia kotona.

Seuraavaksi tiedusteltiin, kuinka vastaaja suhtautui naispappeuteen ja naispappeuden vastustajiin sekä osallistuiko hän tilaisuuksiin, joissa naispappi oli mukana. Tämän jälkeen selvitettiin, olisiko vastaaja valmis maksamaan enemmän kirkollisveroa seurakunnan toiminnan säilyttämiseksi. Lopuksi tiedusteltiin, antoiko vastaaja rahaa esimerkiksi joulukeräyksiin ja erilaisille avustusjärjestöille sekä kuinka paljon hän antoi rahaa hyväntekeväisyyteen vuoden aikana.

Taustamuuttujina olivat muun muassa tiedot vastaajan iästä, sukupuolesta, ammattiryhmästä, koulutuksesta, tuloluokasta, asuinläänistä ja paikkakuntatyypistä.