Tekijät

• Hirvonen, Riikka (Mediakasvatusseura ry)
• Pääjärvi, Saara (Mediakasvatusseura ry)
• Rahja, Rauna (Mediakasvatusseura ry)
• Suoninen, Annika (Mediakasvatusseura ry)

Asiasanat

Internet, lapset (ikäryhmä), lukeminen, media, mediakasvatus, pelaaminen, pelko, sosiaalinen media, televisio (joukkoviestimet), uutiset

Sisällön kuvaus

Lasten mediabarometri 2011 -tutkimuksessa selvitettiin 7-11 -vuotiaiden lasten mediakäyttöä ja kokemuksia mediakasvatuksesta. Lomakekyselyllä tavoitettiin yhteensä 1137 lasta peruskoulun ensimmäiseltä, kolmannelta ja viidenneltä luokka-asteelta 19 koululla eri puolilla Suomea. Jokaiselle luokka-asteelle laadittiin oma versionsa kyselystä. Viidesluokkalaisten kyselylomake oli laajin.

Aluksi kysyttiin vastaajan ikä ja sukupuoli sekä selvitettiin asumisjärjestelyjä. Vastaajilta tiedusteltiin esimerkiksi oliko hänellä yksi vai useampi koti, oliko hänellä oma huone, keitä muita asui samassa kodissa ja mitä kieliä kodissa puhuttiin. Kodin mediavälineitä ja niiden käyttöä selvitettiin kartoittamalla, mitä välineitä kotona oli, kuinka usein vastaaja katsoi televisiota, videoita tai muita tallennettuja ohjelmia. Lisäksi tiedusteltiin suosikkiohjelmaa.

Seuraavaksi selvitettiin pelaamista ja internetin käyttöä. Vastaajilta tiedusteltiin kuinka paljon he pelasivat tietokoneella, pelikonsolilla tai internetissä, mikä oli vastaajan suosikkipeli, kuinka paljon hän käytti internetiä ja mikä oli hänen suosikkisivustonsa.

Seuraavaksi selvitettiin, kuinka usein vastaaja luki kirjoja, lehtiä ja sarjakuvia sekä, kuinka usein niitä luettiin hänelle. Lisäksi tiedusteltiin radion ja musiikin kuuntelusta. Vastaajat kertoivat suosikkikirjansa, -lehtensä, -sarjakuvansa ja suosikkiesiintyjänsä. Tämän jälkeen tiedusteltiin eri internetpalvelujen, kuten hakukoneiden, pelisivustojen, nettikauppojen ja musiikinkuuntelupalvelujen käytön määrää. Vastaajille esitettiin joitakin netin ja sosiaalisen median käyttöön liittyviä kysymyksiä, kuten tiesivätkö heidän vanhempansa mitä he tekivät netissä ja aiheutuiko netin käytöstä riitaa. Seuraavaksi selvitettiin, millaisia sääntöjä vastaajan kodissa oli liittyen tietokoneeseen, pelaamiseen ja internetin käyttöön sekä televisio-ohjelmien videoiden ja tallennettujen ohjelmien katseluun. Lisäksi kysyttiin, kokiko vastaaja säännöt sopivina, vai haluaisiko hän muuttaa niitä. Samoin haluttiin tietää, oliko vastaajan kodissa tietokoneella, pelilaitteella tai televisiossa käytössä esto-ohjelmia, ja olivatko vastaajan huoltajat rangaisseet häntä esimerkiksi kännykän tai tietokoneen käytöstä. Vastaajat kertoivat myös, saivatko käyttää vanhemman sisaruksen valvoessa sellaisia sivuja, ohjelmia tai pelejä, joita eivät saaneet käyttää yksin.

Seuraavaksi selvitettiin, mitä internetin palveluja vastaaja oli opetellut käyttämään, ja kuka häntä oli opettanut, sekä oliko vastaaja opetellut videokameran käyttöä ja kuvaviestien lähettämistä matkapuhelimella. Samoin tiedusteltiin, oliko vastaaja itse laittanut internetiin erilaisia sisältöjä, kuten kuvia videoita tai kirjoituksia.

Seuraavaksi tiedusteltiin, oliko vastaaja nähnyt tai lukenut jotain sellaista, joka oli jäänyt pelottamaan tai vaivaamaan häntä, mitä se oli ollut, kuinka kauan asia oli vaivannut, oliko hän kertonut asiasta jollekin aikuiselle, kaverille tai sukulaiselle, ja kuinka aikuinen oli reagoinut asiaan. Lisäksi kysyttiin, olivatko kotona asuvat aikuiset vastaajan mielestä kiinnostuneita kuulemaan vastaajan lempiohjelmista, -peleistä ja muista mediasuosikeista, ja jutteliko lapsi käyttämästään mediasta kotona asuvien aikuisten kanssa.

Internetkauppojen käyttöä, mainosten lukemista sekä rahan käyttöä nettipeleihin ja -yhteisöihin selvitettiin lyhyesti. Tämän jälkeen tiedusteltiin, oliko vastaaja seurannut vuoden 2011 vaali- ja hallitusaiheisia ohjelmia ja keskustellut aiheesta jonkun kanssa. Samoin tiedusteltiin, seurasiko vastaaja suuria ulkomaisia uutistapahtumia ja keskusteltiinko kotona ulkomaan tapahtumista.

Lasten mediabarometri 2011-hankkeessa selvitettiin myös sitä, voivatko nuorten tekemät lomakehaastattelut olla toimiva menetelmä lapsia tutkittaessa. Tutkimuksessa viidesluokkalaiset täyttivät kyselylomakkeen itsenäisesti, mutta ensimmäisen ja kolmannen luokan oppilaita haastattelivat yläkouluikäiset tukioppilaat. Datassa 1., 3. ja 5. luokan opiskelijoiden vastaukset on eroteltu omiin muuttujiinsa, jotka on nimetty a, b ja c -alkuisiksi vastaavassa järjestyksessä.

Kaikilta kysyttiin taustamuuttujina ikä, sukupuoli, perheenjäsenet, sisarusten ikä, onko lapsella omaa huonetta, sekä se, mitä kieliä lapsi puhuu kotonaan aikuisten kanssa.