Aineiston nimi

Lasten mediabarometri 2011

Aineistonumero

FSD2719

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2719
https://doi.org/10.60686/t-fsd2719

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Hirvonen, Riikka (Mediakasvatusseura ry)
• Pääjärvi, Saara (Mediakasvatusseura ry)
• Rahja, Rauna (Mediakasvatusseura ry)
• Suoninen, Annika (Mediakasvatusseura ry)

Sisällön kuvaus

Lasten mediabarometri 2011 -tutkimuksessa selvitettiin 7-11 -vuotiaiden lasten mediakäyttöä ja kokemuksia mediakasvatuksesta. Lomakekyselyllä tavoitettiin yhteensä 1137 lasta peruskoulun ensimmäiseltä, kolmannelta ja viidenneltä luokka-asteelta 19 koululla eri puolilla Suomea. Jokaiselle luokka-asteelle laadittiin oma versionsa kyselystä. Viidesluokkalaisten kyselylomake oli laajin.

Aluksi kysyttiin vastaajan ikä ja sukupuoli sekä selvitettiin asumisjärjestelyjä. Vastaajilta tiedusteltiin esimerkiksi oliko hänellä yksi vai useampi koti, oliko hänellä oma huone, keitä muita asui samassa kodissa ja mitä kieliä kodissa puhuttiin. Kodin mediavälineitä ja niiden käyttöä selvitettiin kartoittamalla, mitä välineitä kotona oli, kuinka usein vastaaja katsoi televisiota, videoita tai muita tallennettuja ohjelmia. Lisäksi tiedusteltiin suosikkiohjelmaa.

Seuraavaksi selvitettiin pelaamista ja internetin käyttöä. Vastaajilta tiedusteltiin kuinka paljon he pelasivat tietokoneella, pelikonsolilla tai internetissä, mikä oli vastaajan suosikkipeli, kuinka paljon hän käytti internetiä ja mikä oli hänen suosikkisivustonsa.

Seuraavaksi selvitettiin, kuinka usein vastaaja luki kirjoja, lehtiä ja sarjakuvia sekä, kuinka usein niitä luettiin hänelle. Lisäksi tiedusteltiin radion ja musiikin kuuntelusta. Vastaajat kertoivat suosikkikirjansa, -lehtensä, -sarjakuvansa ja suosikkiesiintyjänsä. Tämän jälkeen tiedusteltiin eri internetpalvelujen, kuten hakukoneiden, pelisivustojen, nettikauppojen ja musiikinkuuntelupalvelujen käytön määrää. Vastaajille esitettiin joitakin netin ja sosiaalisen median käyttöön liittyviä kysymyksiä, kuten tiesivätkö heidän vanhempansa mitä he tekivät netissä ja aiheutuiko netin käytöstä riitaa. Seuraavaksi selvitettiin, millaisia sääntöjä vastaajan kodissa oli liittyen tietokoneeseen, pelaamiseen ja internetin käyttöön sekä televisio-ohjelmien videoiden ja tallennettujen ohjelmien katseluun. Lisäksi kysyttiin, kokiko vastaaja säännöt sopivina, vai haluaisiko hän muuttaa niitä. Samoin haluttiin tietää, oliko vastaajan kodissa tietokoneella, pelilaitteella tai televisiossa käytössä esto-ohjelmia, ja olivatko vastaajan huoltajat rangaisseet häntä esimerkiksi kännykän tai tietokoneen käytöstä. Vastaajat kertoivat myös, saivatko käyttää vanhemman sisaruksen valvoessa sellaisia sivuja, ohjelmia tai pelejä, joita eivät saaneet käyttää yksin.

Seuraavaksi selvitettiin, mitä internetin palveluja vastaaja oli opetellut käyttämään, ja kuka häntä oli opettanut, sekä oliko vastaaja opetellut videokameran käyttöä ja kuvaviestien lähettämistä matkapuhelimella. Samoin tiedusteltiin, oliko vastaaja itse laittanut internetiin erilaisia sisältöjä, kuten kuvia videoita tai kirjoituksia.

Seuraavaksi tiedusteltiin, oliko vastaaja nähnyt tai lukenut jotain sellaista, joka oli jäänyt pelottamaan tai vaivaamaan häntä, mitä se oli ollut, kuinka kauan asia oli vaivannut, oliko hän kertonut asiasta jollekin aikuiselle, kaverille tai sukulaiselle, ja kuinka aikuinen oli reagoinut asiaan. Lisäksi kysyttiin, olivatko kotona asuvat aikuiset vastaajan mielestä kiinnostuneita kuulemaan vastaajan lempiohjelmista, -peleistä ja muista mediasuosikeista, ja jutteliko lapsi käyttämästään mediasta kotona asuvien aikuisten kanssa.

Internetkauppojen käyttöä, mainosten lukemista sekä rahan käyttöä nettipeleihin ja -yhteisöihin selvitettiin lyhyesti. Tämän jälkeen tiedusteltiin, oliko vastaaja seurannut vuoden 2011 vaali- ja hallitusaiheisia ohjelmia ja keskustellut aiheesta jonkun kanssa. Samoin tiedusteltiin, seurasiko vastaaja suuria ulkomaisia uutistapahtumia ja keskusteltiinko kotona ulkomaan tapahtumista.

Lasten mediabarometri 2011-hankkeessa selvitettiin myös sitä, voivatko nuorten tekemät lomakehaastattelut olla toimiva menetelmä lapsia tutkittaessa. Tutkimuksessa viidesluokkalaiset täyttivät kyselylomakkeen itsenäisesti, mutta ensimmäisen ja kolmannen luokan oppilaita haastattelivat yläkouluikäiset tukioppilaat. Datassa 1., 3. ja 5. luokan opiskelijoiden vastaukset on eroteltu omiin muuttujiinsa, jotka on nimetty a, b ja c -alkuisiksi vastaavassa järjestyksessä.

Kaikilta kysyttiin taustamuuttujina ikä, sukupuoli, perheenjäsenet, sisarusten ikä, onko lapsella omaa huonetta, sekä se, mitä kieliä lapsi puhuu kotonaan aikuisten kanssa.

Asiasanat

Internet; lapset (ikäryhmä); lukeminen; media; mediakasvatus; pelaaminen; pelko; sosiaalinen media; televisio (joukkoviestimet); uutiset

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Tietoyhteiskunta (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Nuoret (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Lapset (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Lasten mediabarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä (CC BY 4.0).

Kerääjät

• Mediakasvatusseura ry

Tuottajat

• Mediakasvatusseura ry

Ajallinen kattavuus

2011

Aineistonkeruun ajankohta

2011-09 – 2011-11

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomenkielisten peruskoulujen normaalin perusopetuksen 1., 3. ja 5. luokan oppilaat

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Ei-todennäköisyysotanta: harkinnanvarainen poiminta

Tutkimusaineisto kerättiin 2011 syys-lokakuussa 19 eri koululta, jotka oli valittu eri puolilta Suomea laajan alueellisen kattavuuden saamiseksi. Aluehallintovirastojen alueilta valittiin edustava määrä tutkimuspaikkakuntia suhteessa alueen väkilukuun (poikkeuksena Lappi, joka otettiin mukaan alueellisen kattavuuden vahvistamiseksi), ja kouluja valittiin näiltä paikkakunnilta väkilukuun suhteutettuna erityyppisiltä alueilta: kaupungeista, taajaan asutuilta alueilta sekä maaseudulta. Tutkimukseen pyrittiin valitsemaan tasaisesti kouluja myös erilaisilta sosioekonomisilta alueilta. Kaikki tutkimukseen osallistuneet koulut olivat suomenkielisiä. Koska aineiston keruusta vastanneet haastattelijat olivat yläkouluikäisiä, pyrittiin tutkimukseen valitsemaan ensisijaisesti yhtenäiskouluja.

Lapsikohtaiset tutkimusluvat haettiin vanhemmilta normaalien tutkimuskäytäntöjen mukaisesti. Lapset vastasivat itse mediankäyttöään ja perheissään harjoitettua mediakasvatusta koskeviin kysymyksiin. Viidennen luokan oppilaat täyttivät itse kyselylomakkeen ohjatussa luokkahuonetilanteessa. Ensimmäisen ja kolmannen luokan oppilaat haastateltiin strukturoidusti siten, että haastattelijoina toimineet yläkouluikäiset tukioppilaat täyttivät tutkimuslomaketta haastattelun aikana.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu

Kasvokkainen haastattelu: paperikyselylomake (PAPI)

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

72

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

4.0

Painokertoimet

Aineisto sisältää neljä painomuuttujaa. Muuttuja [paino_k] on kaikille havaintoyksiköille laskettu painokerroin, jossa huomioitu sukupuoli, ikä ja maantieteellinen alue. Sitä voidaan käyttää koko aineistoa koskevissa analyyseissä. Painomuuttujat [paino1], [paino3] ja [paino5] ovat kullekin luokalle laskettuja painokertoimia, joissa on huomioitu sukupuoli ja maantieteellinen alue. Niitä voidaan käyttää kyseistä luokka-astetta koskevissa analyyseissä.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Hirvonen, Riikka (Mediakasvatusseura ry) & Pääjärvi, Saara (Mediakasvatusseura ry) & Rahja, Rauna (Mediakasvatusseura ry) & Suoninen, Annika (Mediakasvatusseura ry): Lasten mediabarometri 2011 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 4.0 (2018-08-16). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2719

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Pääjärvi, Saara (toim.) 2012. Lasten mediabarometri 2011. 7-11 -vuotiaiden lasten mediankäyttö ja kokemukset mediakasvatuksessa. Mediakasvatusseuran julkaisuja 1/2012. Helsinki: Mediakasvatusseura ry. Saatavissa: http://www.mediakasvatus.fi/publications/ISBN978-952-67693-1-8.pdf [viitattu 25.4.2012]

Julkaisut aineistosta

Lasten mediabarometri 2011: 7-11-vuotiaiden lasten mediankäyttö ja kokemukset mediakasvatuksesta (2012). Toim. Pääjärvi Saara. Helsinki: Mediakasvatusseura ry.