FSD2726 Eduskuntavaalitutkimus 2011: ruotsinkieliset puhelinhaastattelut

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

  • Aineistoon ei liity muita kuvailevia tiedostoja

Tekijät

  • Grönlund, Kimmo (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning (Samforsk))

Asiasanat

eduskuntavaalit, ehdokkaat, kansanedustajat, kieli ja kielet, kielipolitiikka, poliittinen osallistuminen, poliittiset asenteet, puolueiden kannatus, ruotsin kieli, suomenruotsalaiset, vaalipiirit, vaalit, äänestäminen

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa kartoitettiin äänioikeutettujen poliittisia ja yhteiskunnallisia näkemyksiä liittyen vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. Kokonaisaineisto kerättiin suomen- ja ruotsinkielisinä puhelinhaastatteluina, tämä aineisto sisältää ruotsinkielisissä haastatteluissa kerätyt tiedot. Suomenkielisten haastattelujen aineisto on arkistoitu numerolla FSD2673. Haastattelukysymykset ovat suurelta osin yhteneviä; ainoastaan kieleen liittyvien kysymysten asettelussa on eroavaisuuksia ja ruotsinkielisiltä on kysytty kieleen liittyen lisäkysymyksiä. Aineistot ovat saatavilla myös ruotsinkielisinä.

Aluksi kysyttiin vastaajan poliittisesta kiinnostuksesta sekä siitä, kuinka usein tämä keskustelee politiikasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä. Seuraavaksi tiedusteltiin kokeeko vastaaja olevansa lähempänä jotakin tiettyä puoluetta muihin puolueisiin verrattuna, mikä tämä puolue on ja miten läheiseksi hän puolueen kokee. Tämän jälkeen esitettiin väittämiä, jotka liittyivät muun muassa äänestämiseen, kansanäänestyksiin, puolueiden toimintaan, demokratiaan, Suomen kahden kansalliskielen asemaan, tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen.

Seuraavaksi vastaajat arvioivat hallituksen suoriutumista tehtävässään viimeisen neljän vuoden aikana sekä luottamustaan erilaisiin tahoihin, kuten tasavallan presidenttiin, eduskuntaan, euroopan unioniin, poliittisiin puolueisiin, oikeuslaitokseen ja poliisiin. Lopuksi selvitettiin vastaajien äänestyskäyttäytymistä eduskuntavaaleissa 2011 kysymällä, kävivätkö vastaajat äänestämässä, minkä puolueen ehdokasta he äänestivät ja oliko puolue vai ehdokas tärkeämpi valintaperuste. Lisäksi kysyttiin, miten paljon vastaajien puoluevalintaan eduskuntavaaleissa 2011 vaikuttivat muun muassa seuraavat tekijät: puolueen edustajien esiintyminen television vaaliohjelmissa, vastaajan ammattiryhmän etujen ajaminen, puolueen puheenjohtaja, puolueen linja viime aikoina esillä olleissa kysymyksissä, puolueen onnistunut vaalikampanja sekä vastaajan halu osoittaa mieltä nykymenoa vastaan.

Ruotsinkielisiltä kysyttiin lisäksi vielä, pitäisikö Ruotsalaisen kansanpuolueen olla ensisijaisesti kielipuolue, kuinka usein vastaajat yrittävät saada palvelua ruotsin kielellä, miten ruotsinkielisyys vaikuttaa ehdokkaan valintaan vaaleissa ja onko julkisia palveluita käytettäessä palvelu ruotsin kielellä vai lyhyt matka palvelupaikkaan vastaajille tärkeämpää.

Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat muun muassa sukupuoli, syntymävuosi, kunta, koulutusaste, uskonnollisuus, ammatti, elämänvaihe ja kotona käytetyt kielet.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI 2.0 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.