Aineiston nimi

Eduskuntavaalitutkimus 2011: ruotsinkieliset puhelinhaastattelut

Aineiston rinnakkainen nimi

Riksdagsvalundersökning 2011: Telefonintervjuer bland svenskspråkiga väljare

Aineistonumero

FSD2726

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2726
https://doi.org/10.60686/t-fsd2726

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Grönlund, Kimmo (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning (Samforsk))

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa kartoitettiin äänioikeutettujen poliittisia ja yhteiskunnallisia näkemyksiä liittyen vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. Kokonaisaineisto kerättiin suomen- ja ruotsinkielisinä puhelinhaastatteluina, tämä aineisto sisältää ruotsinkielisissä haastatteluissa kerätyt tiedot. Suomenkielisten haastattelujen aineisto on arkistoitu numerolla FSD2673. Haastattelukysymykset ovat suurelta osin yhteneviä; ainoastaan kieleen liittyvien kysymysten asettelussa on eroavaisuuksia ja ruotsinkielisiltä on kysytty kieleen liittyen lisäkysymyksiä. Aineistot ovat saatavilla myös ruotsinkielisinä.

Aluksi kysyttiin vastaajan poliittisesta kiinnostuksesta sekä siitä, kuinka usein tämä keskustelee politiikasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä. Seuraavaksi tiedusteltiin kokeeko vastaaja olevansa lähempänä jotakin tiettyä puoluetta muihin puolueisiin verrattuna, mikä tämä puolue on ja miten läheiseksi hän puolueen kokee. Tämän jälkeen esitettiin väittämiä, jotka liittyivät muun muassa äänestämiseen, kansanäänestyksiin, puolueiden toimintaan, demokratiaan, Suomen kahden kansalliskielen asemaan, tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen.

Seuraavaksi vastaajat arvioivat hallituksen suoriutumista tehtävässään viimeisen neljän vuoden aikana sekä luottamustaan erilaisiin tahoihin, kuten tasavallan presidenttiin, eduskuntaan, euroopan unioniin, poliittisiin puolueisiin, oikeuslaitokseen ja poliisiin. Lopuksi selvitettiin vastaajien äänestyskäyttäytymistä eduskuntavaaleissa 2011 kysymällä, kävivätkö vastaajat äänestämässä, minkä puolueen ehdokasta he äänestivät ja oliko puolue vai ehdokas tärkeämpi valintaperuste. Lisäksi kysyttiin, miten paljon vastaajien puoluevalintaan eduskuntavaaleissa 2011 vaikuttivat muun muassa seuraavat tekijät: puolueen edustajien esiintyminen television vaaliohjelmissa, vastaajan ammattiryhmän etujen ajaminen, puolueen puheenjohtaja, puolueen linja viime aikoina esillä olleissa kysymyksissä, puolueen onnistunut vaalikampanja sekä vastaajan halu osoittaa mieltä nykymenoa vastaan.

Ruotsinkielisiltä kysyttiin lisäksi vielä, pitäisikö Ruotsalaisen kansanpuolueen olla ensisijaisesti kielipuolue, kuinka usein vastaajat yrittävät saada palvelua ruotsin kielellä, miten ruotsinkielisyys vaikuttaa ehdokkaan valintaan vaaleissa ja onko julkisia palveluita käytettäessä palvelu ruotsin kielellä vai lyhyt matka palvelupaikkaan vastaajille tärkeämpää.

Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat muun muassa sukupuoli, syntymävuosi, kunta, koulutusaste, uskonnollisuus, ammatti, elämänvaihe ja kotona käytetyt kielet.

Asiasanat

eduskuntavaalit; ehdokkaat; kansanedustajat; kieli ja kielet; kielipolitiikka; poliittinen osallistuminen; poliittiset asenteet; puolueiden kannatus; ruotsin kieli; suomenruotsalaiset; vaalipiirit; vaalit; äänestäminen

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Vaalit, ehdokkaat ja kansanäänestykset (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• TNS Gallup Oy

Ajallinen kattavuus

2011

Aineistonkeruun ajankohta

2011-04-18 – 2011-05-07

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Äänioikeutetut eduskuntavaaleissa 2011 (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta

Satunnaisotos väestörekisteristä. Otokset poimittiin viisinkertaisena tavoiteltavaan haastattelumäärään nähden erikseen sekä suomen- (FSD2673), että ruotsinkielisestä (FSD2726) väestöstä. Haastatteluvaiheessa muodostettiin kiintiöt sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan edustavan näytteen aikaansaamiseksi.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti, ruotsi ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

74 muuttujaa ja 1000 havaintoa.

Datan versio

2.0

Katso myös

FSD2673 Eduskuntavaalitutkimus 2011: suomenkieliset puhelinhaastattelut

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tietoarkistolla ei ole tarkempia tietoja aineiston sisältämästä painomuuttujasta.

Painokertoimet

Aineisto sisältää painomuuttujan weight.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Grönlund, Kimmo (Åbo Akademi): Eduskuntavaalitutkimus 2011: ruotsinkieliset puhelinhaastattelut [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-26). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2726

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Gullblom, Emma (2016). Språkets betydelse för den finlandssvenska väljaren. Åbo: Åbo Akademi. Kandidatavhandling i statskunskap.