Katso täydellinen teemarunko tai kirjoitusohjeet aineistokuvailun liitteistä.

Valitse kysymys

I Tutkijaprofessorin nimitykseen, kauteen ja arvostukseen liittyvät kysymykset

1. Mikä merkitys tutkijaprofessorinimityksellä on ollut a) Oman uranne ja tutkimusalanne kehityksen kannalta? b) Taustaorganisaationne (laitoksen/yliopiston) toiminnan ja resurssien kannalta

2. a) Pääseekö suomalaisen tutkimuksen 'terävin kärki' tutkijaprofessori-instituution kautta esille? b) Onko tutkijaprofessorin virkoja tarpeeksi?

3. Milloin asetitte päämääräksenne tutkijaprofessoriksi nimittämisen?

4. Entä miten nimitysprosessi toimi?

5. Suomessa on tavoitteena tutkijaprofessorivirkojen tasapuolinen jakautuminen eri tieteenalojen kesken. Onko tällainen strategia tarkoituksenmukainen - vai pitäisikö muuttaa?

6. Alun perin tutkijaprofessorin virkanimityksenä pidettiin kiinni määräaikaisuudesta ja varsin lyhyistä kausista (3 v.), vaikka asetuksen mukaan olisi voitu nimittää pysyvästikin. Vain Hintikka nimitettiin pysyvästi 1970. Donnerin aikana tulivat 5-vuotiskaudet ja ajan mittaan pysyviä nimityksiä on tullut lisää (nyt 4). Onko tämä kehityksen suunta ollut oikea, ja pitäisikö perustaa myös pysyviä tutkimusyksiköitä?

7. Mitä kriteereitä tutkijaprofessorin nimityksessä pitäisi painottaa?

8. Osuuko tutkijaprofessorin kausi tieteellisesti lahjakkaan henkilön parhaaseen luomiskauteen? Minkä ikäinen tutkija on 'parhaassa luomisvireessä'? Entä suuntaus nuoriin?

II Tieteellisen uran menestymisen edellytykset

1. Onko teillä ollut tärkeitä opettajia tai tukijoita? Minkälainen vaikutus heillä on ollut tutkijanuranne valintaan/sillä etenemiseen?

2. Mitkä tekijät ovat olleet erityisen tärkeitä tutkijanuranne kehitykselle? Entä onko tutkijanurallanne ollut joitakin esteitä?

3. Kuinka kapea tai leveä on ollut edustamanne tutkimusalan 'terävin kärki'? -kotimaassa? kansainvälisesti? -Onko se helposti määriteltävissä? (Monihuippuisuus/yksihuippuisuus?)

4. Entä asettaako suomalaisuus esteitä kansainväliseen tieteellisen arvostuksen hankkimiselle?

5. Mitkä ovat olleet tutkimustyönne kiihokkeita tai motivaatiotekijöitä?

6. Onko tieteellinen menestyminen vaatinut Teiltä henkilökohtaisia uhrauksia?

III Tutkimuskohteen merkitys

1. Minkälaisia tutkimusaiheita olette tutkinut? Oletteko vaihtanut tutkimusaihettanne? (Entä kauden jälkeen/jatkossa? Mikä on oma erityinen panoksenne tutkimusalanne kehitykseen? Miten sitä on arvostettu kotimaassa, muissa maissa?

2. Olette koonnut ympärillenne tutkimusryhmän. Kauanko se on toiminut ja onko se vielä olemassa? Voidaanko sitä pitää erityisenä koulukuntana?

3. Mikä on ryhmänne tutkijoiden työssä on/on ollut uutta?

IV Tutkimusryhmä

1. Työskenteletkö mieluummin yksin vai ryhmän kanssa - vai sekä että?

2. Miten kiinteä ryhmänne on/on ollut? Minkälainen työskentelytapa sillä on?

4. Mikä on jatkokoulutettavien osuus ja rooli ryhmässänne? Pitäisikö ryhmän olla ns ’tohtoritehdas’? Miten tutkimus ja tieteellinen jatkokoulutus voidaan (parhaiten) yhdistää?

5. Koulutetaanko ryhmänne jäseniä ulkomailla? Mitä ryhmänne jäsenille tapahtuu väittelemisen jälkeen?

6. Onko ryhmällänne yhteistyötä muiden kotimaisten ja ulkomaisten ryhmien kanssa? Minne päin maailmaa? Entä kilpailu - voidaanko siitä puhua teidän alallanne?

7. Onko yksilöityminen hyvä ratkaisu yliopistossa? Sen edut ja haitat?

8. Suomen Akatemian tiedepoliittisissa suuntaviivoissa vuodelta 1988 puhutaan 'luovista tutkimusympäristöistä'. Mitkä ovat niiden ominaispiirteet?

9. Minkälaiseksi luonnehtisitte laadukasta tai 'hyvää' tutkimusta alalanne? (mitkä ovat sen ominaispiirteet ja kriteerit) Miten tutkimuksen laatua ja tuloksellisuutta voidaan arvioida? Mitä mieltä olette tulosvastuuajattelun soveltamista tutkimustoimintaan?

V Kansainvälistyminen

1. Miten kansainvälistyminen vaikuttaa tutkimusalallanne? / Ovatko tutkimanne ongelmat luonteeltaan ensi sijassa kansallisia, kansainvälisiä, globaaleja tai jopa universaaleja? Voidaanko alallanne puhua tutkimuksen kansallisesta spesifiikasta? / Mikä on kansainvälisyyden sisällöllinen merkitys tutkimusalallanne? (teoreettinen ja metodinen kehitys; tutkimusaiheiden valinta - mistä impulssit tulevat?) / Mikä on kansainvälisyyden ja kansainvälisten sopimusten vaikutus tutkimusrahoitukseen?

2. Miten tieteen ja tutkimustoiminnan voimistuneet kansainvälistymisen vaatimukset vaikuttavat kansallisiin tavoitteisiin ja painopisteisiin? Syntyykö kansallisten ja kansainvälisten tavoitteiden välille ristiriitoja?

3. Onko edustamallenne tutkimusalalla ollut havaittavissa jakoa tieteen keskusmaihin ja tieteelliseen periferiaan? Mitkä ovat alanne keskusmaita? Minkälaisten maiden joukkoon Suomi kuuluu?

4. Aiheuttavatko kansainväliset tavoitteet (esim. EU:n ohjelmat) uusia tieteellisen priorisoinnin rakenteita? Miten arvioisitte EU:n tutkimustoiminnan merkitystä oman tutkimuksenne kannalta? Mitä eurooppalaisuuden korostuminen merkitsee muiden kansainvälisten kontaktien kannalta?

5. (Minkälaisissa kansainvälisissä tieteellisissä sopimuksissa/organisaatioissa Suomen pitäisi olla mukana?) Missä muodoissa tutkimuksen kansainvälisyyttä voitaisiin parhaiten kehittää omalla alallanne?

6. Miten suomalaisen tieteen kansainvälistä näkyvyyttä voidaan lisätä?