Tekijät

• International Association for the Evaluation of Educational Achievement (IEA)
• Kupari, Pekka (Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos)
• Suoninen, Annikka (Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos)
• Törmäkangas, Kari (Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos)

Asiasanat

asenteet, demokratia, kansalaistoiminta, kansalaisuus, kansalaisyhteiskunta, kasvatus, koulut, koulutus, nuoret, opettajat, opetus, opetushenkilöstö, osallistuminen, poliittinen toiminta, yhteiskunta

Sisällön kuvaus

Nuorten yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja asenteiden tutkimus toteutettiin suomalaisissa kouluissa vuonna 2009 osana laajaa kansainvälistä ICCS 2009 -tutkimushanketta (International Civic and Citizenship Education Study 2009). Tutkimuksessa perehdyttiin nuorten yhteiskunnallisiin tietoihin ja taitoihin, sekä siihen, kuinka he suhtautuvat aktiiviseen kansalaisuuteen ja kansalaistaitoihin. Kyselytutkimukseen kuului kolme eri osaa: oppilaille, opettajille sekä kouluille suunnattu osa. Oppilasosio oli näistä laajin, ja siinä tarkasteltiin oppilaiden yhteiskunnallista tietämystä sekä näkemyksiä kansalaisyhteiskunnasta ja eurooppalaisuudesta. Arkistoituun aineistoon sisältyvät oppilaskyselyn kansainväliset, yhteiseurooppalaiset ja kansalliset asenneosiot. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto osallistui hankkeen rahoitukseen.

Kansainvälinen oppilaskysely sisälsi väittämiä ja kysymyksiä, joilla kerättiin tietoa oppilaiden kansalaisyhteiskuntaa ja kansalaisuutta koskevista käsityksistä ja asenteista. Aivan oppilaskyselyn aluksi kartoitettiin taustamuuttujia, eli nuoren ominaispiirteitä, kuten syntymäaikaa, sukupuolta, synnyinmaata, etnistä ryhmää ja nuoren itselleen olettamaa koulutusta. Oppilaan vanhempiin liittyen kysyttiin heidän synnyinmaitaan, ammatteja, koulutustaustaa ja kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin. Perheeseen liittyen kysyttiin myös, mikä on kotona yleisimmin käytetty kieli, paljonko kotona on kirjoja ja keitä kodissa vakinaisesti asuu.

Seuraavat kysymykset käsittelivät nuoren omia toimia kouluajan ulkopuolella ja koulussa. Kouluajan ulkopuolisista toiminnoista tiedusteltiin nuoren ajankäyttöä, sitä, kuinka usein nuori keskustelee vanhempiensa ja ystäviensä kanssa poliittisista aiheista tai ulkomaiden ajankohtaisista tapahtumista ja muutoin seuraa niitä, sekä nuoren osallistumista erilaisiin ryhmiin ja järjestöihin. Koulussa tapahtuvista toiminnoista tiedusteltiin, onko oppilas osallistunut koulussa esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan tai päätöksentekoon. Tämän jälkeen tiedusteltiin muutoin kouluun liittyviä asioita, kuten oppilaiden ja opettajien suhtautumista yhteiskunnallisten ja poliittisten aiheiden käsittelyyn oppitunneilla ja nuoren näkemystä siitä, otetaanko hänen mielipiteensä koulun oppilaita koskevia päätöksiä tehtäessä huomioon. Lisäksi esitettiin väittämiä nuoren suhteesta kouluun ja opettajiinsa sekä oppilaiden osallistumisesta koulussa.

Kouluun liittyvien kysymysten jälkeen kartoitettiin vielä oppilaan näkemystä yhteiskunnasta. Ensin kysyttiin, millaisia poliittisia oikeuksia ja velvollisuuksia kansalaisilla ja vastaavasti valtiovallalla tulisi nuoren mielestä olla. Oppilaalta kysyttiin, tulisiko hyvän kansalaisen hänen mielestään esimerkiksi äänestää, seurata politiikkaa tai osallistua poliittiseen keskusteluun. Edelleen tiedusteltiin, kuinka kiinnostunut oppilas on politiikasta ja kuinka hyvin hän poliittista keskustelua ymmärtää. Kyselyssä oli myös väittämiä liittyen sukupuolten ja eri etnisten ryhmien väliseen tasa-arvoon sekä maahanmuuttoon. Vielä kysyttiin vastaajan luottamuksesta eri instituutioihin, suhtautumisesta Suomeen sekä siitä, kannattaako vastaaja jotakin puoluetta muita enemmän. Viimeiset kysymykset liittyivät nuoren yhteiskunnalliseen osallistumiseen, siis siihen, millaiseksi nuori arvioi mahdollisuutensa osallistua yhteiskunnallisiin toimintoihin. Samalla tiedusteltiin nuoren valmiutta poliittiseen osallistumiseen tulevaisuudessa. Edellä kuvatun oppilaskyselyn kysymykset on koodattu arkistoinnin yhteydessä alkavaksi i-kirjaimella (esim. i1, i13_2).

Oppilaskyselyn lisäksi oppilaat osallistuivat Eurooppa-aiheiseen kyselyyn, jossa kartoitettiin oppilaiden kokemuksia ja näkemyksiä eurooppalaisuudesta. Ensin esitettiin väittämiä siitä, kokeeko nuori itsensä osaksi Eurooppaa ja Euroopan unionia. Myös nuoren kokemuksia Euroopan maiden yhteisistä tapahtumista ja ystävyyshankkeista tiedusteltiin. Oppilailta kysyttiin myös, tarjosiko koulu heille mahdollisuuksia tutustua Euroopan maihin ja niiden kansalaisiin. Kysymyksissä tiedusteltiin myös nuoren muiden eurooppalaisten kielten osaamista ja suhtautumista niiden opettamiseen. Lisäksi kysyttiin nuoren suhtautumisesta Euroopan sisällä tapahtuvaan muuttoliikkeeseen ja matkustamiseen sekä Euroopan integraation ja yhteisvaluuttaan. Myös nuoren mielipiteitä Euroopan unionin laajentumisesta sekä arviota omasta EU-tietämyksestä kartoitettiin.

Eurooppa-kysely päättyi osioon kansallisia kysymyksiä. Näissä kysymyksissä suomalaisnuorilta tiedusteltiin heidän kokemuksistaan ikäistensä vaikutusmahdollisuuksista esimerkiksi oppilaskunnassa tai poliittisessa järjestössä toimimalla tai mielenosoituksin. Lisäksi kysyttiin nuoren osallistumista erilaisten yhteisöjen ja järjestöjen, kuten liikuntaseurojen ja harrastejärjestöjen toimintaan sekä sitä, miten tärkeänä välineenä itselleen nuori piti Internetiä erilaisissa tarkoituksissa. Viimeiseksi kysyttiin vielä nuoren luottamusta eri instituutioihin ja järjestöihin. Nämä Eurooppa-kyselyyn sisältyvät kysymykset on arkistoinnin yhteydessä koodattu e-alkuisiksi (esim. e1_2, e5).

Kysymys- ja taustamuuttujien lisäksi aineisto sisältää useita kansainvälisen ICCS-hankkeen apu- ja painomuuttujia, joista osa on Suomenkin aineiston jatkokäytössä olennaisia. Painomuuttujien lisäksi aineistossa on konstruoituja muuttujia, jotka kuvaavat oppilaan yhteiskunnallisen tietämyksen osion pistemääriä. Aineistoon sisältyy viisi nk. plausible value -menetelmän käyttöön estimoitua muuttujaa, joiden avulla oppilaiden yhteiskunnalliselle tietämykselle saadaan luotettavat arvot. Näiden käyttö edellyttää kuitenkin Plausible value -menetelmän hyvää tuntemusta. Plausible value -muuttujien lisäksi aineistoon sisältyy myös yksittäinen oppilaan yhteiskunnallisen tietämyksen estimoitu arvo, jonka käyttö on mahdollista pelkkää suomalaista aineistoa käsitellessä. Lisäksi aineistoon sisältyy kaksi jackknife-menetelmän käyttämiseen luotua muuttujaa, joiden käyttäminen korjaa kaksiportaisesta ositetusta otantamenetelmästä aiheutuvaa vääristymää muuttujien keskihajonnoissa. Menetelmän käyttäminen luotettavien tulosten saamiseksi keskihajontaa hyödyntävissä analyyseissä on olennaista, joskin vaatii menetelmän tuntemusta. Aineiston kansainväliset raportit (ks. julkaisut) sisältävät lisätietoa apumuuttujista ja niiden käytöstä.