Aineiston nimi

Nuorten yhteiskunnallinen osaaminen, osallistuminen ja asenteet 2009: oppilaat

Aineiston rinnakkainen nimi

ICCS 2009: Suomen aineisto

Aineistonumero

FSD2760

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2760
https://doi.org/10.60686/t-fsd2760

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• International Association for the Evaluation of Educational Achievement (IEA)
• Kupari, Pekka (Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos)
• Suoninen, Annikka (Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos)
• Törmäkangas, Kari (Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos)

Sisällön kuvaus

Nuorten yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja asenteiden tutkimus toteutettiin suomalaisissa kouluissa vuonna 2009 osana laajaa kansainvälistä ICCS 2009 -tutkimushanketta (International Civic and Citizenship Education Study 2009). Tutkimuksessa perehdyttiin nuorten yhteiskunnallisiin tietoihin ja taitoihin, sekä siihen, kuinka he suhtautuvat aktiiviseen kansalaisuuteen ja kansalaistaitoihin. Kyselytutkimukseen kuului kolme eri osaa: oppilaille, opettajille sekä kouluille suunnattu osa. Oppilasosio oli näistä laajin, ja siinä tarkasteltiin oppilaiden yhteiskunnallista tietämystä sekä näkemyksiä kansalaisyhteiskunnasta ja eurooppalaisuudesta. Arkistoituun aineistoon sisältyvät oppilaskyselyn kansainväliset, yhteiseurooppalaiset ja kansalliset asenneosiot. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto osallistui hankkeen rahoitukseen.

Kansainvälinen oppilaskysely sisälsi väittämiä ja kysymyksiä, joilla kerättiin tietoa oppilaiden kansalaisyhteiskuntaa ja kansalaisuutta koskevista käsityksistä ja asenteista. Aivan oppilaskyselyn aluksi kartoitettiin taustamuuttujia, eli nuoren ominaispiirteitä, kuten syntymäaikaa, sukupuolta, synnyinmaata, etnistä ryhmää ja nuoren itselleen olettamaa koulutusta. Oppilaan vanhempiin liittyen kysyttiin heidän synnyinmaitaan, ammatteja, koulutustaustaa ja kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin. Perheeseen liittyen kysyttiin myös, mikä on kotona yleisimmin käytetty kieli, paljonko kotona on kirjoja ja keitä kodissa vakinaisesti asuu.

Seuraavat kysymykset käsittelivät nuoren omia toimia kouluajan ulkopuolella ja koulussa. Kouluajan ulkopuolisista toiminnoista tiedusteltiin nuoren ajankäyttöä, sitä, kuinka usein nuori keskustelee vanhempiensa ja ystäviensä kanssa poliittisista aiheista tai ulkomaiden ajankohtaisista tapahtumista ja muutoin seuraa niitä, sekä nuoren osallistumista erilaisiin ryhmiin ja järjestöihin. Koulussa tapahtuvista toiminnoista tiedusteltiin, onko oppilas osallistunut koulussa esimerkiksi vapaaehtoistoimintaan tai päätöksentekoon. Tämän jälkeen tiedusteltiin muutoin kouluun liittyviä asioita, kuten oppilaiden ja opettajien suhtautumista yhteiskunnallisten ja poliittisten aiheiden käsittelyyn oppitunneilla ja nuoren näkemystä siitä, otetaanko hänen mielipiteensä koulun oppilaita koskevia päätöksiä tehtäessä huomioon. Lisäksi esitettiin väittämiä nuoren suhteesta kouluun ja opettajiinsa sekä oppilaiden osallistumisesta koulussa.

Kouluun liittyvien kysymysten jälkeen kartoitettiin vielä oppilaan näkemystä yhteiskunnasta. Ensin kysyttiin, millaisia poliittisia oikeuksia ja velvollisuuksia kansalaisilla ja vastaavasti valtiovallalla tulisi nuoren mielestä olla. Oppilaalta kysyttiin, tulisiko hyvän kansalaisen hänen mielestään esimerkiksi äänestää, seurata politiikkaa tai osallistua poliittiseen keskusteluun. Edelleen tiedusteltiin, kuinka kiinnostunut oppilas on politiikasta ja kuinka hyvin hän poliittista keskustelua ymmärtää. Kyselyssä oli myös väittämiä liittyen sukupuolten ja eri etnisten ryhmien väliseen tasa-arvoon sekä maahanmuuttoon. Vielä kysyttiin vastaajan luottamuksesta eri instituutioihin, suhtautumisesta Suomeen sekä siitä, kannattaako vastaaja jotakin puoluetta muita enemmän. Viimeiset kysymykset liittyivät nuoren yhteiskunnalliseen osallistumiseen, siis siihen, millaiseksi nuori arvioi mahdollisuutensa osallistua yhteiskunnallisiin toimintoihin. Samalla tiedusteltiin nuoren valmiutta poliittiseen osallistumiseen tulevaisuudessa. Edellä kuvatun oppilaskyselyn kysymykset on koodattu arkistoinnin yhteydessä alkavaksi i-kirjaimella (esim. i1, i13_2).

Oppilaskyselyn lisäksi oppilaat osallistuivat Eurooppa-aiheiseen kyselyyn, jossa kartoitettiin oppilaiden kokemuksia ja näkemyksiä eurooppalaisuudesta. Ensin esitettiin väittämiä siitä, kokeeko nuori itsensä osaksi Eurooppaa ja Euroopan unionia. Myös nuoren kokemuksia Euroopan maiden yhteisistä tapahtumista ja ystävyyshankkeista tiedusteltiin. Oppilailta kysyttiin myös, tarjosiko koulu heille mahdollisuuksia tutustua Euroopan maihin ja niiden kansalaisiin. Kysymyksissä tiedusteltiin myös nuoren muiden eurooppalaisten kielten osaamista ja suhtautumista niiden opettamiseen. Lisäksi kysyttiin nuoren suhtautumisesta Euroopan sisällä tapahtuvaan muuttoliikkeeseen ja matkustamiseen sekä Euroopan integraation ja yhteisvaluuttaan. Myös nuoren mielipiteitä Euroopan unionin laajentumisesta sekä arviota omasta EU-tietämyksestä kartoitettiin.

Eurooppa-kysely päättyi osioon kansallisia kysymyksiä. Näissä kysymyksissä suomalaisnuorilta tiedusteltiin heidän kokemuksistaan ikäistensä vaikutusmahdollisuuksista esimerkiksi oppilaskunnassa tai poliittisessa järjestössä toimimalla tai mielenosoituksin. Lisäksi kysyttiin nuoren osallistumista erilaisten yhteisöjen ja järjestöjen, kuten liikuntaseurojen ja harrastejärjestöjen toimintaan sekä sitä, miten tärkeänä välineenä itselleen nuori piti Internetiä erilaisissa tarkoituksissa. Viimeiseksi kysyttiin vielä nuoren luottamusta eri instituutioihin ja järjestöihin. Nämä Eurooppa-kyselyyn sisältyvät kysymykset on arkistoinnin yhteydessä koodattu e-alkuisiksi (esim. e1_2, e5).

Kysymys- ja taustamuuttujien lisäksi aineisto sisältää useita kansainvälisen ICCS-hankkeen apu- ja painomuuttujia, joista osa on Suomenkin aineiston jatkokäytössä olennaisia. Painomuuttujien lisäksi aineistossa on konstruoituja muuttujia, jotka kuvaavat oppilaan yhteiskunnallisen tietämyksen osion pistemääriä. Aineistoon sisältyy viisi nk. plausible value -menetelmän käyttöön estimoitua muuttujaa, joiden avulla oppilaiden yhteiskunnalliselle tietämykselle saadaan luotettavat arvot. Näiden käyttö edellyttää kuitenkin Plausible value -menetelmän hyvää tuntemusta. Plausible value -muuttujien lisäksi aineistoon sisältyy myös yksittäinen oppilaan yhteiskunnallisen tietämyksen estimoitu arvo, jonka käyttö on mahdollista pelkkää suomalaista aineistoa käsitellessä. Lisäksi aineistoon sisältyy kaksi jackknife-menetelmän käyttämiseen luotua muuttujaa, joiden käyttäminen korjaa kaksiportaisesta ositetusta otantamenetelmästä aiheutuvaa vääristymää muuttujien keskihajonnoissa. Menetelmän käyttäminen luotettavien tulosten saamiseksi keskihajontaa hyödyntävissä analyyseissä on olennaista, joskin vaatii menetelmän tuntemusta. Aineiston kansainväliset raportit (ks. julkaisut) sisältävät lisätietoa apumuuttujista ja niiden käytöstä.

Asiasanat

asenteet; demokratia; kansalaistoiminta; kansalaisuus; kansalaisyhteiskunta; kasvatus; koulut; koulutus; nuoret; opettajat; opetus; opetushenkilöstö; osallistuminen; poliittinen toiminta; yhteiskunta

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Nuoret (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Esi- ja peruskoulu (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä (CC BY 4.0).

Kerääjät

• Kupari, Pekka (Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos)
• Suoninen, Annikka (Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos)
• Törmäkangas, Kari (Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos)

Tuottajat

• International Association for the Evaluation of Educational Achievement
• Opetus- ja kulttuuriministeriö
• Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos

Ajallinen kattavuus

2009

Aineistonkeruun ajankohta

2009-02-15 – 2009-03-15

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomen perusopetuksen 8. vuosiluokan oppilaat, jotka olivat iältään yli 13,5 vuotiaita (poislukien Ahvenanmaan ja erityiskoulujen oppilaat)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu ryväsotanta

Ositettu ryväsotanta, jossa ositteina neljä suuraluetta ja ruotsinkielinen alue, jotka jaettiin vielä kaupunkimaisiin ja maaseutumaisiin kuntiin.

Ensimmäisessä vaiheessa poimittiin 186 koulua ottamalla huomioon oppilaiden lukumäärä 8. luokalla. Samalla kullekin koululle valittiin 1 tai 2 varakoulua. Otannan toisessa vaiheessa kustakin poimitusta koulusta valittiin yksi 8. vuosiluokan opetusryhmä yksinkertaisella satunnaisotannalla. Otoksen kooksi tuli 3496 oppilasta.

Oppilaskyselyyn osallistui 176 yläkoulusta yhteensä 3307 oppilasta.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu: paperikyselylomake (PAPI)

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

95

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Katso myös

FSD2298 Nuori kansalainen 1999

FSD2761 Nuorten yhteiskunnallinen osaaminen, osallistuminen ja asenteet 2009: opettajat

FSD2762 Nuorten yhteiskunnallinen osaaminen, osallistuminen ja asenteet 2009: koulut

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tilastollisten tunnuslukujen ottaminen ja testauksien tekeminen aineistosta ilman painomuuttujien käyttöä saattaa heikentää tulosten yleistettävyyttä koko populaatioon.

ICCS-tutkimuksen aineistonkeruun yhteydessä kerättiin myös tietoa oppilaiden yhteiskunnallisesta tietämyksestä koetehtävin. Nämä tiedolliset kysymykset eivät kuitenkaan sisälly arkistoituun aineistoon. Kysymyslomakkeen avokysymykset 6a ja 6b on yhdistetty uudelleenkoodattuun ammattimuuttujaan i6. Muuttujassa i8 taas ovat yhdistettyinä kysymykset 8a ja 8b.

Painokertoimet

Aineistoon sisältyy seitsemän painomuuttujaa: WGTFAC1, WGTADJ1S, WGTFAC2S. WGTADJ2S, WGTADJ3S, TOTWGTS ja SENWGTS. Ne on luotu tasapainottamaan otantamenetelmästä aiheutuvaa vääristymää havainnoissa. Muuttuja WGTFAC1 korjaa koulun valintatodennäköisyydessä tapahtunutta virhettä ja muuttuja WGTADJ1S taas koulujen otannassa tapahtuneen kadon aiheuttamaa vääristymää. WGTFAC2S korjaa luokan valintatodennäköisyyttä ja WGTADJ2S luokan ja WGTADJ3S oppilaiden otantakatoa. TOTWGTS on kokonaispainomuuttuja, joka huomioi kaikkien painomuuttujien vaikutuksen, ja jonka käyttöä suositellaan, kun aineistosta otetaan tunnuslukuja tai tehdään tilastollisia testauksia. SENWGTS taas on TOTWGTS -muuttujasta kansainvälisiä vertailuja varten uudelleenskaalattu, perusanalyyseissa käytettävä painomuuttuja, jonka käyttö pelkkää Suomen aineistoa käsitellessä ei ole tarpeen. Lisätietoa painomuuttujista ja niiden käytöstä aineiston raporteissa (IEA 2011: ICCS 2009 Technical Report; IEA 2011: ICCS 2009 User Guide for the International Database.)

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

International Association for the Evaluation of Educational Achievement (IEA) & Kupari, Pekka (Jyväskylän yliopisto) & Suoninen, Annikka (Jyväskylän yliopisto) & Törmäkangas, Kari (Jyväskylän yliopisto): Nuorten yhteiskunnallinen osaaminen, osallistuminen ja asenteet 2009: oppilaat [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-08-20). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2760

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Kansainväliset ICCS-sivut, myös raportit ladattavissa.

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ICCS-verkkosivusto.

Kansainvälisen ICCS-tutkimushankkeen kuvaus IEA:n verkkosivuilla.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Suoninen, Annikka & Kupari, Pekka & Törmäkangas, Kari (2011). Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2009 -tutkimuksen päätulokset. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. Saatavilla: http://ktl.jyu.fi/img/portal/19254/ICCS-RAPORTTI_VERKKOVERSIO.pdf [viitattu 12.7.2012].

Suoninen, Annikka & Kupari, Pekka & Törmäkangas, Kari (2010): Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2009 -tutkimuksen ensituloksia. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. Saatavilla: http://ktl.jyu.fi/img/portal/17876/ICCS_2009_verkkoversio_v2.pdf [viitattu 12.7.2012]

Brese, Falk & Jung, Michael & Mirazchiyski, Plamen & Schulz, Wolfram & Zuehlke, Olaf (2011): ICCS 2009 User Guide for the International Database. Amsterdam: The International Association for the Evaluation of Educational Achievement. Ladattavissa: http://rms.iea-dpc.org/ [viitattu 12.7.2012].

Schulz, Wolfram & Ainley, John & Fraillon, Julian (2011): ICCS 2009 Technical Report. Amsterdam: The International Association for the Evaluation of Educational Achievement. Ladattavissa: http://rms.iea-dpc.org/ [viitattu 12.7.2012].

Schulz, Wolfram & Ainley, John & Fraillon, Julian & Kerr, David & Losito, Bruno (2010): ICCS 2009 International Report: Civic knowledge, attitudes and engagement among lower-secondary school students in 38 countries. Amsterdam: The International Association for the Evaluation of Educational Achievement. Ladattavissa: rms.iea-dpc.org/ [viitattu 12.7.2012].

Julkaisut aineistosta

Suoninen, Annikka & Kupari, Pekka & Törmäkangas, Kari (2011). Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2009 -tutkimuksen päätulokset. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. Saatavilla: http://ktl.jyu.fi/img/portal/19254/ICCS-RAPORTTI_VERKKOVERSIO.pdf [viitattu 12.7.2012].

Brese, Falk & Jung, Michael & Mirazchiyski, Plamen & Schulz, Wolfram & Zuehlke, Olaf (2011): ICCS 2009 User Guide for the International Database. Amsterdam: The International Association for the Evaluation of Educational Achievement. Ladattavissa: http://rms.iea-dpc.org/ [viitattu 12.7.2012].

Schulz, Wolfram & Ainley, John & Fraillon, Julian (2011): ICCS 2009 Technical Report. Amsterdam: The International Association for the Evaluation of Educational Achievement. Ladattavissa: http://rms.iea-dpc.org/ [viitattu 12.7.2012].

Schulz, Wolfram & Ainley, John & Fraillon, Julian & Kerr, David & Losito, Bruno (2010): ICCS 2009 International Report: Civic knowledge, attitudes and engagement among lower-secondary school students in 38 countries. Amsterdam: The International Association for the Evaluation of Educational Achievement. Ladattavissa: rms.iea-dpc.org/ [viitattu 12.7.2012].

Suoninen, Annikka & Kupari, Pekka & Törmäkangas, Kari (2010): Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2009 -tutkimuksen ensituloksia. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. Saatavilla: http://ktl.jyu.fi/img/portal/17876/ICCS_2009_verkkoversio_v2.pdf [viitattu 12.7.2012]

Homan, Milja (2014) Suomalaisten nuorten kansallinen ja eurooppalainen identiteetti. Heikkoja vai vahvoja, yhteneviä vai vastakkaisia? Pro gradu -tutkielma. Sosiologia. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Kodista ja kiinnostuksesta se lähtee. Suomalaisnuorten kansalaispätevyys ja yhteiskunnalliset asenteet (2012). Toim. Kupari, Pekka & Siisiäinen, Martti. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos.

Rytioja, Anni-Reetta (2016). Kansalaisuuden rajanvetoa. Kansalaisuuden ulottuvuudet aikuisten ja nuorten kertomina. Tampere: Tampereen yliopisto. Sosiologian pro gradu -tutkielma. URN:NBN:fi:uta-201602031152

Vallbacka, Essi (2017) Osallistumattomat teinit. Tilastollinen tutkimus kahdeksasluokkalaisten yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja kansalaisuuskäsityksistä. Kandidaatintutkielma. Sosiaalipolitiikka, yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Tampere: Tampereen yliopisto.

Rytioja, A. & Kallio, K.P. (2018). Opittua käsitteistöä vai koettua yhteiskunnallisuutta? Pohdintoja kansalaisuudesta lasten ja nuorten näkökulmasta. Sosiologia [hyväksytty julkaistavaksi]

Pippuri, Iiris (2017). Correspondence Analysis. Helsinki: Helsingin yliopisto. Tilastotieteen kandidaatintutkielma.

Kanninen, Anna (2019). Perhetaustan yhteys nuorten kokemaan kouluviihtyvyyteen: Moniluokitteluanalyysi vanhemman kulttuuripääoman vaikutuksesta kahdeksasluokkalaisten kouluviihtyvyyteen Suomessa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Sosiologian kandidaatintutkielma.