Tekijät

• International Association for the Evaluation of Educational Achievement (IEA)
• Kupari, Pekka (Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos)
• Suoninen, Annikka (Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos)
• Törmäkangas, Kari (Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos)

Asiasanat

asenteet, demokratia, kansalaistoiminta, kansalaisuus, kansalaisyhteiskunta, kasvatus, koulut, koulutus, nuoret, opettajat, opetus, opetushenkilöstö, osallistuminen, poliittinen toiminta, yhteiskunta

Sisällön kuvaus

Nuorten yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja asenteiden tutkimus toteutettiin suomalaisissa kouluissa vuonna 2009 osana laajaa kansainvälistä ICCS 2009 -tutkimushanketta (International Civic and Citizenship Education Study 2009). Tutkimuksessa perehdyttiin nuorten yhteiskunnallisiin tietoihin ja taitoihin, sekä siihen, kuinka he suhtautuvat aktiiviseen kansalaisuuteen ja kansalaistaitoihin. Kyselytutkimukseen kuului kolme eri osaa: oppilaille, opettajille sekä kouluille suunnattu osa. Kyseinen opettajille suunnattu kyselyn osa toteutettiin keräämällä 8. vuosiluokkaa opettavilta opettajilta tietoa heidän ammatillisesta taustastaan sekä käsityksistään koulujen yhteiskunnallisesta opetuksesta ja kasvatuksesta. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto osallistui hankkeen rahoitukseen.

Ensimmäiseksi kyselyssä käsiteltiin yleisiä opettamista koskevia kysymyksiä. Tässä yleisessä osassa kysyttiin opettajan opettamia aineita, 8. luokan osuutta opetettavista luokista sekä sitä, monessako koulussa opettaja kahdeksatta luokkaa opettaa. Lisäksi kysyttiin opettajan sukupuolta, ikää ja aikaa, jonka vastaaja on toiminut opettajana sekä sitä, onko vastaaja mahdollisesti toiminut aineenopettajuuden lisäksi koulussa muissa tehtävissä, kuten koulun johtokunnan jäsenenä tai oppilaanohjaajana kuluneena lukuvuonna. Myös opettajan varmuutta erilaisia opetusmenetelmiä, kuten ryhmätöitä, luokkakeskusteluja ja luento-opetusta, käytettäessä tiedusteltiin.

Kyselyn toisessa osiossa kysymykset koskivat vastaajan koulua. Koulun opettajiin liittyen kysyttiin esimerkiksi kuinka suuri osa heistä edistää koulun hyvää työrauhaa ja osallistuu koulun toimintaan ja kehittämiseen aktiivisesti. Koulun päätöksenteosta tiedusteltiin, kuinka paljon eri tahoilla, kuten opettajilla ja vanhemmilla sekä oppilailla itsellään, oli mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon koulussa. Lisäksi osiossa kysyttiin oppilaiden käyttäytymistä ja suhtautumista opetukseen ja kouluunsa sekä oppilaiden keskuudessa ilmenevien ongelmien, kuten ilkivallan, koulupinnaamisen, väkivallan ja alkoholin väärinkäytön yleisyyttä. Myös oppilaiden osallistumista kouluaikana esimerkiksi ympäristötoimintaan, ihmisoikeushankkeisiin, kulttuuri- ja liikuntatapahtumiin tiedusteltiin. Edelleen kysyttiin myös, kuinka usein opettaja itse osallistuu erilaisten järjestöjen, kuten kulttuuri- tai ihmisoikeusjärjestöjen tai poliittisten järjestöjen toimintaan, sekä sitä, mihin tarkoituksiin (esimerkiksi palautteen antamiseen oppilaille tai oman opetuksen kehittämiseen) opettaja käyttää oppilaidensa koesuorituksia. Myös oppilaiden suhtautumista opetukseen kartoitettiin.

Seuraava kysymysosio käsitteli koulussa tehtävää yhteiskunnallista kasvatusta. Ensinnä kysyttiin vastaajan mielipidettä koulun yhteiskunnallisen kasvatuksen tärkeimmistä tavoitteista sekä siitä, kenellä vastuun yhteiskunnallisesta kasvatuksesta tulisi koulussa olla. Niiltä opettajilta, jotka opettivat yhteiskunnallisia aihepiirejä sisältäviä oppiaineita (historiaa, yhteiskuntaoppia, maantietoa, terveystietoa, kotitaloutta, uskontoa tai elämänkatsomustietoa), kysyttiin myös tarkentavia kysymyksiä yhteiskunnallisten sisältöjen opettamisesta. Ensimmäisenä kysyttiin, mitä lähteitä opettaja yhteiskunnallisten sisältöjen opetuksensa suunnittelussa käyttää, ja sitten tarkemmin, millaisin menetelmin asioita oppitunnilla käsiteltiin. Myös yhteiskunnallisten sisältöjen oppilasarvioinnin toteuttamista tiedusteltiin. Osion lopuksi kysyttiin vielä, kuinka varmaksi opettaja tuntee itsensä opettaessaan erilaisia aihepiirejä, kuten ihmisoikeuksia, erilaisia kulttuureita, talousasioita ja Euroopan unionia, sekä sitä, mitä koulun yhteiskunnallisten sisältöjen opettamisen parantamiseksi tarvittaisiin.

Viimeinen kysymysosio sisälsi kansallisen osuuden. Kyseisessä osiossa kysyttiin opettajan mielipidettä erilaisten aihepiirien, esimerkiksi ihmisoikeuksien, erilaisten kulttuurien, vaalien, maahanmuuton, tasa-arvon ja ympäristön tärkeyteen yhteiskunnallisten sisältöjen opetuksessa. Opettajilta tiedusteltiin myös, millaisia asioita oppilaiden olisi tärkeä oppia ymmärtämään hyviksi kansalaisiksi tullakseen. Arvioitavana oli muun muassa äänestämisen, puolueeseen kuulumisen, politiikan seuraamisen ja siihen osallistumisen, lain noudattamisen ja ahkeran työn tekemisen tärkeys. Seuraavaksi tiedusteltiin mitä oppilaat koulussa opettajan nähdäkseen oppivat. Viimeiseksi esitettiin vielä joukko väittämiä oppilaiden osallistumisesta koulussa. Taustamuuttujina aineistossa olivat opettajan sukupuoli ja ikä.

Kysymys- ja taustamuuttujien lisäksi aineisto sisältää kansainvälisen ICCS-hankkeen apu- ja painomuuttujia, joista osa on Suomenkin aineiston jatkokäytössä olennaisia. Painomuuttujien lisäksi aineistossa on kaksi jackknife-menetelmän käyttämiseen luotua muuttujaa, joiden käyttäminen korjaa kaksiportaisesta ositetusta otantamenetelmästä aiheutuvaa vääristymää muuttujien keskihajonnoissa. Menetelmän käyttäminen luotettavien tulosten saamiseksi keskihajontaa hyödyntävissä analyyseissä on olennaista, joskin vaatii menetelmän tuntemusta. Aineiston kansainväliset raportit (ks. julkaisut) sisältävät lisätietoa apumuuttujista ja niiden käytöstä.