Aineiston nimi

Nuorten yhteiskunnallinen osaaminen, osallistuminen ja asenteet 2009: opettajat

Aineiston rinnakkainen nimi

ICCS 2009: Suomen aineisto

Aineistonumero

FSD2761

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2761

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• International Association for the Evaluation of Educational Achievement (IEA)
• Kupari, Pekka (Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos)
• Suoninen, Annikka (Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos)
• Törmäkangas, Kari (Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos)

Sisällön kuvaus

Nuorten yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja asenteiden tutkimus toteutettiin suomalaisissa kouluissa vuonna 2009 osana laajaa kansainvälistä ICCS 2009 -tutkimushanketta (International Civic and Citizenship Education Study 2009). Tutkimuksessa perehdyttiin nuorten yhteiskunnallisiin tietoihin ja taitoihin, sekä siihen, kuinka he suhtautuvat aktiiviseen kansalaisuuteen ja kansalaistaitoihin. Kyselytutkimukseen kuului kolme eri osaa: oppilaille, opettajille sekä kouluille suunnattu osa. Kyseinen opettajille suunnattu kyselyn osa toteutettiin keräämällä 8. vuosiluokkaa opettavilta opettajilta tietoa heidän ammatillisesta taustastaan sekä käsityksistään koulujen yhteiskunnallisesta opetuksesta ja kasvatuksesta. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto osallistui hankkeen rahoitukseen.

Ensimmäiseksi kyselyssä käsiteltiin yleisiä opettamista koskevia kysymyksiä. Tässä yleisessä osassa kysyttiin opettajan opettamia aineita, 8. luokan osuutta opetettavista luokista sekä sitä, monessako koulussa opettaja kahdeksatta luokkaa opettaa. Lisäksi kysyttiin opettajan sukupuolta, ikää ja aikaa, jonka vastaaja on toiminut opettajana sekä sitä, onko vastaaja mahdollisesti toiminut aineenopettajuuden lisäksi koulussa muissa tehtävissä, kuten koulun johtokunnan jäsenenä tai oppilaanohjaajana kuluneena lukuvuonna. Myös opettajan varmuutta erilaisia opetusmenetelmiä, kuten ryhmätöitä, luokkakeskusteluja ja luento-opetusta, käytettäessä tiedusteltiin.

Kyselyn toisessa osiossa kysymykset koskivat vastaajan koulua. Koulun opettajiin liittyen kysyttiin esimerkiksi kuinka suuri osa heistä edistää koulun hyvää työrauhaa ja osallistuu koulun toimintaan ja kehittämiseen aktiivisesti. Koulun päätöksenteosta tiedusteltiin, kuinka paljon eri tahoilla, kuten opettajilla ja vanhemmilla sekä oppilailla itsellään, oli mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon koulussa. Lisäksi osiossa kysyttiin oppilaiden käyttäytymistä ja suhtautumista opetukseen ja kouluunsa sekä oppilaiden keskuudessa ilmenevien ongelmien, kuten ilkivallan, koulupinnaamisen, väkivallan ja alkoholin väärinkäytön yleisyyttä. Myös oppilaiden osallistumista kouluaikana esimerkiksi ympäristötoimintaan, ihmisoikeushankkeisiin, kulttuuri- ja liikuntatapahtumiin tiedusteltiin. Edelleen kysyttiin myös, kuinka usein opettaja itse osallistuu erilaisten järjestöjen, kuten kulttuuri- tai ihmisoikeusjärjestöjen tai poliittisten järjestöjen toimintaan, sekä sitä, mihin tarkoituksiin (esimerkiksi palautteen antamiseen oppilaille tai oman opetuksen kehittämiseen) opettaja käyttää oppilaidensa koesuorituksia. Myös oppilaiden suhtautumista opetukseen kartoitettiin.

Seuraava kysymysosio käsitteli koulussa tehtävää yhteiskunnallista kasvatusta. Ensinnä kysyttiin vastaajan mielipidettä koulun yhteiskunnallisen kasvatuksen tärkeimmistä tavoitteista sekä siitä, kenellä vastuun yhteiskunnallisesta kasvatuksesta tulisi koulussa olla. Niiltä opettajilta, jotka opettivat yhteiskunnallisia aihepiirejä sisältäviä oppiaineita (historiaa, yhteiskuntaoppia, maantietoa, terveystietoa, kotitaloutta, uskontoa tai elämänkatsomustietoa), kysyttiin myös tarkentavia kysymyksiä yhteiskunnallisten sisältöjen opettamisesta. Ensimmäisenä kysyttiin, mitä lähteitä opettaja yhteiskunnallisten sisältöjen opetuksensa suunnittelussa käyttää, ja sitten tarkemmin, millaisin menetelmin asioita oppitunnilla käsiteltiin. Myös yhteiskunnallisten sisältöjen oppilasarvioinnin toteuttamista tiedusteltiin. Osion lopuksi kysyttiin vielä, kuinka varmaksi opettaja tuntee itsensä opettaessaan erilaisia aihepiirejä, kuten ihmisoikeuksia, erilaisia kulttuureita, talousasioita ja Euroopan unionia, sekä sitä, mitä koulun yhteiskunnallisten sisältöjen opettamisen parantamiseksi tarvittaisiin.

Viimeinen kysymysosio sisälsi kansallisen osuuden. Kyseisessä osiossa kysyttiin opettajan mielipidettä erilaisten aihepiirien, esimerkiksi ihmisoikeuksien, erilaisten kulttuurien, vaalien, maahanmuuton, tasa-arvon ja ympäristön tärkeyteen yhteiskunnallisten sisältöjen opetuksessa. Opettajilta tiedusteltiin myös, millaisia asioita oppilaiden olisi tärkeä oppia ymmärtämään hyviksi kansalaisiksi tullakseen. Arvioitavana oli muun muassa äänestämisen, puolueeseen kuulumisen, politiikan seuraamisen ja siihen osallistumisen, lain noudattamisen ja ahkeran työn tekemisen tärkeys. Seuraavaksi tiedusteltiin mitä oppilaat koulussa opettajan nähdäkseen oppivat. Viimeiseksi esitettiin vielä joukko väittämiä oppilaiden osallistumisesta koulussa. Taustamuuttujina aineistossa olivat opettajan sukupuoli ja ikä.

Kysymys- ja taustamuuttujien lisäksi aineisto sisältää kansainvälisen ICCS-hankkeen apu- ja painomuuttujia, joista osa on Suomenkin aineiston jatkokäytössä olennaisia. Painomuuttujien lisäksi aineistossa on kaksi jackknife-menetelmän käyttämiseen luotua muuttujaa, joiden käyttäminen korjaa kaksiportaisesta ositetusta otantamenetelmästä aiheutuvaa vääristymää muuttujien keskihajonnoissa. Menetelmän käyttäminen luotettavien tulosten saamiseksi keskihajontaa hyödyntävissä analyyseissä on olennaista, joskin vaatii menetelmän tuntemusta. Aineiston kansainväliset raportit (ks. julkaisut) sisältävät lisätietoa apumuuttujista ja niiden käytöstä.

Asiasanat

asenteet; demokratia; kansalaistoiminta; kansalaisuus; kansalaisyhteiskunta; kasvatus; koulut; koulutus; nuoret; opettajat; opetus; opetushenkilöstö; osallistuminen; poliittinen toiminta; yhteiskunta

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Nuoret (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Esi- ja peruskoulu (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on (A) vapaasti käytettävissä ilman rekisteröitymistä (CC BY 4.0).

Kerääjät

• Kupari, Pekka (Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos)
• Suoninen, Annikka (Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos)
• Törmäkangas, Kari (Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos)

Tuottajat

• International Association for the Evaluation of Educational Achievement
• Opetus- ja kulttuuriministeriö
• Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos

Ajallinen kattavuus

2009

Aineistonkeruun ajankohta

2009-02-15 – 2009-03-15

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Organisaatio

Perusjoukko/otos

Suomen perusopetuksen yläkoulujen opettajat, jotka opettivat koulussa päätoimisesti 8. vuosiluokan oppilaita (poislukien Ahvenanmaan ja erityiskoulujen opettajat)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu ryväsotanta

Ositettu ryväsotanta, jossa ositteina neljä suuraluetta ja ruotsinkielinen alue, jotka jaettiin vielä kaupunkimaisiin ja maaseutumaisiin kuntiin.

Ensimmäisessä vaiheessa poimittiin 186 koulua ottamalla huomioon oppilaiden lukumäärä 8. luokalla. Samalla kullekin koululle valittiin 1 tai 2 varakoulua. Koulun päätoimisista 8.vuosiluokan opettajista valittiin sitten satunnaisesti 15 vastaamaan opettajakyselyyn.

Kouluista, joissa oli vähemmän kuin 20 kriteerit täyttävää opettajaa, otettiin mukaan kaikki opettajat. Opettajakyselyyn vastasi 174 poimitusta koulusta 2295 opettajaa.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

90

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Katso myös

FSD2298 Nuori kansalainen 1999

FSD2760 Nuorten yhteiskunnallinen osaaminen, osallistuminen ja asenteet 2009: oppilaat

FSD2762 Nuorten yhteiskunnallinen osaaminen, osallistuminen ja asenteet 2009: koulut

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tilastollisten tunnuslukujen ottaminen ja testauksien tekeminen aineistosta ilman painomuuttujien käyttöä saattaa heikentää tulosten yleistettävyyttä koko populaatioon.

Painokertoimet

Aineistossa on seitsemän painomuuttujaa, WGTFAC1, WGTADJ1T, WGTFAC2T, WGTADJ2T, WGTADJ3T, TOTWGTT ja SENWGTT. Ne on luotu tasapainottamaan otantamenetelmästä aiheutuvaa vääristymää havainnoissa. Muuttuja WGTFAC1 korjaa koulun valintatodennäköisyydessä tapahtunutta virhettä ja muuttuja WGTADJ1T taas koulujen otannassa tapahtuneen kadon aiheuttamaa vääristymää. WGTFAC2T korjaa opettajien otantaa, WGTADJ2T opettajien otantakatoa ja WGTADJ3T opettajien valintatodennäköisyyttä (osa opettajista opetti useammassa koulussa, ja heillä oli näin ollen suurempi todennäköisyys tulla valituiksi). Muuttuja TOTWGTT on kokonaispainomuuttuja, joka huomioi kaikki aiemmat painomuuttujat, ja jonka käyttöä suositellaan, kun aineistosta otetaan tunnuslukuja tai tehdään tilastollisia testauksia. SENWGTT taas on TOTWGTT -muuttujasta kansainvälisiä vertailuja varten uudelleenskaalattu, perusanalyyseissa käytettävä painomuuttuja, jonka käyttö Suomen aineistoa käsitellessä ei ole tarpeen. Lisätietoa muuttujista ja niiden käytöstä aineiston raporteissa. (IEA 2011: ICCS 2009 Technical Report; IEA 2011: ICCS 2009 User Guide for the International Database.)

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

International Association for the Evaluation of Educational Achievement (IEA) & Kupari, Pekka (Jyväskylän yliopisto) & Suoninen, Annikka (Jyväskylän yliopisto) & Törmäkangas, Kari (Jyväskylän yliopisto): Nuorten yhteiskunnallinen osaaminen, osallistuminen ja asenteet 2009: opettajat [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-08-20). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2761

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Suoninen, Annikka & Kupari, Pekka & Törmäkangas, Kari (2011). Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2009 -tutkimuksen päätulokset. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. Saatavilla: http://ktl.jyu.fi/img/portal/19254/ICCS-RAPORTTI_VERKKOVERSIO.pdf [viitattu 12.7.2012].

Suoninen, Annikka & Kupari, Pekka & Törmäkangas, Kari (2010): Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2009 -tutkimuksen ensituloksia. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. Saatavilla: http://ktl.jyu.fi/img/portal/17876/ICCS_2009_verkkoversio_v2.pdf [viitattu 12.7.2012]

Brese, Falk & Jung, Michael & Mirazchiyski, Plamen & Schulz, Wolfram & Zuehlke, Olaf (2011): ICCS 2009 User Guide for the International Database. Amsterdam: The International Association for the Evaluation of Educational Achievement. Ladattavissa: http://rms.iea-dpc.org/ [viitattu 12.7.2012].

Schulz, Wolfram & Ainley, John & Fraillon, Julian (2011): ICCS 2009 Technical Report. Amsterdam: The International Association for the Evaluation of Educational Achievement. Ladattavissa: http://rms.iea-dpc.org/ [viitattu 12.7.2012].

Schulz, Wolfram & Ainley, John & Fraillon, Julian & Kerr, David & Losito, Bruno (2010): ICCS 2009 International Report: Civic knowledge, attitudes and engagement among lower-secondary school students in 38 countries. Amsterdam: The International Association for the Evaluation of Educational Achievement. Ladattavissa: rms.iea-dpc.org/ [viitattu 12.7.2012].

Julkaisut aineistosta

Suoninen, Annikka & Kupari, Pekka & Törmäkangas, Kari (2011). Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2009 -tutkimuksen päätulokset. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. Saatavilla: http://ktl.jyu.fi/img/portal/19254/ICCS-RAPORTTI_VERKKOVERSIO.pdf [viitattu 12.7.2012].

Brese, Falk & Jung, Michael & Mirazchiyski, Plamen & Schulz, Wolfram & Zuehlke, Olaf (2011): ICCS 2009 User Guide for the International Database. Amsterdam: The International Association for the Evaluation of Educational Achievement. Ladattavissa: http://rms.iea-dpc.org/ [viitattu 12.7.2012].

Schulz, Wolfram & Ainley, John & Fraillon, Julian (2011): ICCS 2009 Technical Report. Amsterdam: The International Association for the Evaluation of Educational Achievement. Ladattavissa: http://rms.iea-dpc.org/ [viitattu 12.7.2012].

Schulz, Wolfram & Ainley, John & Fraillon, Julian & Kerr, David & Losito, Bruno (2010): ICCS 2009 International Report: Civic knowledge, attitudes and engagement among lower-secondary school students in 38 countries. Amsterdam: The International Association for the Evaluation of Educational Achievement. Ladattavissa: rms.iea-dpc.org/ [viitattu 12.7.2012].

Suoninen, Annikka & Kupari, Pekka & Törmäkangas, Kari (2010): Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2009 -tutkimuksen ensituloksia. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos. Saatavilla: http://ktl.jyu.fi/img/portal/17876/ICCS_2009_verkkoversio_v2.pdf [viitattu 12.7.2012]

Kodista ja kiinnostuksesta se lähtee. Suomalaisnuorten kansalaispätevyys ja yhteiskunnalliset asenteet (2012). Toim. Kupari, Pekka & Siisiäinen, Martti. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos.