Tekijät

• Collin, Helena (Tampereen yliopisto)
• Gad, Taha (Tampereen teknillinen yliopisto)
• Juntunen, Anssi (Tampereen teknillinen yliopisto)
• Tamminen, Markku (Tampereen teknillinen yliopisto)
• Tirkkonen, Esko (Tampereen ammattikorkeakoulu)

Asiasanat

ammattikorkeakoulut, harrastukset, korkeakoulut, korkeakoulutetut, liikunta, liikuntapalvelut, opiskelijat, yliopistot

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin Tampereen korkeakoulujen (Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto) opiskelijoiden ja henkilökunnan liikuntatottumuksia ja näkemyksiä korkeakoulujen liikuntapalveluiden yhdistämiseen liittyen. Tampereen korkeakoulut suunnittelivat keväällä 2012 yhteisiä liikuntapalveluja kaikkien korkeakoulujen opiskelijoille ja henkilöstölle niin, että kaikkien kampusten liikuntapalvelut olisivat käytössä yhdellä liikuntamaksulla.

Aluksi kartoitettiin vastaajien nykyisiä liikuntatottumuksia. Kysyttiin, montako kertaa vastaajat harrastavat liikuntaa viikossa ja kuinka monta minuuttia keskimäärin kerralla. Liikuntaa harrastavilta kysyttiin, paljonko he käyttävät kuntosalia, ohjatun ryhmäliikunnan palveluita, pelivuoroja liikuntasaleissa ja muita liikuntapalveluita omalla korkeakoulullaan. Niiltä, jotka ilmoittivat harrastavansa liikuntaa myös muualla kuin oman korkeakoulunsa liikuntapalveluissa kysyttiin, paljonko he käyttävät näitä palveluita muiden tahojen tarjoamina. Lisäksi kysyttiin, mitä muuta liikuntaa he harrastavat ja siirtyisivätkö he harrastamaan muualla harrastamiaan lajeja omalla korkeakoulullaan, jos niitä tarjottaisiin. Muiden tahojen tarjoamia liikuntapalveluita verrattiin korkeakoulujen liikuntapalveluihin erilaisilla väittämillä, jotka liittyivät muun muassa palveluiden sisältöön, sijaintiin, aikatauluihin, laatuun, ruuhkaisuuteen ja hintaan.

Niiltä vastaajilta, jotka olivat ilmoittaneet liikkuvansa satunnaisesti tai eivät ollenkaan, tiedusteltiin väittämien ja avokysymysten avulla syitä vähäiseen liikuntaharrastukseen sekä lisäksi asioita, jotka saisivat heidät harrastamaan enemmän liikuntaa. Väittämissä esitettyjä syitä olivat sairaus tai muu terveydentilaan liittyvä asia, se, ettei pidä liikunnasta, huonot kokemukset liikunnasta, ajan puute, liikunnan kalleus sekä halu käyttää vapaa-aikansa mieluummin johonkin muuhun.

Tämän jälkeen kyselyssä esitettiin, että Tampereen korkeakoulujen liikuntapalveluiden yhdistyminen olisi tapahtunut ja kysyttiin, millä kampuksella ja kuinka usein vastaajat käyttäisivät mainitun tyyppisiä liikuntapalveluita yhdistymisen jälkeen. Lisäksi tiedusteltiin, minkä valintaperusteiden, kuten sijainnin, ruuhkaisuuden, laadun tai sosiaalisten syiden, pohjalta vastaajat valitsisivat liikuntapaikkansa palveluiden yhdistymisen jälkeen. Yhdistymisen vaikutuksista liikuntatottumuksiin kysyttiin vielä, muuttuisiko vastaajien harrastetun liikunnan tai lajien määrä yhdistymisen myötä ja miten muutos vaikuttaisi liikkumiseen muista korkeakouluista tulevien kavereiden tai tuttavien kanssa.

Lopuksi kysyttiin vastaajien näkemyksiä liikuntapalveluiden yhdistymisen vaikutuksista. Tiedusteltiin, miten vastaajat uskovat muutoksen vaikuttavan kävijämääriin ja palveluiden laatuun eri kampuksilla ja mikä on heidän yleinen mielipiteensä korkeakoulujen liikuntapalveluiden yhdistämisestä. Tämän jälkeen vastaajat saivat vielä esittää vapaita kommentteja.

Taustamuuttujina tutkimuksessa kysyttiin vastaajan sukupuolta, syntymävuotta, pääasiallista työ- tai opiskelukorkeakoulua ja pääasiallista toimintaa. Sijaintiin liittyen kysyttiin, mitä korkeakoulua lähimpänä vastaaja asuu ja pyydettiin asettamaan korkeakoulujen sijainnit paremmuusjärjestykseen omiin olosuhteisiin nähden. Perustutkinto-opiskelijoilta kysyttiin lisäksi vuosikurssia.