FSD2809 Nuorisorikollisuus 2008
Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin (esim. väitöstutkimukseen, pro graduun ja ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyöhön). Aineistoa ei saa käyttää opetukseen, opiskeluun (esim. harjoitustöihin) tai alempiin opinnäytteisiin.
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
Aineiston nimi
Nuorisorikollisuus 2008
Aineistonumero
FSD2809
Pysyvät tunnisteet
https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2809https://doi.org/10.60686/t-fsd2809
Aineiston laatu
Kvantitatiivinen aineisto
Tekijät
- Kivivuori, Janne (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos (Optula))
- Salmi, Venla (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos (Optula))
Sisällön kuvaus
Tutkimuksen pääteemoina olivat nuorten rikoskäyttäytyminen ja rikosuhrikokemukset. Kyselyn alkupuolella selvitettiin vastaajan luvatonta poissaoloa koulusta, kotoa karkaamista, ilman ajokorttia ajamista, seiniin kirjoittelua ja piirtelyä, omaisuuden vahingoittamista koulussa ja muualla, varastamista, varastetun tavaran ostamista, auton varastamista, kiusaamista, tappeluun osallistumista, pahoinpitelyä, marihuanan, hasiksen ja muiden huumeiden käyttöä, lääkkeiden päihdekäyttöä sekä humalassa moottoriajoneuvolla ajamista. Uusia rikoskäyttäytymisen teemoja kyselyssä olivat murtautuminen, varastamistarkoituksessa uhkaaminen ja luvaton tiedostojen lataaminen internetissä.
Vastaajalta kysyttiin edellä mainittujen tekojen kohdalla, oliko hän koskaan tehnyt mainittua tekoa, ja jos vastaus oli myönteinen ja teko lainvastainen, tiedusteltiin, onko poliisi saanut tietää teosta. Lisäksi kysyttiin, oliko vastaaja tehnyt teon viimeisen vuoden aikana, ja jos oli, niin kysyttiin, tekikö hän sen yksin vai muiden kanssa. Samassa yhteydessä kysyttiin oliko teko tehty alkoholin vaikutuksen alaisena ja saiko joku tietää tästä teosta. Vastaajalta kysyttiin myös tekoa koskevia tarkempia kysymyksiä, kuten esimerkiksi pahoinpitelyn yhteydessä, tarvitsiko hakattu uhri hoitoa tapahtuman jälkeen ja huumeiden käyttötapauksessa, mitä käytetty huume maksoi ja miksi halusi päihtyä. Uutena yksityiskohtana selvitettiin, olivatko teot kostoja jostain aikaisemmasta tapahtumasta.
Nuorten rikoskäyttäytymisen kartoittamisen jälkeen kyselyssä selvitettiin vastaajan opettajiin kohdistamaa häirintää, lainrikkomista koskevia mielipiteitä, rikosuhrikokemuksia, alkoholin käyttöä ja vastaajan seurustelusuhteisiin liittyviä seikkoja. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi, onko hän uhannut opettajaa väkivallalla kuluneen lukuvuoden aikana ja mitä mieltä hän on siitä, pitääkö lakia aina noudattaa tai saako yksin pimeällä kävellyt raiskatuksi tullut tyttö syyttää itseään tapahtuneesta. Kysymyksissä itseen kohdistuneita teoista, selvitettiin vastaajaan kohdistunutta kiusaamista, väkivaltaa ja vahingontekoa, kuten varkauksia. Alkoholinkäyttöön liittyvissä kysymyksissä tiedusteltiin muun muassa kuinka usein juo alkoholia ja sitä, johtiko edellinen juomiskerta esimerkiksi krapulaan tai riitatilanteisiin. Edellisten lisäksi kysyttiin kiellettyjen aineiden eli dopingaineiden käytöstä.
Seuraavaksi selvitettiin vastaajan mielikuvia omasta itsestään sekä hänen perheeseensä ja hyvinvointiinsa liittyviä yksityiskohtia. Vastaajalta kysyttiin muuan muassa millaiseksi itsensä kokee, kuten ottaako mielellään riskejä ja millaiseksi kokee tämänhetkisen fyysisen kunnon ja mielialan. Lisäksi kysyttiin, kenen kanssa hän viettää vapaa-aikaa, mikä on hänen suhteensa omiin vanhempiin ja seuraavatko he hänen koulumenestystään. Ympäristön turvallisuutta kartoitettiin kysymällä, miten turvalliseksi kokee olon tietyissä paikoissa, kuten koulun pihalla välitunnilla tai illalla julkisissa liikennevälineissä. Vastaajalta tiedusteltiin lisäksi millaisia rangaistuksia hän on saanut vanhemmiltaan ja ovatko he käyttäneet kurittaessaan ruumiillista väkivaltaa.
Kyselyn lopussa selvitettiin, miten nuoret kokevat julkisuudessa esiintyvän väkivallan ja millaisia toimenpiteitä poliisien ja vartijoiden tahoilta on heihin kohdistunut. Vastaajalta kysyttiin esimerkiksi, onko hän kokenut pelkoa katsoessaan TV-uutislähetyksiä tai muuta viihdettä ja ovatko vartijat tai poliisit kehottaneet häntä poistumaan joltain paikalta jostain viimeisen 12 kuukauden aikana tai aikaisemmin.
Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat mm. vastaajan sukupuoli, ikä, suunnitelmat peruskoulun jälkeen, koulunkäynnin sujuvuus, vanhempien työmarkkina-asema sekä perheen taloudellinen tilanne. Uutena taustamuuttujana vuoden 2008 kyselyssä on maahanmuuttajatausta.
Asiasanat
huumeet; ilkivalta; kiusaaminen; murto; nuoret; nuorisorikollisuus; opettajat; oppilaat; piilorikollisuus; päihteet; rikkomukset; rikokset; rikollisuus; uhkailu; vahingonteko; varkaus; väkivalta
Tieteenala/Aihealue
- Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Nuoret (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Rikollisuus ja lainvalvonta (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sarja
NuorisorikollisuuskyselytJakelija
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Käyttöoikeudet
Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.
Kerääjät
- Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Tuottajat
- Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Ajallinen kattavuus
2008
Aineistonkeruun ajankohta
2008-04 – 2008-05
Maa
Suomi
Kohdealue
Suomi
Havaintoyksikkötyyppi
Henkilö
Perusjoukko/otos
Perusjoukkona ovat koko maan suomenkielisten yläasteiden yhdeksännen luokka-asteen oppilaat (poislukien Ahvenanmaa)
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto
Otantamenetelmä
Todennäköisyysotanta: ositettu ryväsotanta
Otos tilattiin Tilastokeskukselta ositettuna yksiasteisena ryväsotantana, jossa otantayksikkö oli koulu. Ositteita oli kolme: 10 suurinta kaupunkia, muut kaupungit sekä taajama- ja maaseutukunnat. Otannassa käytettiin suhteellista kiintiöintiä oppilaiden mukaan, eli ositteiden koko määräytyi ositteen oppilasmäärien perusteella. Kyselyssä tavoiteltiin 6755:tä vastaajaa, joista 5826 vastasi kyselyyn.
Aineistonkeruussa olivat mukana kouluissa toimivat yhteysopettajat, jotka oli perehdytetty kyselyaineiston keräämiseen.
Keruumenetelmä
Itsetäytettävä lomake
Keruuväline tai –ohje
Strukturoitu lomake
Vastausprosentti
86,2
Datatiedostojen kieli
Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.
Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.
Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.
Datan versio
2.0
Aineiston käytössä huomioitavaa
Aineisto sisältää Tietoarkistossa alkuperäisestä koulu id-muuttujasta muokatun koulu-muuttujan, jolla voidaan identifioida samasta ryppäästä tulevat havainnot.
Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä pudotettu tarkka luokkatunnus sekä tarkkoihin synnyinmaihin, vanhempien työelämään ja ammatteihin liittyvät mikä, muu -tyyppiset avomuuttujat (Q3, Q6, Q5_1, Q8_1, q10_1, q11_1, q12_1). Muuttujien poikkeavat arvot on tarvittaessa luokiteltu puuttuviksi tiedoiksi tunnisteellisuuden vuoksi. Aineistoon jätettyjen avovastausten tunnisteelliset sisällöt on poistettu tai luokiteltu. Tietoarkiston tekemät muutokset on merkitty [hakasulkeilla].
Painokertoimet
Aineistossa on kaksi painomuuttujaa paino1 ja paino2. Aineistoon laskettiin korotuspainokerroin ja analyysipainokerroin Tilastokeskuksen antamien ohjeiden mukaisesti. Korotuskerroin, joka korottaa aineiston n:n perusjoukon tasolle, laskettiin seuraavalla kaavalla:
alkio * (koulun oppilaat / kyselyyn vastanneet oppilaat) * (ositekohtainen koulujen määrä perusjoukossa / ositekohtainen koulujen määrä otoksessa) * (ositekohtainen keskimääräinen koulun koko perusjoukossa / ositekohtainen keskimääräinen koulun koko otoksessa).
Analyysipainokerroin puolestaan laskettiin jakamalla korotuspainokerroin painokertoimien keskiarvolla, jolloin otoksen n painottuu takaisin alkuperäiseksi. Sekä korotuspainokertoimella että analyysipainokertoimella ositteiden suhteet ovat samat kuin perusjoukossa. Painotuksessa käytetyt perusjoukon koulujen ja oppilaiden määrät perustuvat Tilastokeskuksen toimittamiin lukukauden 2006-2007 suomenkielisten koulujen kahdeksasluokkalaisten määrään.
Viittausvaatimus
Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Malliviittaus
Kivivuori, Janne (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos (Optula)) & Salmi, Venla (Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos (Optula)): Nuorisorikollisuus 2008 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-04-30). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2809
Julkaisusta tiedottaminen
Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.
Erityisehdot
Jatkokäyttäjien tulee lähettää Oikeuspoliittiselle tutkimuslaitokselle yksi kappale kaikista raporteista, artikkeleista, muista julkaisuista ja julkaisemattomista opinnäytetöistä, joissa ovat käyttäneet tätä aineistoa. Julkaisujen postitusosoite on: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Janne Kivivuori, PL 444, 00531 HELSINKI.
Varaumat
Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Julkaisut aineistosta
Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset: Nuorisorikollisuuskyselyiden tuloksia 1995-2008 (2009). Toim. Salmi, Venla. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia; 246.
Salmi, Venla (2008). Nuorten rikoskäyttäytyminen 1995-2008 [verkkodokumentti]. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkokatsauksia; 9/2008. http://www.optula.om.fi/1247667029769 [viitattu 9.7.2013].
Nuorten syrjäytyminen ja rikollisuus: Suomessa tehdyn tutkimuksen ja sen katvealueiden kartoitusta (2009). Toim. Kivivuori, Janne. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja; 94.
Saarikkomäki, Elsa (2010). Nuoriin kohdistuva poliisikontrolli kyselytutkimuksen valossa. Helsinki: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja; 106.
Holstila, Anna-Leena (2012). Nuorten kokema väkivallan pelko: rikosten seurausta vai yleisen turvattomuuden heijastusta? Helsinki: Helsingin yliopisto. Sosiologian pro gradu -tutkielma.
Kivivuori, J. (2014). Understanding Trends in Personal Violence: Does Cultural Sensitivity Matter? In Michael Tonry (ed): Why Crime Rates Fall, and Why they Don't. Crime and Justice, Volume 43. University of Chicago Press, Chicago.
Kivivuori, J. & Salmi, V. & Walser, S. (2013). Supervision Mode Effects in Computerized Delinquency Surveys at School: Finnish Replication of a Swiss Experiment. Journal of Experimental Criminology 9:1, 91-107.
Kivivuori, J. (2011). Discovery of Hidden Crime. Self-Report Surveys in Criminal Policy Context. Oxford University Press, Oxford.
Kivivuori, J. & Salmi, V. (2009). The Challenge of Special Needs Education in School-Based Delinquency Research. Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention 10:1, 2-17.
Kivivuori, J. (2013). Methodological studies in the development of Finnish crime surveys: Selected examples. In: Methodologies and methods in criminology. NSfKs 55. forskerseminar. Scandinavian Research Council fro Criminology, Aarhus Universitet.
Kivivuori, Janne & Aaltonen, Mikko & Näsi, Matti & Suonpää, Karoliina & Danielsson, Petri (2018). Kriminologia: rikollisuus ja kontrolli muuttuvassa yhteiskunnassa. Helsinki: Gaudeamus.
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.