FSD2820 ISSP 2012: perhe, työ ja sukupuoliroolit IV: Suomen aineisto
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
Aineiston nimi
ISSP 2012: perhe, työ ja sukupuoliroolit IV: Suomen aineisto
Aineistonumero
FSD2820
Pysyvät tunnisteet
https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2820https://doi.org/10.60686/t-fsd2820
Aineiston laatu
Kvantitatiivinen aineisto
Tekijät
- International Social Survey Programme (ISSP)
- Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö)
- Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö)
- Tanskanen, Eero (Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut)
Muut tekijät
- Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
- Jokinen, Marika (Tilastokeskus)
Sisällön kuvaus
Tutkimuksen teemoina ovat perhe, työ ja kotityöt. Vastaajia pyydettiin aluksi arvioimaan useita väittämiä, jotka käsittelivät työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista ja naisten ja miesten rooleja perheessä ja työelämässä. Väittämillä kartoitettiin vastaajan asenteita mm. naisten työssäkäyntiä, kotitalouden työnjakoa, avioliittoa ja avioeroa kohtaan. Lisäksi pyydettiin mielipidettä nais- tai miesparista lapsen kasvattajana. Haluttiin myös tietää, miten lapset vaikuttavat vanhempiensa vapauteen, talouteen, työllistymiseen, uramahdollisuuksiin ja sosiaaliseen asemaan.
Seuraavaksi tiedusteltiin, tulisiko kotiin vastasyntynyttä lasta hoitamaan jäävän vanhemman saada palkallista perhevapaata, kuinka monta kuukautta, kenen tulisi vastata perhevapaan kustannuksista ja kuinka vapaa tulisi jakaa vanhempien kesken. Lisäksi kysyttiin kuinka vanhempien tulisi järjestää perhe-elämänsä perheessä, jossa on alle kouluikäisiä lapsia. Kysyttiin myös kenen tulisi ensisijaisesti tarjota päivähoito alle kouluikäisille lapsille ja kenen tulisi vastata hoidon kustannuksista. Samoin kysyttiin kenen tulisi vastata iäkkäille tarjottavasta avusta ja sen kustannuksista.
Kotitöiden työnjakoon liittyvät kysymykset osoitettiin avo- tai avioliitossa oleville. Kysyttiin montako tuntia viikossa vastaaja ja puoliso käyttävät kotitöihin ja perheenjäsenistä huolehtimiseen. Heiltä tiedusteltiin myös kuka huolehtii perheen raha-asioista ja kuka perheessä hoitaa pyykinpesun, pienet korjaustyöt, ruokaostokset, sairastuneista perheenjäsenistä huolehtimisen, siivoamisen ja ruoan laittamisen. Edelleen kysyttiin kuinka oikeudenmukainen työnjako on ja kuinka usein perheessä on erimielisyyttä kotitöiden jakamisesta. Lisäksi kysyttiin kuka yleensä päättää lasten kasvatuksesta, viikonlopun viettämisestä tai kodin suurista hankinnoista.
Kaikilta vastaajilta kysyttiin onko heidän elämänsä stressaavaa kotona tai töissä ja onko vastaaja ollut ansio- tai kotitöiden vuoksi uupunut viimeisen kolmen kuukauden aikana. Lisäksi kysyttiin kuinka onnellinen vastaaja kaiken kaikkiaan on ja kuinka tyytyväinen hän on työhönsä ja perhe-elämäänsä. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan omaa terveydentilaansa.
Perheen ja työn yhteensovittamiseen liittyen kysyttiin myös onko vastaaja tai hänen puolisonsa työskennellyt kodin ulkopuolella kun perheessä oli alle kouluikäinen lapsi tai sen jälkeen kun nuorin lapsi oli aloittanut koulunkäynnin. Lisäksi kysyttiin kävikö vastaajan äiti ansiotyössä vastaajan ollessa lapsi ja kuka perheessä yleensä päättää lasten kasvatuksesta.
Taustamuuttujia olivat mm. vastaajan sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, ammattiliiton jäsenyys, poliittinen asennoituminen, yhteiskuntaluokka, bruttotulot, asuinpaikkakunnan tyyppi, asuinmaakunta ja puolison ammatti sekä kotitalouden tulot, henkilömäärä ja ikärakenne.
Asiasanat
ansiotyö; arki; kotityö; lapset (perheenjäsenet); onnellisuus; osa-aikatyö; perheet; perhevapaat; päivähoito; sukupuoliroolit; tyytyväisyys; työelämä; työnjako; työssäkäynti; vanhuspalvelut
Tieteenala/Aihealue
- Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Sukupuoli ja sukupuoliroolit (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sarja
ISSP (International Social Survey Programme)Jakelija
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Käyttöoikeudet
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Kerääjät
- Tilastokeskus
Tuottajat
- Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
- Tilastokeskus
- Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Ajallinen kattavuus
2012
Aineistonkeruun ajankohta
2012-09-21 – 2012-12-07
Maa
Suomi
Kohdealue
Suomi
Havaintoyksikkötyyppi
Henkilö
Perusjoukko/otos
15 - 74-vuotiaat suomalaiset
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto
Lähdeaineistot
Maakuntamuuttuja on yhdistetty aineistoon Tilastokeskuksen rekisteristä.
Otantamenetelmä
Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta
Systemaattinen satunnaisotanta väestötietokannasta. Lajittelujärjestys: kuntakoodi ja syntymäaika.
Otoskoko 2500, joista suomenkielisiä 90 %, ruotsinkielisiä 5 % ja äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia 5 %. Lomakkeita palautettiin 1171. Kato: yhteensä 1329, joista kieltäytyneitä 2, osoite tuntematon 12, kieliongelmat 1, sairas, vammainen tai hoitolaitoksessa 3 ja muusta syystä vastaamatta jättäneitä 1311.
Keruumenetelmä
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake
Itsetäytettävä lomake: verkkolomake
Keruuväline tai –ohje
Strukturoitu lomake
Datatiedostojen kieli
Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.
Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.
Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.
Datan versio
1.0
Katso myös
FSD0119 ISSP 2002: perhe ja muuttuvat sukupuoliroolit III: Suomen aineisto
FSD3756 ISSP 2022: perhe, työ ja sukupuoliroolit V: Suomen aineisto
Painokertoimet
Aineistossa on kaksi painomuuttujaa. Ne on luotu kalibrointimenetelmällä estimoinnin tehokkuuden lisäämiseksi ja kadon aiheuttaman vääristymän korjaamiseksi. Painot perustuvat seuraaviin väestöjakaumiin: 1) sukupuoli, 2) ikäluokat (15-24, 25-34, ..., 65-74), 3) NUTS3-alueet siten, että Suur-Helsingin aluetta käsiteltiin erillisenä ja 4) kuntatyyppi (kaupunki - kaupunkimainen maaseutu - maaseutu). Ensimmäinen painomuuttuja (bv4) ulottaa tulokset koko väestöön (painojen summa on tutkittavan väestön koko). Toisella painomuuttujalla (bv5) ei ole tätä laajennusvaikutusta (painon keskiarvo on yksi ja summa havaintojen lukumäärä). Molemmat painomuuttujat perustuvat samaan kalibrointiprosessiin, vain mittakaava on erilainen.
Viittausvaatimus
Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Malliviittaus
International Social Survey Programme (ISSP) & Blom, Raimo (Tampereen yliopisto) & Melin, Harri (Tampereen yliopisto) & Tanskanen, Eero (Tilastokeskus): ISSP 2012: perhe, työ ja sukupuoliroolit IV: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2013-02-11). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2820
Julkaisusta tiedottaminen
Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.
Varaumat
Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Muu materiaali
Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.
Julkaisut aineistosta
Partanen-Vainio, Marija (2015). Vanhempien asenteita ja arvoja perheen arjen järjestelyssä sekä kasvatuskäsityksiä kotikasvatuksessa. Jyväskylä: Jyväskylän avoin yliopisto. Varhaiskasvatustieteen kandidaatintutkielma.
Palenius, Minna (2014). Isä yksin arkea hallitsemassa. Tapaustutkimus yksinhuoltajaisän kokemasta arjen hallinnasta ja tämän tekemästä kotityön määrästä. Savonlinna: Itä-Suomen yliopisto. Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto. Kotitaloustieteen pro gradu -tutkielma.
Timosaari, Petra (2015). Onko auttamishalua? Suomalaisten mielipiteet ikääntyneiden vanhempien auttamisesta. Turku: Turun yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sosiaalitieteiden laitos. Kandidaatintutkielma.
Sivula, Riina (2015). Suomalaisten asenteet yksinhuoltajuutta kohtaan. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kandidaatintutkielma.
Nikander, Carita & Salin, Milla & Hakovirta, Mia (2016). Kelpaavatko samaa sukupuolta olevat parit vanhemmiksi? Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta nais- ja miesparien vanhemmuuteen. Yhteiskuntapolitiikka 81:5, 516-527.
Miettunen, Mikko Ilmari (2018) Onko iällä väliä? - Nuorten vanhempien perhevapaiden jakamista koskevat asenteet. Turku: Turun Yliopisto. Sosiaalitieteiden kandidaatintutkielma.
Craig, Lyn, and Theun Pieter Van Tienoven. 2019. Gender, mobility and parental shares of daily travel with and for children: a cross-national time use comparison. Journal of Transport Geography 76: 93-102.
De Miguel-Luken, Verónica. 2019. Cross-National Comparison on Family Satisfaction: Super-Specialization Versus Super-Equality. Social Indicators Research Online first.
Hu, Yang. 2018. What Fairness? Gendered Division of Housework and Family Life Satisfaction across 30 Countries. European Sociological Review 34(1): 92-105.
García-Faroldi, Livia, Verónica De Miguel-Luken, and Luis Ayuso. 2017. Responsibility for Child and Elderly Care: Who Should Cover the Costs? A Comparison of Baltic and Nordic Countries. Social Policy and Administration 51(4): 638-58.
Rinne, Nina, 2017. Ansaitsijamallien kannatus Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa [Support for Models of Gender Equity in Finland, Sweden, Germany and Great-Britain]. (Masters), University of Turku.
Mcginn, Kathleen L., Mayra Ruiz Castro, and Elizabeth Long Lingo. 2018. Learning from Mum: Cross-National Evidence Linking Maternal Employment and Adult Children's Outcomes. Work, Employment & Society Online first.
Schleutker, Elina 2017. Women's work-life preferences: reconceptualization and cross-country description over time. European Societies 19(3): 292-312.
Choi, G. 2019. Revisiting the redistribution hypothesis with perceived inequality and redistributive preferences. European Journal of Political Economy.
Tyrowicz, Joanna, and Magdalena Smyk. 2019. Wage Inequality and Structural Change. Social Indicators Research 141(2): 503-538.
Mussino, Eleonora, Jussi Tervola, and Ann-Zofie Duvander. 2019. Decomposing the determinants of fathers' parental leave use: Evidence from migration between Finland and Sweden. Journal of European Social Policy 29(2): 192-212.
Derose, Laurie F., Frances Goldscheider, Javiera Reyes Brito, Andres Salazar-Arango, Paul J. Corcuera, and Montserrat Gas-Aixendri. 2019. Are Children Barriers to the Gender Revolution? International Comparisons. European Journal of Population Online first.
Salin, Milla; Ylikännö, Minna and Hakovirta, Mia 2018. How to Divide Paid Work and Unpaid Care between Parents? Comparison of Attitudes in 22 Western Countries. Social Sciences 7(10).
Pepin, Joanna R., 2018. Inequality and the Household Economy. (PhD), Sociology, University of Maryland, College Park.
Thomas, Candice; Laguda, Emem; Olufemi-Ayoola, Folasade; Netzley, Stephen; Yu, Jia & Spitzmueller, Christiane 2018. Linking Job Work Hours to Women's Physical Health: The Role of Perceived Unfairness and Household Work Hours. Sex Roles 70(7-8): 476-488.
Tervola, Jussi, Ann-Zofie Duvander, and Eleonora Mussino. 2017. Promoting Parental Leave for Immigrant Fathers - What Role Does Policy Play? Social Politics: International Studies in Gender, State & Society 24(3): 269-297.
Jang, Ikhyung, Miyang Jun, and Jieun Emma Lee. 2017. Economic actions or cultural and social decisions? The role of cultural and social values in shaping fertility intention. International Review of Public Administration 22(3): 257-275.
Nordenmark, Mikael. 2017. The Importance of Job and Family Satisfaction for Happiness among Women and Men in Different Gender Regimes. Societies 8(1): 10.
Christiansen, Lone, Huidan Lin, Joana Pereira, Petia Topalova, and Rima Turk. 2017. Unlocking the Potential of Greater Female Employment in Europe. Intereconomics 52(1): 5-16.
Zhao, Dahai, Hongyu Zhao, and Paul D. Cleary. 2018. International variations in trust in health care systems. The International Journal of Health Planning and Management 34(1).
Kleven, Henrik Jacobsen, and Camille Landais. 2017. Gender Inequality and Economic Development: Fertility, Education and Norms. Economica 84(334): 180-209.
Huuskonen, Pauliina (2020) Aika, raha ja onnellisuus - Kokonaistulojen yhteys ajankäyttöön ja hyvinvointiin kahden ansaitsijan perheissä. Kandidaatintutkielma. Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos.
Çineli, Beyda. 2020.'Money Management and Gender Equality: An Analysis of Dual-EarnerCouples in Western Europe.' Family Relations 69:4, 803-819.
Kaufman, Gayle and Taniguchi, Hiromi. 2020.'Gender equality and work-family conflict from a cross-national perspective.' International Journal of Comparative Sociology 60:6, 385-408.
Lee, I-Ching, Hu, Fei and Li, Wen-Qiao. 2020.'Cultural Factors Facilitating or Inhibiting the Support for Traditional Household Gender Roles.' Journal of Cross-Cultural Psychology 51:5.
Blanchflower, David G. 2020. 'Is Happiness U-shaped Everywhere? Age and Subjective Well-being in 145 Countries.' Journal of Population Economics 34, 575-624. doi: 10.1007/s00148-020-00797-z
Van Lancker, Wim and Pavolini, Emmanuele (2022): "Understanding the immigrant-native gap in childcare use: An empirical exploration for 21 European countries". In: Acta Sociologica: 1-22.
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.