Tekijät

• Kirkon tutkimuskeskus

Asiasanat

evankelis-luterilainen kirkko, hengellisyys, kirkko (instituutio), kirkosta eroaminen, kristillinen kasvatus, rippikoulu, seurakunnat, uskonelämä, uskonnolliset tilaisuudet, uskonnollisuus, uskonto, vapaaehtoistyö

Sisällön kuvaus

Pääkaupunkiseudun nuorten aikuisten uskonnollisuus 2004 -aineisto käsittelee 20 - 39-vuotiaiden arvostuksia ja suhtautumista uskontoon. Aineistossa kartoitetaan taustoja kirkon ja uskonnon muuttuneelle asemalle nuorten aikuisten elämässä, kuten uskonnon asemaa vastaajan arkipäivässä, syitä kirkosta eroamiseen sekä uskonnollisen kasvatuksen saamista. Vastaajilta kysytään muun muassa eri uskomuksista, kirkkoon kuulumisesta, siitä eroamisesta sekä uskonnollisesta osallistumisesta.

Alussa vastaajilta kysyttiin eri elämänalueiden tärkeydestä, joita olivat muun muassa perhe, työ, politiikka, tiede, luonto ja hiljentyminen. Sitten kysyttiin eri uskomuksista, kuten korkeamman voiman olemassa olosta, yliluonnollisista tapahtumista, meditaatiosta sekä jälleensyntymisestä. Lisäksi vastaajia pyydettiin määrittelemään, ovatko he uskonnollisia, hengellisiä ja henkisiä ihmisiä. Tämän jälkeen kysyttiin kirkkoon kuulumisesta sekä mahdollisesta kirkosta eroamisesta ja siihen johtaneista syistä. Kysyttiin myös, voisiko kirkosta eronnut vastaaja liittyä uudelleen evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

Seuraavaksi kysyttiin seurakunnalliseen ja hengelliseen elämään osallistumisesta. Vastaajilta kysyttiin, kuinka usein he muun muassa osallistuvat jumalanpalvelukseen, lukevat Raamattua, rukoilevat tai kuuntelevat hengellistä musiikkia. Lisäksi kysyttiin, miten tyytyväisiä vastaajat ovat seurakunnan toimintaan ja miten myönteinen kuva vastaajilla on evankelis-luterilaisesta kirkosta. Kasvatuksen uskonnollisuutta kartoitettiin kysymällä lapsena opetetuista iltarukouksista, rippikoulusta sekä keneltä vastaaja on kokenut saavansa uskonnollista kasvatusta. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan rippikoulun vaikutuksia omaan uskonnolliseen elämään sekä omaan suhtautumiseen kirkkoon ja seurakuntaan.

Lopussa kysyttiin vielä osallistumisesta seurakunnan järjestämään toimintaan, kuten pyhäkouluihin ja partioon, sekä vapaaehtoistyöhön. Vapaaehtoistyön muotoja olivat muun muassa työ vanhusten, lasten, kulttuurin tai eläinten parissa. Mikäli vastaaja ei tähän mennessä ollut tehnyt vapaaehtoistyötä, häntä pyydettiin arvioimaan, mitä näistä työn eri muodosta hän voisi mahdollisesti harjoittaa. Viimeisenä vastaajia pyydettiin vielä arviomaan omaa uskoaan eri asioihin, kuten Jeesukseen, saatanaan, enkeleihin, noituuteen ja ufoihin.

Taustamuuttujina ovat muun muassa ikä, sukupuoli, kotitalouden rakenne, perhemuoto sekä työmarkkina-asema.